2000012905 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Sijoittajat hakevat indeksilainasta turvaa

Julkaistu: 23.9.2000 0:00

Tuoreen tutkimuksen mukaan sijoittajat arvostavat indeksilainoissa kaikkein eniten mahdollisuutta turvata pääomansa. Indeksilainaan voidaan rakentaa myös hyvin tuottohakuiset ja riskipitoiset ominaisuudet, mutta sijoittajat merkitsevät pääosin lainoja, joissa pääoma on turvattu.

Tuoreen tutkimuksen ovat tehneet Meritassa osakeindeksilainoja rakentavat apulaisjohtaja Janne Saarikko ja Kauppakorkeakoulun tutkija Sami Järvinen. Sijoituspäätöksiä ja sijoittajien käyttäytymistä koskeva tutkimus on osa heidän kauppatieteellisiä jatko-opintojaan.

Tutkimuksen mukaan sijoittajat arvioivat kuuluvansa riskinsietokykynsä mukaan hyvin erilaisiin luokkiin, riskinkarttajasta hyvin tuottohakuiseen riskinottajaan. Käytännössä suurin osa sijoittajista valitsisi kuitenkin yllättävän yksimielisesti indeksilainoista pääoman täysin turvaavan vaihtoehdon. Vain pieni osa sijoittajista on halukas hakemaan lisätuottoja indeksilainan tappioriskiä lisäämällä. Tämä sijoitustuote on useimmiten sijoitussalkussa riskiä tasoittava osa ja varsinaista sijoitusriskiä otetaan haluttaessa muilla instrumenteilla. Pienen riskin halua ilmentää myös, että yli 40 prosenttia sijoittajista vertasi indeksilainaa lähinnä korkosijoituksiin ja vain vähän yli puolet osakesijoituksiin.

Järvisen ja Saarikon tutkimukseen vastasi 255 Merita Pankin aktiivista sijoittaja-asiakasta. Vastaajat poikkesivat keskivertosijoittajista siinä, että he tunsivat indeksilainan.Suurimmalle osalle suomalaisista indeksilainat ovat vielä varsin vieraita. Vastaajista 13 prosenttia oli myös sijoittanut indeksilainoihin.

-Tutkimukseen vastanneista indeksilainoihin oli sijoittanut vähän useampi kuin Meritan aktiivisista sijoittaja-asiakkaista keskimäärin. Suuruusluokka on kuitenkin sama, Sami Järvinen huomauttaa.

Järvisen mukaan indeksilainaa arvostavat eniten aloittelevat ja hyvin kokeneet sijoittajat. Muutaman vuoden sijoitustoimintaa harjoittaneet henkilöt saattavat olla kokeneempia sijoittajia optimistisempia sekä omasta salkunhoitotaidostaan että markkinoiden tulevasta kehityksestä.

Indeksilainassa ei lasketa kustannuksia ulos samalla tavalla kuin rahastoissa. Kuinka paljon lainan järjestämisestä peritään kuluja?

-Indeksilaina on hyvin kustannustehokas tapa sijoittaa jopa markkinoiden edullisimman indeksirahaston 0,45 prosentin hallintokuluun verrattuna. Käyttämällä indeksilainaa sijoittajan ei tarvitse maksaa sijoitusajan kaupankäyntikuluista. Kustannustehokkuudesta kertoo se, että yksityishenkilöille tehtyjä lainoja myydään myös suursijoittajille vain 0,25 prosentin hinnanalennuksella, Järvinen ja Saarikko tasapainoilevat tutkijan ja myyjän roolien välimaastossa.

Myös Svenska Handelshögskolanin rahoituksen professori Eva Liljeblom vakuuttaa, että indeksilainat ovat sijoittajalle reiluja sopimuksia, kunhan ehdot ovat tiedossa.

-Indeksilainan ehdot ovat sijoittajille epäsymmetriset. Sijoittaja maksaa pääoman turvasta mahdollisessa huonossa markkinatilanteessa tyytymällä hyvässä markkinatilanteessa vähän pienempään tuottoon. Indeksilainoissa käytetään pankkien räätälöimiä niinsanottuja otc-optioita eikä markkinoiden vakio-optioita, koska sopimusajat ovat pidempiä. Räätälöinnistä huolimatta riskit ovat olemattoman pienet, Liljeblom sanoo.

Suomalaiset ovat totutelleet indeksilainoihin vasta reiluT parin vuoTTA. Erityisesti Merita, Handelsbanken ja Ålandsbanken ovat markkinoineet aktiivisesti osakeindeksilainoja sijoitusrahastojen ohella. Myös Leonia on laskenut liikkeelle muutaman indeksilainan.

Sijoittajan kannalta indeksilaina on sukua vaihtovelkakirjalainalle, optiolainalle ja yhdistelmärahastolle, joissa yhdistetään osakemarkkinoiden tuotto korkosijoituksen pienempään riskiin. Myös indeksirahasto on indeksilainan serkku, koska niiden tuotto määräytyy indeksin tuoton mukaan. Indeksirahastossa riski on kuitenkin suurempi. Rahastoista indeksilainaa parhaiten vastaava tuote on Mandatumin uusi erikoissijoitusrahasto Mandatum Safeguard, joka pyrkii muun muassa johdannaisilla rajaamaan maksimitappion vuosineljänneksittäin kolmeen prosenttiin.

-Osakesijoituksissa on riskiä pitkälläkin sijoitusperiodilla. Tämä unohtuu suomalaisessa keskustelussa. Vaikka osakemarkkinat ovat tuottaneet viime vuosina hyvin ja todennäköisesti tulevat tuottamaan tulevaisuudessakin, mikään ei takaa, että näin käy. Siksi sijoitustoiminnassa tarvitaan myös vähemmän riskisiä välineitä. Esimerkiksi Japanissa osakkeiden hinnat ovat yhä reilusti 80-luvun lopun tason alapuolella, Janne Saarikko sanoo.

Indeksilainoihin sijoittaneiden määrä on lisääntynyt sitä mukaa kuin sijoittajat ovat tulleet vaihtoehdosta tietoisiksi. Lisäksi osakeindeksilainojen ehdot vaihtelevat voimakkaasti markkinatilanteen mukaan ja markkinatilanne on viime aikoina tullut indeksilainoille otollisemmaksi. Indeksilainassa joukkolainan korkotuotto vaihdetaan osakeindeksioptioihin. Siten viimeaikainen korkotason nousu on parantanut myytävien lainojen ehtoja. Samaan aikaan optioiden hinnat ovat pysyneet kohtuullisina. Indeksilainamarkkinoista ei julkaista vastaavia tietoja kuin rahastosijoituksista, mutta lainoihin on sijoitettu tämän vuoden aikana Suomessa jo miljardeilla markoilla.

Tuoreimmat osastosta