200107337 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Itäapu miljoonien mahdollisuus suomalaisyrityksille

Julkaistu: 7.10.2001 2:16

EU:n uusi rahasto rahoittaa hakijamaiden ympäristö- ja liikennehankkeita 1,5 miljardia euroa vuodessa

Suomlaisyritysten odotetaan lähivuosina pääsevän entistä paremmin kiinni EU:n itäavun hankkeisiin. Erityisen lupaava on uusi Ispa-ohjelma, jonka rahoilla puhdistetaan EU:n hakijamaiden ympäristöä ja parannetaan liikenneverkkoja noin 1.5 miljardilla eurolla vuodessa.

-Ensimmäiset Ispan tarjouskilpailut ovat käynnissä, ja suomalaiset ovat olleet niissä erittäin aktiivisia, markkina-asiantuntija Marianne Koski Finpron hankeneuvontapalveluista sanoo.

Kooltaan Ispa on yhtä suuri kuin unionin vanhat itäohjelmat Tacis ja Phare yhteensä. Suomalaisten kiinnostusta lisää se, että Ispan hankkeet keskittyvät suomalaisten vahvoille aloille.

-Kauppoja ja urakoita on odotettavissa ainakin teiden rakentamisessa, asvaltoinnissa ja rautateiden kunnostamisessa. Myös juoma- ja jätevesihankkeet sekä kaatopaikkojen puhdistus ja muut ympäristöhankkeet kiinnostavat, Koski listaa.

Monissa EU:n itähankkeissa mukana ollut Maa ja Vesi Oy uskoo, että Ispa tarjoaa uusia urakoita myös vesialan konsultointia tekevälle yritykselle. Baltia, Puola ja Tsekki ovat Maa ja Veden tärkeimmät kiinnostuksen kohteet.

-Kilpailu on kuitenkin ankaraa, mutta aiemmista referensseistä on suurta hyötyä, vientijohtaja Anu Saxén uskoo.

Viro pääsi alkuun ensimmäisenä

Ispa-ohjelma on suunnitellusta aikataulustaan noin vuoden myöhässä. Hankepäätökset ovat monissa maissa viivästyneet, ja tarjouskilpailuja on alettu järjestää vasta tämän vuoden puolella.

Ensimmäisenä alkuun päässeiden joukossa on Viro, joka valitsee parhaillaan urakoitsijoita muun muassa Tallinnan ja Narvan välisen valtatien ja rautatien perusremonttiin.

Molempien hankkeiden tarjouskilpailut ovat menneet umpeen. Seuraavaksi seulotaan parhaat hakijat niin sanotulle lyhyelle listalle, josta hankkeen toteuttaja lopullisesti valitaan.

Ispa-ohjelman yhtenä tarkoituksena on valmistaa tulevia jäsenmaita Brysselin rahavirtojen, esimerkiksi rakenne- ja koheesiorahastojen, hallinnointiin. Tämän vuoksi päätöksenteko on alusta lähtien keskitetty kohdemaihin.

Komission tehtävänä on valvoa, että rahat menevät sovittuun kohteeseen.

Ispa-rahat ovat lahja-apua, joka kattaa enimmillään 75 prosenttia yksittäisen hankkeen kustannuksista. Loppusumma peitetään kohdemaan valtion kassasta tai kansainvälisen rahoituslaitoksen, kuten Euroopan investointipankin tai Maailmanpankin, lainalla.

Marianne Kosken mielestä suomalaisyritykset ovat muutaman vuoden harjoittelun jälkeen oppineet oikean taktiikan EU:n itäavussa. Lobbaus Brysselissä ei enää riitä, vaan markkinointiponnistelut on keskitettävä ohjelmien kohdemaihin.

-Yritykset tuntevat kohdemaiden olosuhteet hyvin, ja ne ovat löytäneet paikalliset yhteistyökumppanit. Näitä kontakteja tarvitaan jo siksi, että pienimmät hankkeet kilpailutetaan ainoastaan paikallisesti, Koski sanoo.

Suuri osa suomalaisten saamista Tacis- ja Phare-hankkeista on ollut konsultti- tai alihankintatöitä, usein osana muutaman yrityksen muodostamaa kansainvälistä konsortiota.

Yhteistyön ansiosta myös pienet ja keskisuuret suomalaisyritykset ovat saaneet kauppoja. Toimialoista keskeisimmät ovat olleet energia, ympäristö, rakentaminen ja liikenne.

Finpron tekemän selvityksen mukaan suomalaisyritysten sopimusten arvo Tacis-ohjelman hankkeissa oli vuonna 1999 noin 150 miljoonaa markkaa.

Phare-ohjelmissa suomalaiskauppojen arvo oli samana vuonna 70 miljoonaa markkaa.

Hankkeissa mukana olleiden yritysten mielestä EU:n ohjelmien huonoin puoli on hitaus.

-Eniten suomalaiset ovat hämmästelleet maksatusten viivästymistä. Rahat kyllä tulevat, mutta pahimmillaan puoli vuotta myöhässä, Koski sanoo.

Tuoreimmat osastosta