200102905 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

EU lähellä sopua työvoimanvapaasta liikkuvuudesta

Julkaistu: 28.10.2001 22:48

Laajentumisneuvottelut ovat saamassa vauhtia Göteborgista

EU:n laajentumisen yksi suurimmista kiistakysymyksistä eli työvoiman vapaa liikkuvuus unionin uusien ja vanhojen jäsenmaiden välillä on ratkeamassa. EU:n yhtein en kanta siirtymäajoista on tarkoitus lyödä lukkoon viikon päästä EU:n huippukokouksessa Göteborgissa.

– Neuvotteluissa on saavutettu läpimurto. Jäsenmailla on nyt yhteinen kanta, joka sisältää joustavan siirtymäkausimallin, pääministeri Paavo Lipponen (sd.) totesi eilen kertoessaan Göteborgin kokouksen sisällöstä.

Työvoiman vapaan liikkumisen siirtymäajaksi on tulossa niin sanottu 2+3+2 -vuotinen malli. Malli tarkoittaa sitä, että EU-jäsenyyden tultua voimaan työntekijöille asetetaan ehdoton kahden vuoden muuttokielto ilman työlupaa. Tämän jälkeen EU-mailla olisi mahdollisuus pidentää ylimenokautta kolmella vuodella ja tämän jälkeen vielä kahdella vuodella, jos maahanmuutosta aiheutuu vaikeita yhteiskunnallisia ongelmia.

Lipposen mukaan Suomessa siirtymäaika jäisi näillä näkymin kahteen vuoteen. Siirtymäajan pidentämistä voidaan kuitenkin harkita, jos työmarkkinoilla ilmenee vakavia häiriöitä.

Unionin sisäisen sovun lisäksi keskustelut jäsenyyttä hakeneiden maiden kanssa ovat edenneet pitkälle.

Suomen EU-suurlähettilään Antti Satulin mukaan uutta mallissa on se, että siirtymäajat koskisivat vastavuoroisesti myös vanhoja EU-maita. Toisin sanoen Viroon töihin mielivän suomalaisen tulisi hankkia työlupa yhtä pitkään kuin virolaisilta vaaditaan vastaava menettely Suomessa.

Kaikki eivät asetasiirtymäaikoja

EU-maiden ei ole pakko pitää kiinni kahden–seitsemän vuoden ylimenokaudesta, vaan halutessaan valtiot voivat vapauttaa työvoiman liikkuvuutta nopeammallakin tahdilla. Satulin arvion mukaan noin puolet EU:n jäsenmaista ei aio asettaa lainkaan siirtymäaikoja.

Satuli myönsi, että työlupamenettelystä tulee monimutkainen kunkin jäsenmaan soveltaessa erilaisia siirtymäaikasäännöksiä. Sekavuutta lisää vielä se, että uudet jäsenvaltiot voivat asettaa myös toisilleen siirtymäaikoja. Jäsenkandidaatteihin kuuluvia Maltaa ja Kyprosta koskevat taas eri säännökset.

Satulin mielestä sopu työvoiman vapaasta liikkuvuudesta on merkittävä edistysaskel. Hän muistutti kuitenkin, että laajentumisneuvotteluissa on vielä monta vääntöä jäljellä.

– Läpimurrosta voidaan puhua vasta sitten, kun suurimmasta asiasta eli maataloudesta on päästy yksimielisyyteen. Tämä tuskin ratkeaa ennen ensi kevään Ranskan vaaleja.

Satulin mukaan neuvottelujen aikataulu on kireä, jos EU aikoo saada uusia jäseniä vuonna 2004. Jäsenneuvottelut on saatava päätökseen vuoden 2003 alkupuoliskolla, jotta jäsenyyssopimukset ennätetään ratifioida EU-maiden ja tulevien jäsenvaltioiden parlamenteissa.

Pääministeri Lipposen mukaan Göteborgissa on syytä sitoutua tavoitteeseen, jonka mukaan ensimmäiset uudet jäsenmaat voisivat osallistua EU-parlamenttivaaleihin vuonna 2004.

– Göteborgissa keskustellaan myös mahdollisuudesta lyödä kiinni jokin päivämäärä seuraavaan laajentumiseen, mutta siitä sopiminen voi olla vaikeaa.

Tuoreimmat osastosta