Joko nousu loppuu?

Julkaistu:

Euroopan taloustilanteen tulkinta on testi euroalueen yhteiselle rahapolitiikalle
Euroopan talouskasvu jää usein eurooppalaisillakin sijoittajilla kiinnostuskohteena Yhdysvaltojen talouden pehmeän laskeutumisen ongelmien alle. Euroopan ja Yhdysvaltojen ongelmat ovat erilaisia. Siinä missä Yhdysvalloissa yritetään hidastaa hallitusti pitkään jatkunutta hyvin nopeaa ja hintapaineita aiheuttavaa kasvua, Euroopassa jännitetään latistuuko alkanut kasvu ennen aikojaan.

Tällä hetkellä Yhdysvallat on maailmantalouden veturi, ja siellä tapahtuvat muutokset säteilevät nopeasti kaikkialle sijoitusmarkkinoille. Sijoittajan kannalta myös Euroopan talouskasvun taso on tärkeää siksi, että se vaikuttaa pääomavirtojen suuntaan.

Yleistäen voi sanoa, että kansainvälisillä sijoitusmarkkinoilla pääomat valuvat sinne, missä talous kasvaa vahvimmin ja inflaatio on kurissa. Tämä johtuu siitä, että kansainväliset sijoittajat toimivat mieluiten markkinoilla, jonka valuuttakurssin odotetaan vahvistuvan.

Kiihtyvä inflaatio heikentää valuuttakurssia, nostaa korkotasoa ja on riski myös pitkän aikavälin tasapainoiselle kasvulle. Siten inflaatio on aina sijoittajan pahimpia vihollisia.

Vahvan talouden sijoituskohteiden kysyntä lisääntyy ja sitä kautta periaatteessa myös tuotot keskimäärin paranevat. Yksittäisten sijoituskohteiden tarina voi kuitenkin olla täysin toisenlainen. Toimialat ja yritykset, jotka vievät euroalueen ulkopuolelle voivat myös kärsiä euron vahvistumisesta. Hyvä esimerkki tästä on suomalainen metsäteollisuus.

Euroopan markkinoille sijoittavan sijoittajan kannalta paras vaihtoehto olisi, että Yhdysvaltojen tavoiteltu pehmeä laskeutuminen onnistuu ja Euroopan talouskasvu kirii Yhdysvaltojen rinnalle tai ohi.

Ohituksen antama ilo jää kuitenkin vähäiseksi, jos Yhdysvaltojen talouden nopea nousu päättyy pelkojen mukaisesti romahdukseen ja epävarmuus leviää ympäri maailman.

Sijoittajaa eniten kiinnostavat kansantalouden tunnusluvut ovat yleensä inflaatio ja korkotaso. Inflaatio vaikuttaa korkoihin ja korkojen nousu voi pudottaa nopeasti osakkeiden hintoja.

Pidemmällä aikavälillä myös tuotannon tasoon ja bruttokansantuotteen kehitykseen kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota. Pörssiyritystenkin kasvu ja tuloksentekokyky on sidoksissa tuotannon ja kysynnän tasoon.

Kasvun lievä kiihtyminen tai hidastuminen ei yleensä aiheuta sijoittajan sijoitussalkun arvolle suuria vaihteluita. Varsinaisen taantuman tai buumin alkaminen tai uhka taantumasta vaikuttaa kaikkein voimakkaimmin.

Sijoittajan kannalta kasvulukujen seuraaminen on mielenkiintoisinta silloin kun talouskehityksessä lähestytään mahdollisia käännepisteitä. Siksi tärkeitä ovat erilaiset suhdannekyselyt, joissa kuluttajat tai teollisuuden edustajat kertovat tunnelmiaan talouden tilasta. Kyselytutkimukset ovat usein hyviä talouden ennustajia, sillä sekä kuluttajat että teollisuusjohtajat tekevät itse niitä päätöksiä, jotka ratkaisevat talouskehityksen suunnan.

Tällä hetkellä Euroopan kasvun nopeutumisesta kertovat uutiset ovat sijoittajalle hyviä uutisia. Euroopan inflaatiopaineet ovat tulleet ulkopuolelta, pääosin öljyn hinnan huikeasta noususta. Siten kasvun nopeutuminen ei ole erityinen inflaatioriski.

Euroopan talouskasvun suhteellinen hitaus voi tuntua suomalaiselle vähän yllättävältä, koska Suomi kuuluu esimerkiksi Irlannin kanssa Euroalueen siihen ryhmään, jossa kasvu- ja inflaatio-lukemat ovat muuta Eurooppaa korkeampia. Sen sijaan tässä suhdannekierrossa Euroopan suurten talouksien, Saksan, Ranskan ja Italian käynnistyminen on yskähdellyt.

Suomen liittyessa Euroopan rahaunioniin (EMU), pelättiin, että Suomen ja Keski-Euroopan erilainen suhdannekierto voi aiheuttaa ongelmia. Nyt ensimmäinen testi toteutuu toisinpäin kuin odotettiin. Suomen talous kehittyy muuta Eurooppaa nopeammin ja peikkona on naapureita kovempi inflaatio.

Saksan osuus euroalueen bruttokansantuotteesta on noin kolmannes ja sen merkitys Euroopan taloudelle voi kerrannaisvaikutuksineen olla tätäkin suurempi. Lisäksi jo vanhastaan sijoitusmarkkinoilla on totuttu seuraamaan Saksan talouden tunnuslukuja naapureita tarkemmin.

Viime päivinä sijoitusmarkkinoita ovat hämmentäneet Saksan taloudesta tulevat ristiriitaiset tiedot. Reilu viikko sitten teollisuuden odotuksia mittaava IFO-indeksi on yllättäin laskenut kahtena kuukautena peräkkäin.

Aiemmin kyseisen indeksin muutokset ovat varsin hyvin ennakoineet myös bruttokansantuotteen kehitystä. Kaikissa tilastoluvuissa on kuitenkin mukana myös satunnaisia tekijöitä ja talouden asiantuntijat ovat jonkin verran erimielisiä siitä, miten indeksimuutoksen sanomaa pitäisi tulkita.

Keskustelua hämmensi lisäksi, että Saksan toteutunut bruttokansantuotteen kehitys vuoden toisella neljänneksellä oli vähintään odotetun mukaisesti hyvä. Toteutuneen kehityksen mukaan Saksan talouskasvu on pääsemässä yli kolmen prosentin kasvu-uralle, mikä mahdollistaa koko euroalueen kasvun nousemisen yli 3,5 prosentin.

Toisaalta odotusten heikkeneminen merkitsee, että kasvun huippu on ehkä jo saavutettu. Kasvun ei kuitenkaan odoteta heikkenevän voimakkaasti.

-Myös Euroopassa odotetaan, että uuden talouden ilmiö alkaa vaikuttaa, eli uuden teknologian käyttö ja verkottuminen lisää tuotannon tehokkuutta. Siten kasvun tuleva hidaskin vaihe on yhä kohtuullisen hyvää kasvua, Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen sanoo.

Yhdysvalloissa bruttokansantuotteen kasvu on ollut jo vuosia 4-6 prosenttia. Siksi Euroalueen talouskasvun mahdollinen jääminen jopa suhdannehuipussa alle neljän prosentin tuntuu pettymykseltä. Ekonomistien mukaan voimavarat eivät Euroopassa kuitenkaan kohdennu yhtä tehokkaasti kuin Yhdysvalloissa. Esimerkiksi työmarkkinoilla työpaikat ovat pysyvämpiä, ja laskusuhdanteessa palkkoja ei juuri lasketa.

-Euroopan järjestelmä on kankeampi. Markkinamekanismi ei ole niin aito ja raaka kuin Yhdysvalloissa, Osuuspankkikeskuksen ekonomisti Timo Lindholm sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Perhe osti valmistalon, jossa he eivät voi asua: ”Kotimme arvo on pankin mukaan 0 euroa”

    2. 2

      Perheenisä Pasi pelkää talvea: Avaimet käteen -talo sai energialuokan G – ”Ei varaa muuttaa terveempään taloon”

    3. 3

      Työttömyystukiin tulee uusi leikkuri – näin toimii kiistelty ”aktiivimalli”

    4. 4

      Yli 13 000 suomalaista jää korvauksetta tuontiautojen verotuskiistassa – KKO ei myöntänyt valituslupaa

    5. 5

      Ruotsissa saa suomalaisen keskipalkasta 2 200 euroa enemmän käteen – näin palkkoja verotetaan eri maissa

    6. 6

      Suomen talous kasvaa, mutta ministeri Orpo haluaisi kiristää finanssi­politiikkaa – ”Pitäisi saada jotain säästöön”

    7. 7

      Caverionilta tulosvaroitus: käyttökate ei kaksinkertaistu, mutta kasvaa kuitenkin

    8. 8

      Venäjän pakastealtaisiin suomalaistäytettä: Apetit saa tuotteitaan paikallisiin Prismoihin

    9. 9

      ”Autojobbari Antti tienaa yli 70 000 euroa vuodessa ja viettää luksuselämää” – verottajalle vyöryy vinkkejä autokaupasta

    10. 10

      Akavan Erityisalat kivahti työttömyys­turvan aktiivi­mallista: Yhdenvertaisuus­ongelmaa ei voi sivuuttaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perheenisä Pasi pelkää talvea: Avaimet käteen -talo sai energialuokan G – ”Ei varaa muuttaa terveempään taloon”

    2. 2

      Perhe osti valmistalon, jossa he eivät voi asua: ”Kotimme arvo on pankin mukaan 0 euroa”

    3. 3

      Työttömyystukiin tulee uusi leikkuri – näin toimii kiistelty ”aktiivimalli”

    4. 4

      Ruotsissa saa suomalaisen keskipalkasta 2 200 euroa enemmän käteen – näin palkkoja verotetaan eri maissa

    5. 5

      Yli 13 000 suomalaista jää korvauksetta tuontiautojen verotuskiistassa – KKO ei myöntänyt valituslupaa

    6. 6

      Noin 1000 ihmistä omistaa 40 prosenttia kaikista bitcoineista – ”valaat” voivat romauttaa koko valuutan

    7. 7

      ”Autojobbari Antti tienaa yli 70 000 euroa vuodessa ja viettää luksuselämää” – verottajalle vyöryy vinkkejä autokaupasta

    8. 8

      Työministeri Lindström myönsi: Aktiivimallissa kyse työttömien pakottamisesta

    9. 9

      Halkoja, aurausta, mökin laajennusta – näin tavallinen kansa välttelee veroja

    10. 10

      Suomen talous kasvaa, mutta ministeri Orpo haluaisi kiristää finanssi­politiikkaa – ”Pitäisi saada jotain säästöön”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perheenisä Pasi pelkää talvea: Avaimet käteen -talo sai energialuokan G – ”Ei varaa muuttaa terveempään taloon”

    2. 2

      ”Autojobbari Antti tienaa yli 70 000 euroa vuodessa ja viettää luksuselämää” – verottajalle vyöryy vinkkejä autokaupasta

    3. 3

      Halkoja, aurausta, mökin laajennusta – näin tavallinen kansa välttelee veroja

    4. 4

      36-vuotias teki kirpputorikokeen puoli vuotta sitten ja on nyt miljonääri

    5. 5

      Perhe osti valmistalon, jossa he eivät voi asua: ”Kotimme arvo on pankin mukaan 0 euroa”

    6. 6

      Annu lähetti 127 työhakemusta – tyrmistyi rekrytoijien käytöksestä

    7. 7

      Työttömyystukiin tulee uusi leikkuri – näin toimii kiistelty ”aktiivimalli”

    8. 8

      23 000 asukkaan ruotsalaiskunta muuttaa pois kaivoksen alta – Sirkka kertoo: ”Heti Suomen puolelle, kun pääsemme eläkkeelle”

    9. 9

      Kiinteistönvälittäjä kahmi itselleen 164 000 euron välityspalkkiot

    10. 10

      Perheyhtiö lahjoittaa jokaiselle työntekijälleen 1000 euroa – tuhannen hengen työporukka riemuitsi: ”Meillä oli ilo rajaton”

    11. Näytä lisää