200105228 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Saksa on eurotalouden heikko lenkki

Julkaistu: 30.10.2001 5:28

Yhdysvalloista alkanut kansainvälisten suhdanteiden heikkeneminen on purrut euroalueella erityisen voimakkaasti Saksaan. Kaikkein pessimistisimpien ennusteiden mukaan Euroopan unionin talous- ja rahaliiton eli Emun suurimman jäsenmaan talouskasvu saattaa tänä vuonna jäädä reiluun prosenttiin. Tämä tarkoittaa noin puolta normaalista trendikasvusta. Vaikka kaikkein synkimmät skenaariot eivät toteutuisikaan, Saksan talouden yllättävän nopea heikkeneminen tulee väistämättä vaikuttamaan koko eurotalouteen monellakin eri tavalla.

Saksa on ensinnäkin taloudellisen ominaispainonsa ansiosta ensiarvoisen tärkeä kauppakumppani useimmille muille euromaille. Kun sen kotimainen kysyntä on nyt hiipumassa nousevan työttömyyden ja kuluttajien ostovoimaa nakertavan korkean inflaation johdosta, tämä tietää muiden euromaiden kannalta ostovoiman heikkenemistä entisestään. Tilannetta pahentaa se, että kulutuskysynnän lisäksi myös yritysten investoinnit, ja niiden myötä koneiden ja muiden investointihyödykkeiden kysyntä, ovat vähentyneet paljon.

Saksan talousongelmat uhkaavat siis vetää muut euromaat mukanaan yhä syvemmälle laskusuhdanteeseen. Kun Yhdysvalloista on samalla alkanut kantautua ensimmäiset heikot merkit siitä, että suhdannepohja on jo saavutettu, euro saattaa hyvinkin heikentyä entisestään suhteessa dollariin. Tämä ruokkisi inflaatiopaineita tuontihintojen kautta ja tekisi eurotalouden kipeästi kaipaaman koronalennuksen yhä vaikeammaksi toteuttaa.

Valitettavasti Saksan talousongelmat saattavat vaikuttaa euron ulkoiseen arvoon muullakin tavoin kuin hidastuvan talouskasvun kautta.

Saksa kuuluu tällä hetkellä Italian ohella niihin euromaihin, joilla on suurimmat vaikeudet pitää budjettialijäämänsä kurissa. Jos budjettialijäämä paisuu hiipuvan talouskasvun myötä yli Emu-sääntöjen edellyttämän kansallisessa vakautusohjelmassa sovitun rajan, maan hallitus voi yrittää korjata tilannetta verotusta kiristämällä tai julkisia menoja leikkaamalla. Toinen vaihtoehto on antaa alijäämän sovinnolla lipsua asetetuista tavoitteista.

Vaikka Saksan budjettialijäämä pysyisikin kutakuinkin hallinnassa, maan taloudellinen tila saattaa silti aiheuttaa uskottavuusongelmia Emulle ja eurolle. Viime aikoina Saksassa on yhä äänekkäämmin alettu vaatia koronalennusta, mikä ainakin tällä hetkellä on selvässä ristiriidassa EKP:n linjan kanssa.

Kun Emun suurin jäsenmaa – tai tarkemmin sanottuna sen silloinen valtiovarainministeri Oskar Lafontaine – viimeksi joutui napit vastakkain EKP:n kanssa kevättalvella 1999, Saksan hallitus luovutti sovinnolla, ja Lafontaine joutui eroamaan. Kiista ehti kuitenkin vaikuttaa kielteisesti euron ulkoiseen arvoon, koska keskuspankin itsenäisyys joutui markkinoiden näkemyksen mukaan kyseenalaiseksi. Jos kiista Saksan ja EKP:n välille syntyy uudelleen, siitä voi tulla paljon edellistä vakavampi – ovathan Saksan suhdannenäkymät nyt huomattavasti synkempiä kuin parisen vuotta sitten.

Emu-projektin suunnitteluvaiheessa juuri Saksassa oltiin eniten huolissaan siitä, että yhteisvaluutasta tulee heikko ja epävakaa, jos mukaan kelpuutetaan taloutensa huolimattomasti hoitaneita "B-luokan maita". Miten ironista onkaan, että juuri Saksa on tällä hetkellä koko eurotalouden heikoin lenkki – ja samalla suurin uhka euron uskottavuudelle.

Kirjoittaja on tutkija Åbo Akademin kansantaloustieteen ja tilastotieteen laitoksilla.

Tuoreimmat osastosta