Dosentti Antti Kuusterä: - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Pienemmillä prosenteilla pakko pärjätä

Julkaistu: 19.6.2001 9:25

Talouskasvu näyttää tasaantumisen merkkejä. Jos seitsemän vuotta ollaan menty mittarit punaisella, parin prosentin talouskasvu on aivan hyvä, sanoo taloushistorian dosentti Antti Kuusterä Helsingin yliopistosta.

Kuusterä on ollut mielenkiintoisella paikalla todistamassa, miten kaikki oikein 1990-luvun lamassa kävikään. Hän on kirjoittanut kiitetyn Säästöpankkien historian Aate ja raha, Säästöpankit suomalaisessa yhteiskunnassa 1822-1994.

Historian kirjoittajalle osui ainutlaatuinen tilaisuus. Työ alkoi 1989 ja omasta työhuoneestaan Kuusterä saattoi havaita, kuinka SKOP mureni kasaan. Uutta aikaa kuvasi se, että uutinen SKOP:n ottamisesta Suomen Pankin haltuun tuli Reutersin ruudulta. Historian kirjoittajalla oli huone samassa kerroksessa, kun ihmiset tulvivat katsomaan sen ajan suurinta talousuutista. Ja uutista oman yrityksen kriisin kärjistymisestä.

SKOP oli 1990-luvun laman symboli ja sen kanssa kirjoitustyötä tehnyt Kuusterä sanoo samoin kuin muut tässä tilanteessa: ei ole huolta, ei ainakaan vielä. Lamaan on vielä pitkä matka. Taantumaankin on pitkä matka.

- Hyvä on kuitenkin totutella pienempiin talouden kasvulukuihin, mitä viime aikoina on ollut tarjolla. Suhdanteet viilenevät. Eihän sähkötekninen teollisuus, eli lähinnä kännyköihin liittyvä tuotanto voi loputtomiin kasvaa. Nokian tämän viikon tulosvaroitus on siitä hyvä esimerkki.

Tuhkasta nousi IT

1990-luvun alun lama oli sekä rakenteellinen että suhdannelama. Osa vanhoista rakenteista meni. Tuhkasta nousi uutta, muun muassa IT-ala. Nopeasti alettiin puhua myös uudesta taloudesta, jossa lait olisivat osittain erilaisia kuin aikaisemmin.

Rajussa rakenteiden muuttumisessa oli kärjistetysti taustalla se, että talouden rakenteet eivät Suomessa sotien jälkeen olleet juuri uudistuneet. Oli totuttu yrityselämässäkin siihen, että inflaatio teki jokaisen investoinnin järkeväksi. Rahan hinta oli periaatteessa etumerkiltään negatiivinen. Silloin lama kerta kaikkiaan pani päätepisteen entisen tyyppiselle talousjärjestelmälle, jota paljolti hoidettiin kabineteissa neuvotellen.

- Kymmenessä vuodessa on uudistumisen tahti ollut kova. Nyt esimerkiksi tuotannon tehokkuus on aivan toista luokkaa kuin reilut kymmenen vuotta sitten.

Osa opeista jäi talteen

Parhaillaan Osuuspankin historiaa kirjoittava Kuusterä muistuttaa uusien talouden kuvioiden vastapainoksi sitä, että tietyt lainalaisuudet otettiin kuuliaisesti pankeissakin uudestaan esiin taas laman jälkeen.

- Pankit aistivat taloudessa aina aika herkästi suhdanteiden suuntaa. Lamasta ainakin opittiin se, että vakavaraisuudesta täytyy pitää huolta ja lainaa annettaessa on katsottava velallisen todellista maksukykyä.

Pankkikriisin hoidosta Kuusterä on kriittisesti sitä meiltä, että piti ennen kaikkea pelastaa pankit ja sen jälkeen vasta mietittiin, miten asiakkaat olisi pelastettu.

- Monia yrittäjiä kohdeltiin kovalla kädellä ja kova oli tahtikin, jolla kansantalouden velkoja piti maksaa pois. Suomella on nyt suurin piirtein EU:n pienin velkapotti ja kovaa meteliä siitäkin ovat pitäneet ainakin silloinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen ja teollisuusjohtajat.

Tuoreimmat osastosta