2000010286 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tradenomien jatkotutkintomalli on oikea valinta

Julkaistu: 30.9.2000 0:00

Perjantain 15.9 Taloussanomien mielipidepalstalla Suomen Ekonomiliiton puheenjohtaja Jukka Ant-Wuorinen rusikoi toista nykyistä korkea-asteen koulutusväylää, ammattikorkeakoulua, oikein olan takaa. On surullista huomata, ettei noin kymmenessä vuodessa mikään ole muuttunut. Täsmälleen samankaltaista retoriikkaa käytettiin, kun käynnistettiin kaupan ja hallinnon koulutusalan ammattikorkeakoulutusta. Kauppatieteellinen koulutusmaailma kävi puolustusasemiin, sillä siellä pelättiin edessä häämöttävää kilpailua. Kukaan ei kiinnittänyt huomiota tradenomien koulutuksen sisältöön tai sen kehittämiseen eikä sen tuomiin mahdollisuuksiin koko elinkeinoelämällemme. Olemme valuneet takaisin samaan tilanteeseen.

Tarve ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoihin on syntynyt koulutuksellisesta umpiperästä, joka esimerkiksi tradenomeilla on tällä hetkellä edessään. Tarjollla ei ole väylää, joka antaa mahdollisuuden kehittää omaa osaamista ja tiedon tasoa tutkintoon johtavan koulutuksen kautta. Ei ole tarkoituksenmukaista sekoittaa kahta erillistä korkeakoulujärjestelmää, joilla on omat selkeät tavoitteensa. Tradenomeista ei tule tehdä ekonomeja pelkästään koulutusvarojen takia. Kaupan ja hallinnon alalla jatkotutkinnon käytännöllisyys voidaan turvata työelämään sidotulla projektiluonteisella opiskelulla yhdistettynä syventäviin opintoihin. Lisäksi jatkotutkinnon suorittajilta tulee edellyttää riittävää työkokemusta.

Silmänkääntötemppu, johon Jukka Ant-Wuorinen viittaa, ei suinkaan ole ammattikorkeakoulujen jatkotutkinto, vaan se, että jatkotutkinnot ovat hyväksyttävissä vain, mikäli ne suoritetaan yliopistossa tai korkeakoulussa. Kyse on siis rahasta ja sen jaosta. Eikö tämä juuri sotke koulutus- ja työmarkkinoita? Mikäli jatketaan duaalimallin viitoittamalla polulla, ei tätä ongelmaa synny.

Uusi talous tarvitsee uusia tekijöitä. Suomen talouselämä on elänyt poikkeuksellista aikaa koko 1990-luvun. Vanhan savupiipputeollisuuden rinnalle on tullut uusi, teknologiaan ja palveluihin perustuva teollisuuden tai palveluiden alue, jota on kutsuttu tietoteollisuudeksi tai uudeksi taloudeksi. Hyvin suuri joukko uusista tradenomeista työllistyy juuri tälle sektorille. Toimialarajat eivät aina ole selkeät, mutta arviomme on, että heitä on on noin 40 prosenttia tradenomikunnasta ja vuosittain siis 2 000-2 500 henkeä.

Uuden teollisuuden kasvusta on esitetty erilaisia arvioita. Varmaa on vain se, että takaisin ei enää ole paluuta. Tietoyhteiskunta on tullut keskuuteemme pysyvästi.

Tarve tradenomeille syntyy myös työn ja sen tekemisen muutoksesta. Organisaatiot ovat madaltuneet selkeästi, tiukat rooli- ja osaamisjaot ovat kadonneet. Lisäarvon tuottamiseen tarvitaan sekä akateemisesti koulutettuja analysoijia ja kehittäjiä että käytännön työn taitajia. Tarvitaan myös näiden kahden näkökulman yhdistäjää - siihen tradenomilla on valmiudet. Nopeasti uusiutuva tieto ja kehittyvät työmenetelmät tekevät ammattitaidon jatkokehittämisen välttämättömäksi. Miksi kehittymistä ei saisi osoittaa tutkinnolla?

Opetusministeri Maija Rask linjasi opetusministeriön seminaarissa Tiedot, taidot ja osaaminen 2010, että ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoja kehitetään erityisesti alueellisesta ja pk-sektorin näkökulmasta. Mikäli ekonomeista 95 prosenttia sijoittuu elinkeinoelämän vaativiin johtamis- ja asiantuntijatehtäviin (Kasanen, HS, 14.6.2000), niin on ilmiselvää, ettei heitä riitä paikkaamaan edellämainittujen sektorien osaamistarvetta, varsinkin kun kaksi kolmannesta sijoittuu työskentelemään pääkaupunkiseudulle.

Puhuttaessa rinnastuksista maisterin tutkinnon kanssa on suurimpana ongelma tähän asti ollut ammattikorkeakoulututkinnon antaman pätevöitymisen puute julkishallinnollisissa viroissa. Tämä epäkohta on syytä korjata jatkotutkintoja koskevassa lainsäädännössä. Monissa yhteyksissä on todettu, että seuraavien vuosien aikana julkiselta sektorilta poistuu kymmeniä tuhansia henkilöitä luonnollisen poistuman kautta. Tämä aiheuttaa julkisen sektorin osaamispulan. Reagoidaan nyt, kun hätä ei ole vielä käsillä.

Ammattikorkeakoulujen, ja eritoten kaupallisen alan, jatkotutkinnot tarjoavat yritysmaailmalle, julkiselle sektorille sekä tuleville opiskelijoille selkeän ja tasapainoisen mahdollisuuden lisätä yhteistä hyvinvointia. Ei jätetä sitä käyttämättä.

Pasi Lehtiniemi, puheenjohtaja Ismo Kokko, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto ry

Tuoreimmat osastosta