Oliko vuorineuvos Kari Kairamon kohtalona Nokia? Näin voisi luulla, kun katselee päätoimittaja Matti Saaren kirjoittaman Kairamon elämänkerran kansilehteä. Kun kirjan on lukenut, vastaus on selvä. Kairamon kohtaloksi ei muodostunut Nokia, vaan hänen oma toimintatyylinsä, liiketoiminnassa tehdyt raskaat virhearvioinnit, julkisuuden hänestä rakentama myytti ja rinnalla toimineet liian läheiset avustajat. Kairamo ei pystynyt näkemään todellisuutta, vaan luultu menestys sokaisi näköalat.
Saaren kirjan kiistämätön lisä Nokia-historiointiin ovat autenttiset aikalaislähteet. Niiden kautta paljastuu Kairamon lähipiirin elämää, tavoitteiden asettelua ja halua myös hyödyntää Kairamo-kulttia oman edun tavoittelussa.
Suurmiehen väärä visio
Kairamo on kiistatta yksi Suomen teollisuuden suurmiehistä. Hän muokkasi Nokiaa kohti nykyistä suuruutta. Hänen visionsa kulutuselektroniikan noususta ja ennen muuta television asemasta osana nyky-yhteiskunnan tiedonvälitystä oli oikea. Kairamon näkemys kuitenkin pohjautui aikaan, jolloin internetistä ei ollut tietoakaan eivätkä monitoimiset kännykät olleet vielä tehneet läpimurtoaan. Kairamon johdolla Nokia osti kannattamattomia tv-tehtaita ympäri Eurooppaa samaan aikaan kun muut niistä luopuivat. Nokia ajautui umpikujaan, josta ei ollut muuta ulospääsyä kuin liiketoiminnan täydellinen remontti. Vasta Nokian nykyisen pääjohtajan Jorma Ollilan johdolla Nokiasta on tullut se, mikä se tänään on. Kairamon Nokia oli tyystin toinen yhtiö.
Kairamon esimiehetkään eivät ole täysin syyttömiä hänen kohtaloonsa. Nokian hallitusta hallitsivat SYP:n pääjohtaja Mika Tiivola ja KOP:n pääjohtaja Jaakko Lassila. Kahden pankin ja kahden pääjohtajan keskinäiset välit olivat kuin tuli ja tappura. Kairamo saattoi toteuttaa visioitaan ilman, että hänellä todellisuudessa oli yhtään kriitikkoa. Sen sijaan hänen ympärillään oli valtaisa joukko liehittelijöitä niin teollisuudesta, valtionhallinnosta kuin mediastakin. Kaikki halusivat olla Kairamon miehiä ja päästä parrasvaloihin suuren johtajan kintereillä.
Liian paljon liian läheisiä
On surullista lukea Saaren keräämiä aikalaiskertomuksia siitä, miten lähellä, oikeastaan liian lähellä, monet henkilöt olivat. Autenttisista kirjeistä paistaa nuoleskelu ja ruskeakielisyys, jonka ilmeisenä tavoitteena oli säilyttää suuren johtajan suopeus. Saari on pystynyt todistamaan lähteillään monia niistä ikävistä epäilyistä, jotka ovat vuosia eläneet Nokian ja Kairamon ympärillä.
Kirjan suurin paljastus liittyy Kairamon henkilökohtaiseen terveyteen. Saari osoittaa, että Kairamolla oli mielenterveydellisiä, oman itsensä hallintaan tai paineensietoon liittyviä ongelmia jo ennen hänen suuruuden aikaansa Nokiassa. Tämä tapahtui parikymmentä vuotta ennen hänen itsemurhaansa joulukuun 11. päivänä 1988.
Saari osaa kuljettaa Kairamon tarinaa tavalla, joka liittää yhteen sairaskertomuksen, suuret saavutukset ja tuhoon johtaneet liiketaloudelliset virheet. Niistä syntyy toistaiseksi uskottavin, ymmärrettävin ja kaunistelemattomin kokonaisuus Kari Kairamosta ja Nokian sisäisestä elämästä.
Matti Saari: Kari Kairamo. Kohtalona Nokia. Gummerus 2000. 256 sivua.