2000010772 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Katse yli rajojen ydinvoimapäätöksessä

Julkaistu: 29.8.2000 0:00

Haag

Suomalaista ydinvoimakeskustelua rajoittaa keskustelun kansallinen ja sisäänpäin katsova luonne. Karkeasti ottaen keskustelu rajoittuu kahden vastakkaisen leirin juupas-eipäs-väittelyyn viidennestä ydinvoimalasta. Konkreettisen päätöksen edessä periaatteellinen keskustelu ydinvoimasta on lykkääntynyt jonnekin tulevaisuuteen, jos sinnekään.

Jos hallitus ja eduskunta tekevät lopulta päätöksen viidennen ydinvoimalan kohtalosta, on päätöstä punnitessa katsottava myös maan rajojen ulkopuolelle. Energiamarkkinat Euroopassa vapautuvat ja yhdentyvät kovaa vauhtia. Pohjoismaissa voidaan kohta käytännössä puhua suomalaisen, ruotsalaisen, tanskalaisen ja norjalaisen sähkön sisämarkkinoista. Siksi ydinvoimakeskustelu pitäisi nivoa pohjoismaiseen sähköntarpeeseen.

Ruotsissa valtion energiaviranomainen Stem on todennut, että Pohjoismaiden sähkömarkkinoiden vapauttamisesta johtuen Ruotsin ei enää tarvitse ylläpitää täydellistä sähköomavaraisuutta. Sähkökauppa rajojen yli on Stemin mukaan nyt melkein yhtä tavallista kuin maan sisäinen sähkökauppa.

Sama vapaus koskee Suomea. Suomen kannattaisikin analysoida Pohjoismaiden sähkömarkkinat ja niiden kehitys huolellisesti ennen lopullista ydinvoimapäätöstä.

Katseen voi suunnata myös muualle Eurooppaan, sillä ydinvoimakysymys nousee sielläkin väistämättä esiin. Euroopan ydinvoimateollisuuden etujärjestön Foratomin mukaan Länsi-Euroopassa sijaitsevasta 140 ydinvoimalasta moni joudutaan vaihtamaan seuraavien 20 vuoden aikana. Monella maalla on edessään päätös, millä kattaa kasvava sähköntarve.

Suomi kuuluu niiden 17 maan joukkoon, jotka saavat yli neljänneksen sähköntarpeestaan ydinvoimasta. Kansainvälisen ydinenergiajärjestön IAEA:n mukaan Suomessa tuotettiin viime vuonna ydinvoimalla 33 prosenttia sähköstä.

Vaikka Ruotsi sai viime vuonna melkein 47 prosenttia sähköstään ydinvoimasta, se pitäytyy päätöksessään luopua ydinvoimasta. Purkupäätöksen on tehnyt myös Saksa, jossa ydinvoiman osuus sähköntuotannosta on melkein yhtä suuri kuin Suomessa.

Ruotsissa purkupäätöksen taustalla on kansa, Saksassa poliitikot. Maiden eli käytännössä niiden energiainsinöörien on keksittävä ydinvoiman korvaavat ratkaisut sähköntuotannolle. Samalla kansan ja teollisuuden on tarkistettava sähkönkäyttötapansa.

Ydinvoiman supervalta Ranska saa sähköstään 75 prosenttia ydinvoimasta. Siellä keskustelu ydinvoiman purkamisesta on mahdollista ainakin teoreettisesti.

Pääministeri Lionel Jospin tilasi viime vuonna arvovaltaisilta tieteellisiltä ja taloudellisilta neuvonantajilta selvityksen Ranskan energiavaihtoehdoista vuoteen 2050 asti. Kuukausi sitten julkaistussa selvityksessä tutkittiin seitsemää eri vaihtoehtoa, joista kolme sisälsi ydinvoimasta luopumisen, kun nykyinen voimalakanta kytketään pois käytöstä. Kahdessa muussa vaihtoehdossa ydinvoiman osuus laski.

Neuvonantajat selvittivät vaihtoehtojen taloudellisuuden ja ympäristövaikutukset kansallisesta näkökulmasta. He huomauttavat EU:n vapautuvien sähkömarkkinoiden voivan muuttaa tuloksia ja Ranskan joutuvan ehkä ottamaan energiaratkaisuissaan huomioon muiden EU-maiden ratkaisut.

Vaikka neuvonantajat eivät asettaneet vaihtoehtoja paremmuusjärjestykseen, raportista voi päätellä, että ydinvoima voi hallita ranskalaista sähköntuotantoa pitkällä tulevaisuudessa vain, jos kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen nostetaan sähköntuotantotavan ratkaisevaksi tekijäksi.

Kasvihuoneilmiön vastaisesta taistelusta onkin tulossa yhä parempi lobbausvaltti ydinvoiman kannattajille. Suomessakin ydinvoiman lisärakentamista kannattavat tarjoavat ydinvoimaa ratkaisuksi ihmisen ja muun luonnon kannalta haitalliselle ilmastonmuutokselle.

Ydinvoima ei lisää juuri ollenkaan haitallisimpien kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin, päästöjä. Pelkästään ilmastonmuutoksen kannalta katsoen ydinvoiman osuuden lisääminen energiantuotannossa vaikuttaakin järkevältä osaratkaisulta.

Lisäydinvoimapäätöksestä lopulta vastuun kantavat kansanedustajat voivatkin tuntea olevansa puun ja kuoren välissä. Suomen on pystyttävä Kioton ilmastosopimuksen mukaan rajoittamaan omat kasvihuonekaasupäästönsä vuoden 1990 tasolle. Sähkön osalta tavoitteet voidaan saavuttaa ydinvoimalla helpommin kuin muilla tuotantotavoilla.

Mutta yhden ongelman ratkaisulla luodaan toinen: mihin laittaa runsasaktiivinen ydinjäte niin, että tulevat sukupolvet eivät joudu ratkomaan nykypolvien aiheuttamaa ympäristöriskiä?

Tuoreimmat osastosta