200005661 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Budjetin suunta on oikea, mutta ongelmia jää

Julkaistu: 23.8.2000 0:00

Hallituspuolueet sopivat äskettäin ensi vuoden budjetista, jonka loppusumma on noin 197 miljardia markkaa. Siihen sisältyy muun muassa työn verotuksen keventäminen, jota suurin piirtein kaikki tahot ovat pitäneet hyvänä ratkaisuna. Onhan Suomessa työn verotus kansainvälisesti katsottuna poikkeuksellisen ankara, mikä kiistatta vaikuttaa maamme korkeaan rakenteelliseen työttömyyteen.

Hallituspuolueet päättivät myös lisätä varoja työelämältä vaadittavaan kuntoutukseen ja koulutukseen. Tätäkin on pidettävä sinänsä positiivisena asiana. Sen sijaan työttömyysturvan porrastamisesta päätettiin keskustella lähiaikoina työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Jo pitkään jatkuneesta huomattavan hyvästä taloudellisesta kasvusta - joko reaalisella bruttokansantuotteella tai reaalisella teollisuustuotannon kasvulla mitattuna - huolimatta maamme kokonaistyöttömyys eli avoimesti työttömien ja työvoimakoulutuksessa ja tukitoimenpiteiden kohteina olevien yhteismäärä on edelleen lähes 17 prosenttia.

On hämmästyttävää, että työvoimakoulutuksessa ja tukitoimenpiteiden kohteena on noin 100 000 henkeä. Olisi erittäin tärkeää selvittää, mistä tämä johtuu. Ovatko kannustinjärjestelmät vääristyneitä vai onko koulutus toiminut huonosti työttömien työllistämismahdollisuuksien kannalta? Jos työvoimakoulutus ei toimi, lisärahoitus - jota budjetissa esitetään - ei välttämättä auta asiaa.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok.) esitys työttömyyskorvauksen porrastamisesta niin, että se laskisi työttömyyden kestäessä pitkään, lisäisi kannustimia etsiä työtä ja tekisi mahdolliseksi työttömien rekrytoinnin aikaisempaa halvemmalla. Näin sen vuoksi, että tällainen järjestelmän muutos pienentäisi palkkaa, jolla työttömät ovat valmiita ottamaan työtä vastaan.

Ei ole tietenkään yllättävää, että ammattiyhdistysliike on jyrkästi torjunut esityksen. Siitä huolimatta työttömyyden alentamisen kannalta olisi hyvä, jos työttömyyskorvausjärjestelmää voitaisiin parantaa lisäämällä työn etsimisen kannustimia. Tämä auttaisi pitkällä aikavälillä nimenomaan työttömiä ja tekisi mahdolliseksi myös verotaakan keventämisen työttömyyskorvausmenojen pienentyessä.

Kuten monien maiden, esimerkiksi Hollannin ja Chilen, onnistuneista työmarkkinareformeista tiedetään, olisi tärkeä saada aikaan politiikkapaketteja, joissa useita rakenteelliseen työttömyyteen vaikuttavia tekijöitä muutettaisiin samanaikaisesti.

Miksi politiikkapaketit ovat tärkeitä? Sen vuoksi, että eri toimenpiteet täydentävät toisiaan: veroale vaikuttaa sitä voimakkaammin, mitä laihempi työttömyyskorvausjärjestelmä on ja päinvastoin.

Näin ollen on toivottavaa, että nyt budjettiesitykseen sisältyvää veroalea voisi täydentää työttömyyskorvausjärjestelmän jonkinasteisella reformilla ja että työvoimakoulutus ei ainoastaan saisi lisää rahaa, kuten budjetissa esitetään, vaan myös tehostuisi.

Vaikka budjettiesitys on verotuksen osalta oikeansuuntainen, ongelmia jää ja olisi toivottavaa, että niihin voitaisiin mahdollisimman pian puuttua.

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori.

Tuoreimmat osastosta