200107673 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Pieni notkahdus vai pitkä taantuma?

Julkaistu: 7.10.2001 1:47

Yhdysvaltain ennätyksellisen kasvukauden päättyminen kovan laskun mallilla huolestuttaa talouspolitiikan tekijöitä maailmanlaajuisesti. Osakemarkkinoiden kuplan puhkeaminen, yksityisen sektorin velkaantuminen, kuluttajien luottamuksen heikkeneminen, syventyvä vaihtotasevaje sekä nopeavaikutuksinen varasto- ja kapasiteettisopeutus uhkaavat yhteisvaikutuksillaan pidentää matalan kasvun kautta. Pitkään jatkuva hitaan kasvun kausi, tai peräti taantuma, vahingoittaisi Euroopan ja erityisesti Suomen lähikehitystä nykyisiä arvioita paljon enemmän.

Yhdysvaltain hurjan talouskasvun saattaminen kestävämmälle pohjalle niin sanotun pehmeän laskun kautta on ollut talouspolitiikan tavoitteena jo pitkään. Tähän tavoitteeseen on nyt vaikea päästä. Seuraavaksi paras vaihtoehto on sopeutus pienen v:n muotoisen, lyhytkestoisen ja maltillisen kasvu-urakorjauksen kautta.

Nyt pienestä v:stä näyttää tulevan vähintäänkin iso V. Mikäli talouspoliittiset korjauskeinot eivät tämän vuoden aikana ala kunnolla purra, isosta V:stä tuleekin leveäpohjainen U. Vaikka maailmatalouden, ja erityisesti Euroopan, arvioidaan yleisesti selviävän v- tai jopa V-vaihtoehdoista kuin koira veräjästä, U-ura toisi Euroopallekin jo aikamoista päänsärkyä. Japaniin yhdistetty L-kirjaimen muotoinen kehityskuva, jolloin talous itse asiassa jähmettyy pitkäaikaisesti, ei sen sijaan USA:n tapauksessa ole uskottava.

Vähänkin pidemmällä ajanjaksolla on hyvä muistaa, että Yhdysvaltain talouden perusvahvuudet eivät kasvun hidastumisesta huolimatta ole kadonneet minnekään. Eurooppaan nähden ylivertainen työ-, pääoma- ja tuotemarkkinoiden toimivuus sekä viime vuosina rakennetun uuden talouden ja teknologian hyödynnettävyys takaavat sen, että hitaan kasvujakson jälkeen USA:n mahdollisuudet ampaista uuteen, kestävään ja vahvaan kasvuun ovat erinomaiset.

Yhdysvaltain talouspolitiikka on onneksi myös käytännönläheistä. Jo toteutetuilla ja tulevilla koronalennuksilla saadaan talouteen uutta potkua jo tämän vuoden aikana. Myös finanssipoliittinen elvytys erityisesti veronkevennyksien avulla on tuotu keskustelussa esiin tilanteeseen sopivana suhdannepolitiikkana. Tämä perusteluketju on tosin finanssipolitiikan ajoitus- ja toimintaepävarmuuksien vuoksi hieman kyseenalainen. Onkin sanottu, että mikäli konservatiivisen talouspolitiikan perusarkkitehti Milton Friedman ei sattuisi olemaan elossa, hän taatusti pyörisi haudassaan uuden hallinnon talouspolitiikkaperusteluja kuullessaan.

Laajalle levinnyt mediahypen logiikka vaatii - kuluttajien mielenkiinnon ylläpitämiseksi - jokaisen markkinarisahduksen paisuttamista draamaksi. Näin kaikkia uusia tietoja odotetaan nyt ylenpalttisella innolla, erityistarkkailussa ovat mielialojen muutokseen viittaavat ennusmerkit. Kovista tulkintapaineista huolimatta taloudelliseen seurantaan pätee yleensä kolmen havainnon peukalosääntö: ensimmäinen aiemmasta poikkeava havainto on yleensä virhe, kaksi havaintoa menee vielä sattuman tilille, ja vasta kolmannesta voidaan päätellä muutoksia tai trendejä.

Suomen osalta teollisuuden tuore luottamusindikaattori antaa jo aihetta huoleen. Teollisuusyritysten luottamus tulevaisuuteen nimittäin laski helmikuussa voimakkaasti ja luottamusindikaattorin, samoin kuin sen kaikkien osatekijöiden pidempiaikainen suunta on selvästi heikkenevään päin. Teollisuuden suhdannetilanne on heikentynyt ennen kaikkea vientikysyntää koskevan epävarmuuden vuoksi. Myös Euroopan alueen ennakoivat indikaattorit ovat uhkaavalla tavalla taipumassa alaspäin.

Tässä tilanteessa olennainen kysymys kuuluu, onko Euroopasta nyt maailmantalouden veturiksi, varsinkin kun Japanin kooma näyttää vain syvenevän. Euroopan onni ja mahdollisuus - luultavasti täysin sattumalta - ovat siinä, että alueella on lähdetty alentamaan sekä työn että yritysten verotusta juuri nyt. Jos Euroopan rakenteellisia jäykkyyksiä päästäisiin samaan aikaan purkamaan nykyistä ripeämmin, kasvujohtajuus olisi hyvinkin mahdollinen.

Suomessa tuore tuloratkaisu ja kuluvan vuoden veronkevennykset varmistavat kotimaisen kysynnän vetovoiman tälle vuodelle. Toisaalta Suomi on rakenteensa ja muita euromaita suuremman dollaririippuvuuden vuoksi erityisen haavoittuva USA:n talousongelmien suorille ja epäsuorille vaikutuksille.

Nyt tarvitaan malttia ja kurinalaisuutta talouspolitiikan pitkien linjojen toteuttamisessa. Maailmantalouden nykyisen kehityksen valossa on ollut vähintäänkin erikoista kuulla julkisessa keskustelussa toiveita eurooppalaiseen vastavirtaan kulkemisesta yritys- tai pääomaverojen korotusvaatimusten muodossa.

Kirjoittaja on Teollisuuden ja Työnantajien talouspolitiikkasektorin johtaja.

Tuoreimmat osastosta