200007202 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Saksassa lähestytään yllättävää eläkesopua

Julkaistu: 6.9.2000 0:00

Vapaaehtoista eläkesijoittamista aiotaan tukea ensi vuodesta

Berliini Saksan kauan odotettu ja punavihreän hallituksen kovimpana koetinkivenä pidetty eläkeuudistus saattaa ehtiä liittopäivien käsittelyyn jo tämän kuun lopulla. Kesälomien jälkeinen neuvotteluilmapiiri on osoittautunut selvästi odotettua lauhkeammaksi.

Hallitus on onnistunut nopeasti taivuttamaan niin ammattiliitot kuin oppositionkin pienen pääomarahoitteisen eläkeosan puolelle tekemällä vastapainoksi myönnytyksiä näiden tärkeinä pitämissä asioissa.

Johtavien sosiaalidemokraattien ja ay-liikkeen edustajien myöhään maanantai-iltana käymissä neuvotteluissa sovittiin yhdestä ammattiliitoille tärkeimmästä kohdasta. Inflaatioperusteisista eläkkeiden korotuksista palataan vanhaan nettopalkkasidonnaisuuteen jo ensi vuonna eikä vasta 2002 kuten aikaisemmin oli suunniteltu.

Lisäksi liittokansleri Gerhard Schröder lupasi ammattiliitoille ja kristillisdemokraateille tukea pienituloisten ja perheellisten eläkesijoittamista sekä vahvistaa yrityskohtaisten eläkeratkaisujen asemaa.

Sijoittaminen jää vapaaehtoiseksi

Eläkevarojen sijoittamisesta ei Saksassa olla tekemässä lakisääteistä kuten Ruotsin tuoreessa uudistuksessa. Palkansaajille kuitenkin suositellaan, että he sijoittaisivat ensi vuodesta alkaen aluksi puoli prosentia ja myöhemmin neljään prosenttiin saakka bruttotuloistaan vanhuudenpäivien varalle.

Alun perin hallitus kaavaili hyväksyttäväksi sijoitusmuodoksi vain henkivakuutuksia. Pankkien noustua takajaloilleen nyt ollaan kuitenkin hyväksymässä myös säästösopimukset ja sellaiset sijoitusrahastot, jotka maksavat tuottonsa joko elinikäisenä eläkkeenä tai ainakin pitkäaikaisen suunnitelman mukaan.

Täydet neljä prosenttia palkastaan sijoittavia aiotaan tukea 900 markalla vuotuisella tulonsiirrolla tai ylimääräisellä verovähennyksellä. Lapsiperheiden vanhemmille aiotaan lisäksi antaa 1 080 markkaa lasta ja vuotta kohden käytettäväksi eläkesijoituksiin.

Saksalaisten halukkuutta eläkesijoittamiseen ei ole selvitetty, mutta valtiovarainministeriö laskee, että järjestelmän päästyä vauhtiin eli vuodesta 2008 alkaen tukiratkaisuihin uppoaa kaikkiaan noin 60 miljardia markkaa vuodessa.

Verotuskysymys on vielä auki

Avoimiin kysymyksiin kuuluu vielä muun muassa eläkesijoitusten sekä niistä kertyvien eläkkeiden verotus. Erimielisyyttä vallitsee myös eläkkeiden tason ylläpitämisestä. Työministeriön luonnoksen mukaan eläkkeiden taso putoaisi nykyisestä 70 prosentista nettopalkasta 64 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, ammattiliittojen mielestä pudotuksen on jäätävä loivemmaksi.

Sosiaalidemokraatit haluaisivat parantaa pienimpien eläkkeiden saajien asemaa. Sen sijaan kristillisdemokraattien mielestä eläkkeiden suuruuden tulee jatkossakin riippua täysin jokaisen työaikanaan maksamien eläkemaksujen kertymästä eli minkäänlaista perusosaa ei tulisi sallia.

Hallitus yrittää nyt muuttaa lainsäädäntöä edes niin, että eläkeläisten anomaa sosiaaliapua ei jatkossa enää voitaisi periä takaisin heidän maksukykyisiltä lapsiltaan.

Itse eläkemaksut, joita työnantaja ja -tekijä yhdessä maksavat nykyään 19,5 prosenttia bruttopalkasta, on tarkoitus sitoa alle 20 prosentin seuraaviksi 20 vuodeksi.

Tuoreimmat osastosta