2001012556 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Budjettialijäämien kaunistelua

Julkaistu: 28.10.2001 19:13

V altiovarainministeri Sauli Niinistö on saarnannut tyhjille seinille rakenteellisten uudistusten tarpeesta euroalueella. Edellisessä Ecofin-neuvoston kokouksessa hän haukkui löysän finanssipolitiikan johtotroikan Saksan, Ranskan ja Italian jopa nimeltä. Budjettitasapainojen olisi pitänyt olla Niinistön mukaan huomattavasti parempia aikana, jolloin rahaa tulvi ovista ja ikkunoista kassahuoneeseen.

Ekonomistit voivat tulkita Niinistön vaatineen jäsenmaita esittämään suhdannekorjatun budjettitasapainonsa, josta olisi siivottu pois poikkeuksellisen korkean bruttokansantuotteen kasvun vaikutukset. Tämä teoreettinen laskelma perustuu oletukseen, että talous kehittyy trendikasvun mukaisesti. Trendikasvu voidaan laskea likimain matalasuhdanteen ja korkeasuhdanteen kasvulukujen keskiarvon avulla.

Julkisen talouden hoito olisi näyttänyt viime vuodet huomattavasti löysemmältä, jos maat olisivat poistaneet tasapainoluvuistaan vaikka poikkeuksellisen suuret verotulot.

Unionimaiden maiden johtajat alkoivat puhua vakavissaan suhdannekorjatusta budjettitasapainosta kuitenkin vasta Göteborgin huippukokouksessa. Kun EU-taloudet syöksyvät kohti taantumaa, budjettialijäämä näyttää julkisuudessa paremmalta, jos siitä on eliminoitu keskiarvoa hitaamman talouskasvun vaikutus. Tätä voidaan pitää epätoivoisena temppuiluna, jolla julkista talouttaan lepsusti hoitavat maat yrittävät kaunistella todellisuutta.

Kun maat laativat jatkossa laajoja talouspolitiikan suuntaviivojaan, ne pyrkivät Göteborgin päätelmien perusteella pitämään ainakin suhdannekorjatun budjettinsa tasapainossa tai ylijäämäisenä.

Rakennekorjaukset on tarkoitus ulottaa myös lähentymis- ja vakausohjelmiin, jotka EU-maat kirjoittavat kerran vuodessa kuvatakseen lähivuosien talouspolitiikkaansa. Kiinnostavinta ohjelmissa on arvio julkisen talouden tasapainosta.

Suuri kohu budjettitasapainotavoitteen kaunistelusta teoreettisella luvulla nousee varmasti vuoden lopussa, jolloin valtiovarainministerit päivittävät vakaus- ja kasvuohjelmiaan. Talouskasvu on tuolloin varmasti heikompi kuin ohjelmiin on alkusyksystä kirjattu.

Kun talouskasvu taantuu, todelliset budjettialijäämät kasvavat reilusti siitä, mitä maat ovat osanneet ennakoida. Italian ja Saksan budjettialijäämän pelätään paisuvan jo yli kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta tänä vuonna. Suhdannekorjattu alijäämä voi sen sijaan pysyä ennallaan tai jopa parantua viime vuodesta.

Niinistön saarnat nousevat arvoon vasta, jos euroalueen talouskasvu taantuu pitkäksi aikaa. Monia maita uhkaa liiallisten alijäämien menettely, joka on rangaistus löysän talouspolitiikan hoidosta.

Jos budjettialijäämä putoaa tai on vaarassa pudota alle kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta, komissio joutuu Maastrichtin sopimuksen pakottamana käynnistämään kurinpitotoimet. Jos jäsenmaa ei noudata saamiaan ohjeita, sille langetetaan valtavat sakot. Sakot voivat nousta puoleen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Velkaantuneelle maalle tämä on kohtalokasta, minkä takia rankaisumenetelmään turvautumista on pidetty poliittisesti mahdottomana.

Liiallisten alijäämien menettely rakennettiin miinakentäksi, joka pitäisi jäsenmaat kaidalla tiellä.

Tuoreimmat osastosta