200005370 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Sijoittajan kannattaa laajentaa sijoituksiaan myös Suomen ulkopuolelle

Julkaistu: 11.10.2000 10:28

JULKI 14.10 Hajauta riski eri toimialoille

Helsingin pörssin osakkeiden kehitys on viime kuukausina ollut keskimäärin yksi maailman surkeimmista. Tämä ei tarkoita, että Helsingin pörssiä olisi alettu karttaa tai että Suomen kansantaloudelliset näkymät olisivat muuta maailmaa heikommat. Tuottoeroon on syynä se, että Helsingin pörssin yhtiöiden toimialajakauma poikkeaa voimakkaasti maailman ja Euroopan pörssien keskimääräisestä toimialajakaumasta.

Kun teknologia-, tietoliikenne- ja metsäosakkeet nousevat voimakkaasti, Helsingin pörssi nousee tuottovertailujen kärkeen. Silloin kun näillä toimialoilla on ongelmia, koko pörssi on vertailujen pohjalla. Sijoittajan kannalta tuottojen voimakas heilahtelu on ongelma, sillä se lisää sijoitusten tappiovaaraa. Vaikka viime vuosien aikana suomalaiset vahvat toimialat ovat olleet erittäin tuottavia, näin ei välttämättä ole jatkossa. Sijoittaja voikin jäädä paitsioon seuraavasta nousubuumista, jos hän pidättäytyy vain kotimaisiin osakkeisiin. Osakesijoittajan kannattaakin hajauttaa sijoituksensa.

Koska eri maiden sijoitusmarkkinat ovat voimakkaasti riippuvaisia toisistaan, hajauttamisella tarkoitetaan yhä useammin osakkeiden hankkimista harkitusti eri toimialoilta. Myös maantieteellisellä hajauttamisella on yhä merkitystä.

Sijoittaja voi toki hajauttaa

jo Suomenkin markkinoilla. Käytännössä osa kansainvälisesti merkittävistä toimialoista ei ole Helsingin pörssissä edustettuna ollenkaan, ja jollain toimialoilla on Helsingin pörssissä esimerkiksi vain yksi merkittävä yhtiö. Viime vuosina kaupankäynti on lisäksi keskittynyt Helsingissä vain muutamiin yhtiöihin, joten ainakin lyhyellä aikavälillä vähäinen kaupankäynti voi hidastaa monien osakkeiden hintakehitystä. Tästä syystä on perusteltua suunnata ainakin osa varoista Suomen rajojen ulkopuolelle.

Kansainvälinen osakesijoitusten hajautus on helpointa aloittaa Euroopasta, joka on suunnilleen samalla aikavyöhykkeellä ja tietoa vaihtoehdoista on runsaasti saatavilla. Laajaan sijoitustoimintaan kuuluvat myös sijoitukset merten taakse Aasiaan ja Amerikkaan, mutta tällöin sijoittaja joutuu miettimään lisäksi valuuttakurssiriskejä ja markkinoiden seuraamiseen liittyviä ongelmia. Suuri osa sijoittajista käyttääkin kaukomaasijoituksissaan sijoitusrahastoja.

Ensimmäinen askel hajautukseen

on tarkastella, mitä toimialoja Suomessa on vähiten verrattuna Eurooppaan. Euroopan markkina-arvoltaan suurimmat toimialat ovat Stoxxin toimialajaon mukaan pankit, teknologia, tietoliikenne, energiantuotanto, terveydenhoito ja vakuutus. Näistä teknologia- ja tietoliikenneyhtiöiden osuus myös Helsingin pörssissä on suuri. Muissa mainituissa toimialoissa Helsingin pörssissä on reilu alipainotus ja vähäverisyyskin vaivaa.

Pankkitoimialaa dominoi Helsingissä Nordic Baltic Holding, terveydenhoitoa edustaa vain Orion. Energiantuotantoa ei Suomessa Stoxxin toimialajaon mukaan noteerata ollenkaan, koska Fortum luokitellaan julkispalveluyhtiöksi. Julkispalveluilla tarkoitetaan tässä muun muassa sähkön, kaasun ja veden jakelua.

Helsingin pörssin suuret toimialat metsä- ja metalliteollisuus on Stoxxin toimialaluokittelussa yhdistetty perusteollisuudeksi. Yhdistettynäkin toimiala on markkina-arvoltaan Euroopan pienin. Perusteollisuudessa sijoitustoimialan pienuus voimistaa sijoittajan kannalta suhdannevaihteluita. Suursijoittajat eivät välttämättä pidä pienen toimialan osakkeita salkussaan pysyvästi. Suursijoittajat ostavat potin metsäosakkeita kun tilanne näyttää hyvältä ja mahdollisesti myyvät kaikki, kun tilanne heikkenee.

Eri toimialat reagoivat

suhdannevaihteluihin eri tavoin. Kuvaava esimerkki on, että öljyn hinnan nousu ja inflaatio painavat lähes kaikkien yhtiöiden osakkeita. Öljyn tuottajien voitot kuitenkin lisääntyvät ja eurooppalaistenkin öljy-yhtiöiden kurssit ovat olleet viime kuukausina selvässä nousussa. Inflaation ja korkojen nousuun reagoivat voimakkaimmin kasvuyhtiöiden osakkeet, joiden arvostus riippuu vahvimmin odotuksista. Pääomavaltaiset tai kuluttajatuotteita valmistavat yritykset reagoivat vahvemmin tämänhetkiseen ja lähitulevaisuudessa odotettuun suhdannetilanteeseen.

Sijoitusten hajauttaminen on sitä tehokkaampaa, mitä riippumattomampia sijoituskohteet ovat toistensa hintakehityksestä. Suomalainen arkikokemus on osoittanut, että teknologia- ja tietoliikenneosakkeiden hinnat liikkuvat yleensä samaan suuntaan, joten Soneran tai Deutsche Telekomin osakkeilla ei voi juurikaan hajauttaa Nokiaan liittyvää riskiä. Oheisessa taulukossa on listattu eurooppalaisten osakekursseja seuraavien toimialaindeksien korrelaatiokertoimet ajalta 1.7.1999-30.6.2000.

Korrelaatiokerroin kertoo, kuinka tarkasti osakekurssit liikkuvat samaan suuntaan. Arvolla yksi, kurssimuutokset ovat yksi yhteen. Arvolla miinus yksi kurssimuutokset ovat täysin vastakkaisia ja arvolla nolla täysin toisistaan riippumattomia. Toimialojen väliset korrelaatiot muuttuvat ajan mukana. Vielä kymmenen vuotta sitten tietoliikenneyhtiöt olivat puhelinyhtiöitä, joiden kurssikehitys muistutti sähköyhtiöiden kurssikehitystä. Vasta muutama vuosi sitten tietoliikenneyhtiöt imaistiin mukaan teknobuumiin.

Toisaalta viime kuukausina kalliit umts-lisenssit ja heikentyneet näkymät ovat painaneet enemmän Soneraa ja muita tietoliikenneyrityksiä kuin Nokian ja Ericssonin kaltaisia teknoyrityksiä. Näiden toimialojen välinen linkki ei olekaan tulevaisuudessa enää välttämättä yhtä vahva.

Suomalaissijoittajan onneksi

perusteollisuus- ja tietoliikenneosakkeet ovat keskenään varsin riippumattomia. Lisäksi Soneraan ja Nokiaan sijoittaneiden kannattaa korrelaatiokertoimien perusteella harkita hajauttamista elintarviketeollisuuteen, energiatuotantoon, autoteollisuuteen, kemiaan ja terveydenhoitoon. Nämä ovat terveydenhoitoa lukuunottamatta vakiintuneita teollisuudenaloja, joilla ei ole suuria kasvuodotuksia. Osakkeiden hinnat voivat kuitenkin heilahdella ajoittain voimakkaastikin yrityskauppojen ja muiden järjestelyiden vuoksi. Esimerkiksi autoteollisuus on 15 vuoden vertailussa ollut sijoittajille Euroopan heikkotuottoisin toimiala, koska kansainvälinen kilpailu on koventunut ja teollisuuden ala on käynyt läpi rajua rakennemuutosta.

Tuoreimmat osastosta