200106710 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Päästökauppa laskisikolmanneksen Suomenilmastokustannuksia

Julkaistu: 30.10.2001 4:31

Markkinat suuntaisivat päästövähennykset sinne,missä ne voidaan hoitaa tehokkaimmin

Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen päästökaupan avulla laskisi taloustieteilijöiden mukaan Suomen kansantaloudelle aiheutuvia kustannuksia noin kolmanneksen, mikäli Kioton ilmastosopimusta ryhdytään toteuttamaan.

Sopimuksen toteuttaminen päästökaupan avulla pudottaisi Suomen bruttokansantuotetta muutaman promillen. Jos päästövähennyksiä puolestaan toteutettaisiin vain Suomen rajojen sisäpuolella esimerkiksi päästöjä verottamalla, sopimus rokottaisi Suomen bruttokansantuotetta noin prosentin, selvittää Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija Pertti Haaparanta.

Kaupankäynti kasvihuonepäästöillä on ensi viikolla alkavien Bonnin ilmastoneuvotteluiden kuuma kysymys. Ajatusta yritysten välisestä päästökaupasta on ajanut alun perin Yhdysvallat, jolle ilmastosopimuksen toteuttaminen mahdollisimman kustannustehokkaasti on ydinkysymys. Yhdysvaltojen kiristyneiden kannanottojen ja vetäytymisen takia päästökaupasta onkin tulossa entistä tärkeämpi kysymys, arvioi Haaparanta.

– Sillä koetetaan pelastaa, mitä pelastettavissa on, hän toteaa.

Päästöjä vähennetään siellä missä se on tehokkainta

Vuonna 1997 solmitun Kioton pöytäkirjan mukaan teollisuus- ja siirtymätalousmaiden pitäisi vähentää hiilidioksidin, metaanin ja muiden kasvihuoneilmiötä kiihdyttävien kaasujen päästöjään noin viisi prosenttia vuoden 1990 päästötasosta vuosina 2008–2012.

Päästökauppa on yksi sopimuksen niin kutsutuista joustomekanismeista, joilla pyritään sen kustannustehokkaaseen toteutukseen.

Tutkijoiden näkemys päästökaupan hyödyllisyydestä perustuu siihen, että se ohjaisi päästövähennykset niihin maihin, jossa ne voidaan hoitaa tehokkaimmin. Tämä vähentäisi päästöjen kokonaismäärää eli olisi parhain ratkaisu myös ilmaston kannalta.

– Päästöjä vähennettäisiin siellä missä se on tehokkainta eli Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Venäjä ja Itä-Euroopan maat myisivät niille oikeuksiaan, Haaparanta selvittää.

Päästökauppa pienentää hiilivuodon vaaraa

Ilman päästökauppaa ei Itä-Euroopassa Haaparannan mukaan välttämättä tapahdu mitään, koska siellä valtiot ovat saaneet reilusti päästölupia kehityksensä turvaamiseksi.

– Tuotanto saattaa siellä päin vastoin kasvaa, koska sikäläiset yritykset saavat kilpailuetua läntisen Euroopan toteuttamien kalliiden päästövähennysten vuoksi, Haaparanta arvelee.

– Tuotannon kasvu idässä kasvattaa kokonaispäästöjä, koska energiatehokkuus ei ole siellä läheskään niin tehokasta kuin lännessä.

Tämä johtaa päästöjen kokonaismäärän kasvuun, jota nimitetään hiilivuodoksi.

Päästökaupan mukaanotto ilmastosopimuksen välineeksi hyödyttäisi Suomen lisäksi erityisen paljon myös muiden Pohjoismaiden kansantalouksia. Eniten se laskisi kustannuksia Tanskassa. Kioton sopimuksen toteuttaminen tulisi siellä erityisen kalliiksi, koska sikäläinen teollisuus ei nytkään tuhlaa energiaa ja lisäksi maassa tuotetaan energiaa tehokkaasti.

Ilmastosopimus ohjaa rakennemuutosta

Kioton sopimuksen edellyttämät päästövähennykset vaikuttavat eri tavoin eri aloille. Eniten supistuspaineita kohdistuu teräs-, kemia- ja metsäalalle, jos päästökauppaa ei sallita. Päästökauppa – joka siis mahdollistaa sopimuksen toteuttamisen kansainvälisillä markkinoilla – vähentää rakennemuutospaineita huomattavasti, Haaparanta painottaa.

Uusi talous, etenkin elektroniikkateollisuus puolestaan hyötyy ilmastosopimuksen tuomista tehokkuusvaatimuksista.

– Ei siis voida puhua pelkistä kustannuksista, koska toiset alat hyötyvät, Haaparanta painottaa.

– Tapahtuu rakennemuutos kohti toimialoja, jotka käyttävät vähemmän energiaa.

Haaparanta ei allekirjoita väitteitä, joiden mukaan Kioton sopimus lisäisi työttömyyttä.

– Kun perinteinen teollisuus supistaa tuotantoaan, resursseja vapautuu muille aloille, hän selventää.

Lisää aiheesta:

Mielipide, sivu 15

Taloussanomat.fi

- Kysymys päästökaupan

mekanismeista jakaa mielipiteitä

Tuoreimmat osastosta