"Toimii kuin neuvostolainen takalistosuristin" - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

IT-investointeja kankkulan kaivoon

Julkaistu: 28.5.2001 7:15

"Kalliimpaa kuin odotettiin". "Toimitukset myöhästyvät puoli vuotta". "Järjestelmät eivät vastaa tarkoitustaan". Ruotsalaisilta suuryrityksiltä tulee tyly tuomio it-alan tavarantoimittajille. Hankintoja tekevät alaiset moittivat johtajia epäpäteviksi.

Ohjelmistoyritys SAS Instituten Sifo-tutkimuslaitoksella teettämän tiedustelun tuloksista päätellään, että ruotsalaisissa suuryrityksissä menee vuosittain hukkaan kymmenen miljardia kruunua virheinvestointeina ohjelmistojen ja laitteiden hankinnassa.

Tutkimusta varten haasteltiin 400 talous- ja hallintopäällikköä ja it-tuotteiden sisäänostajaa yli 200 henkeä työllistävissä yrityksissä ja yli 50 työntekijän julkisissa laitoksissa.

Yritysjohtajat ovat epäpäteviä it-hankinnoissa

- Monissa yrityksissä johtajat ovat tyhmiä, eikä heillä ole aavistustakaan miten tekniikkaa käytetään ja siksi tehdään virheinvestointeja, sanoo SAS Instuten toimitusjohtaja Mats Röhfors. Ruotsin SAS Instuten johtaja tosin puhuu jossain määrin omassa asiassaan, sillä yritys myy ohjelmia ja konsulttipalveluja.

- Heidän pitäisi perehtyä paremmin it-investointeihin ja olla paljon aktiivisempia, Röhfors ryöpyttää.

Sifon tutkimus tukee Röhforsin kritiikkiä. Haastatelluista peräti 40 prosenttia arvioi, että yritysten johdossa ei ole riittävää it-osaamista. Puutteet ovat pahimpia julkisen alan laitoksissa.

Neuvostotyyli: ei sovi takapuoleen eikä pärise

Vain vajaassa 60 prosentissa tapauksista investoinnit täyttävät tarkoituksensa, arvioivat vastaajat.

- Miltä näyttäisi, jos rakennetuista kymmenestä tehtaasta vain kuusi on valmistuessaan tuotantokunnossa, Röhforf kysyy. Ilmiö on tuttu menneen ajan vitsistä, jonka mukaan neuvostotehdas tuotti kelvotonta päristintä, kunnes koko järjestelmä kaatui. (Kysymyshän kuului: mikä ei sovi takapuoleen eikä pärise? Vast: neuvostoliittolainen takapuolessapäristin. Toim. huom.)

Sifo-tutkimuksen mukaan kolmannes it-investoinneista ylittää kustannusarvion. Mitä suurempi investointi sen todennäköisempää on, ettei se pysy budjetissaan.

Kahdessa tapauksessa viidestä investoinnin valmistuminen myöhästyy. Useimmiten aikataulu pettää yli puolella vuodella.

SAS Institute teetti samanlaisen tutkimuksen kaksi vuotta sitten. Röhforsin mukaan tilanne oli huono jo silloin eikä ole parantunut. Virheinvestointeihin menevä kymmenen miljardin kruunun summa moninkertaistuu, jos mukaan lasketaan toteutumaton tuotanto ja menetetyt tulot. Tilanteen Suomessa voi olettaa olevan sama kuin Ruotsissa.