200101997 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Suurten omistajien on pakko aktivoitua

Julkaistu: 7.10.2001 1:09

Pörssiyhtiöiden aktiiviset suuromistajat pyrkivät omilla toimillaan edistämään yrityksen arvon mahdollisimman suotuisaa kehitystä. Perinteisesti suomalaiset eläkeyhtiöt ovat olleet aktiivisia omistajia vain silloin, kun niiden suuryritysasiakkaat ovat tarvinneet apua erilaisissa tasejärjestelyissä. Muutos on kuitenkin jo alkanut.

Muutosta vauhdittavat entistä suurempien osakesalkkujen entistä tiukemmat tuottotavoitteet. Eläkeyhtiöt ovat myös pitkäaikaisia sijoittajia, jotka korostavat haluavansa edesauttaa suomalaisyritysten pitkäaikaista menestymistä. Tässä tilanteessa aktiivinen omistajapolitiikka on pikemminkin velvollisuus kuin oikeus.

Merkityksetöntä ei ole sekään, että eläkeyhtiöt ovat paikallisia jättejä, joille salkun rakenteen äkkinäiset ja rajut muutokset ovat käytännössä hankalia, elleivät mahdottomia toteuttaa. Jos jaloillaan ei voi äänestää, on pakko vaikuttaa muilla tavoin.

Ääriesimerkiksi aktiivisesta ja aggressiivisesta eläkesijoittajasta on yhdysvaltalainen Calpers: koska mammuttiomistajan nopeat liikkeet tuntuisivat häiritsevän voimakkaina jopa maailman suurimmilla osakemarkkinoilla, Calpers osallistuu omistamiensa yhtiöiden hallintoon hyvin aktiivisesti. Tätä kuvastaa myös kalifornialaisen eläkesijoittajan omistajapolitiikka. Se on perusteellinen selonteko eläkesijoittajan toimintatavoista ja odotuksista, jotka liittyvät Calpersin sijoituskohteisiin. Calpers julkaisee myös vuosittain listan yhtiöistä, jotka se aikoo seuraavan vuoden aikana ottaa vierihoitoon. Eräiden tutkimusten mukaan tulokset ovat olleet hyviä: yritysten arvo on Calpersin toimien ansiosta noussut keskimääräistä enemmän.

Suomalaiset eläkeyhtiöt eivät ole vielä näin pitkällä. Osa yhtiöistä on vasta laatimassa omistajapolitiikkaansa kirjalliseen muotoon. Osalla politiikkapaperi on jo valmis. Jostain syystä näiden periaatteiden julkistaminen on edelleen vaikeaa.

Omistajapolitiikkansa kautta sijoittaja kertoo avoimesti pörssiyhtiöille - ja muille sijoittajille - mistä se pitää ja mistä ei. Politiikan linjaukset yleensä paljastavat, millainen on sijoittajan mielestä rakenteeltaan tasapainoinen hallitus ja ketkä sopivat hallituksen jäseniksi. Periaatteet linjaavat usein myös sijoittajan suhtautumisen palkitsemisjärjestelmiin. Tyypillisesti omistajapolitiikkaan sisältyvät myös yhtiön voitonjakoon kohdistuvat odotukset. Politiikka kertoo usein myös sen, millä tavalla sijoittaja odottaa yhtiön johdon pitävän itseään ajan tasalla.

Ylivoimaisesti tärkeintä sijoittajalle on kuitenkin huolehtia siitä, että yhtiöllä on asiantunteva, tehokas ja sijoittajien etua ajava hallitus. Tästä huolimatta sijoittajat eivät yleensä halua omaa väkeään hallituksiin. Hallituksen jäsenyys sekä sitoo rajallisia voimavaroja että rajoittaa sijoittajan vapautta käydä kauppaa yrityksen osakkeilla.

Tämän vuoksi sijoittajat vaikuttavat hallitusten kokoonpanoon mieluummin välillisesti. Kansainväliset eläkesijoittajien etujärjestöt asettavat vähimmäisvaatimukseksi sen, että pörssiyhtiöllä on yhtiökokouksen hyväksymät pelisäännöt, joiden mukaan hallitus kootaan ja joiden mukaan se uudistuu. Keskeinen kysymys on myös hallituksen riippumattomuus yhtiön johdosta.

Esimerkiksi Ilmarisen varatoimitusjohtaja Eero Heliövaara kannattaa hallituksen ja toimivan johdonerillisyyttä. Hänen mielestään toimitusjohtaja on aina muutoinkin läsnä hallituksen kokouksissa, eikä hänen tämän vuoksi pidä olla hallituksen jäsen.

Varma-Sammon sijoitusjohtaja Petri Kuusisto on ehdoton vain siinä, että hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan tehtäviä hoitaa kaksi eri henkilöä. Muuten valta keskittyy liikaa.

-Muita ehdottomia sääntöjä ei ole. Yhdenlainen hallitus sopii yhdelle yritykselle, toinen toiselle. Toimiala, yrityksen koko ja kehitysvaihe vaikuttavat merkittävästi siihen, millainen hallitus kykenee tehokkaimmin luomaan lisäarvoa, sanoo Kuusisto.

Maailmalla sijoittajien aktiivisuus on johtanut riippumattomien nimityskomiteoiden yleistymiseen. Komiteat, joissa istuu myös sijoittajien edustajia, valmistelevat nimitysehdotukset ennalta sovittujen pelisääntöjen mukaan. Vastaavanlaisia komiteoita ahertaa myös palkitsemisjärjestelmien kimpussa.

Suomalaisilla yhtiöillä ei tällaisia komiteoita ainakaan vielä ole. Heliövaaran mielestä käytäntö sopisi myös suomeen. Toistaiseksi vain Nokialla ja UPM-Kymmenellä toimivat nimityskomiteat, mutta ne koostuvat hallituksen jäsenistä.

-Me osallistuisimme mielellämme tällaisten yritysjohdosta riippumattomien komiteoiden työhön. Komitea voisi esitellä yhtiökokoukselle kaikki omistajille kuuluvat asiat kuten hallitusnimitykset ja osakeannit.

Hyvää hallintotapaa nimitetään myös corporate governanceksi. Hallituksen rakenne ja sen valinta samoin kuin yhtiön palkitsemisjärjestelmät kuuluvat tämänkin käsitteen keskeiseen sisältöön. Corporate governancen voi suomentaa myös yhtiön hallinto- ja valvontajärjestelmiksi, jolloin se kattaa myös riskienhallinnan, sisäisen tarkastuksen ja tulosraportoinnin. Tämäkin suomennos on suppea, sillä corpotare covernanceen mahtuu myös yhtiöjärjestys, jonka tärkeitä kohtia ovat tässä yhteydessä muun muassa myrkkypillerit ja äänivallan jakautuminen eri osakelajeihin.

Valtaosa corporate governanceen kuuluvista omistajan toimista konkretisoituu yhtiökokouksissa. Tämän vuoksi sijoittajat odottavat saavansa viimeistään yhtiökokouskutsussa yksityiskohtaiset tiedot kaikista hallituksen tavanomaisesta poikkeavista esityksistä kuten optiojärjestelyistä tai emissioista. Omistajat haluavat kattavat tiedot myös henkilöistä, jotka ovat ehdolla hallitukseen.

Sekä ulkomaiset että kotimaiset sijoittajat painottavat arvostavansa yhtiöitä, jotka tarjoavat niille mahdollisuuden keskustella esimerkiksi palkitsemisjärjestelmistä hyvissä ajoin ennen kuin ne konkretisoituvat hallituksen esityksiksi yhtiökokoukselle. Tässä mielessä Elisa-tapaus oli epäonnistuminen: erilaisia näkemyksiä soviteltiin vasta yhtiökokouksen jälkeen.

Tämän vuoksi se, että sijoittajat äänestävät yhtiökokouksissa hallituksen esitystä vastaan on maailmallakin poikkeuksellista.

-Lähtökohtamme on se, että äänestämme hallitusten esitysten puolesta. Äänestämien niitä vastaan on aina poikkeustapaus - pyrimme yleensä vaikuttamaan asioihin jo ennen yhtiökokouskutsun laatimista, linjaa Varma-Sammon Kuusisto.

Tuoreimmat osastosta