2001010321 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Työttömyyden putoaminen tuo inflaatioriskin

Julkaistu: 28.10.2001 16:09

Tällä hetkellä inflaatioriskittömäksi työttömyyden tasoksi arvioidaan seitsemän prosenttia

mika.petteri.rajala@sanoma.fi

Suomen työttömyysaste ei painu riskittä alle seitsemän prosentin, ennustavat valtionvarainministeriön laskelmat. Korkean rakennetyöttömyyden lisäksi ongelmaksi tulevaisuudessa saattaa muodostua myös työvoiman saanti.

– Tämänhetkisissä laskelmissa inflaatioriskitön työllisyyden taso on katsottu järkeväksi arvioida seitsemäksi prosentiksi. Rakennetyöttömyyden tasoksi määriteltyä lukua ei kuitenkaan tule lukea pilkuntarkasti, sillä se muuttuu koko ajan, sanoo Pentti Vesterinen valtionvarainministeriön kansantalousosastolta.

Rakennetyöttömyydellä kuvataan työllisyyden tasoa, jonka alle kansantalous ei pääse ilman merkittäviä kustannuksia, esimerkiksi inflaatiota. Rakennetyöttömyyteen vaikuttavat työn tekemisen houkuttelevuuden ja tehokkaiden työmarkkinoiden lisäksi pitkäaikaistyöttömyys.

–  Merkittävästä rakenteellisesta työttömyydestä huolimatta yhä tärkeämpi kysymys jatkossa on, mistä löydämme työlle tarpeeksi tekijöitä, Vesterinen lisää.

Hyvässä suhdanteessa niin rakenne- kuin suhdannetyöttömyys alenevat. 1990-luvun alun laman aikana VM arvioi rakennetyöttömyyden tasoksi 10-12 prosenttia.

Palveluala ei vedä tarpeeksi

Ongelmallisimpia Suomessa ovat vähemmän tuottavat alat, esimerkiksi palvelualat, jotka eivät hyvästä taloudellisesta tilanteesta huolimatta kykene työllistämään tarpeeksi. Suomen rakennetyöttömyyttä pitää korkeana toimialarakenne, joka ei tue työllistymistä.

– Yhdysvalloissa palvelusektori työllistää hyvin, eikä niin sanottu working poor -ongelma ole enää niin paha, sillä internet-vallankumous synnytti tukuittain hyvin palkattuja high tech -puolen palvelualan työpaikkoja, Vesterinen toteaa.

Rakennetyöttömyys onkin nimenomaan Euroopan ongelma. Yhdysvaltain joustavat työmarkkinat työllistävät hyvin, ja työntekijät eivät pääse syrjäytymään työmarkkinoilta. Vuorenvarmaa viisastenkiveä työllisyyden parantamiseksi ja rakenteellisen työttömyyden ratkaisemiseksi on vaikea löytää. Työllisyyttä kuitenkin tukevat talouskasvu, tehokkaat työmarkkinat ja hallittu velkaantumisaste.

Maakohtaisissa raporteissaan OECD on toistuvasti vaatinut Suomea alentamaan työttömyysastettaan, esimerkiksi tekemällä työmarkkinoistaan joustavampia.

– Työvoimapoliittiset toimenpiteet ovat aina enemmän tai vähemmän maakohtaisia. Se, mikä toimii jossain, ei välttämättä merkitse sitä, että se toimisi yhtä hyvin jossain muualla, OECD:n työvoimapolitiikkaa koskeviin työryhmiin osallistunut Vesterinen sanoo.

Esimerkiksi Isossa-Britanniassa pyritään estämään pitkäaikaistyöttömyyttä pureutumalla työttömyyteen jo sen alkuvaiheessa.

Tuoreimmat osastosta