200005999 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Turskamaan talouskuuri

Julkaistu: 8.6.2000 0:00

Norjan valtiovarainministeri Karl Eirik Schjtt-Pedersen ei kaavaile verojen korotuksia tai öljyrahaston vajentamista, vaan aikoo jatkaa säästämistä

OsloNorjan valtion kassaan virtaa öljy- ja kaasukruunuja Pohjanmereltä niin vauhdikkaasti, että päällimmäisellä kirstunvartijalla, valtiovarainministeri Karl Eirik Schjtt-Pedersenillä on pussinsuussa pitelemistä. Työväenpuolueen vähemmistöhallitus haluaa jatkaa säästämistä pahojen päivien varalle, tehdä laajoja tulopoliittisia ratkaisuja sekä hillitä hinta- ja kustannuspaineita tiukoilla budjeteilla.

Valtiovarainministeri Schjtt-Pedersen to-teaa, että Norjalla on valittavanaan kolme tietä.

-Julkisia menoja haluttaisiin lisätä rahoittamalla ne valtion budjetin suuresta ylijäämästä. Tämä johtaisi ajan myötä talouspaineisiin, hintojen ja kustannusten kohoamiseen sekä edelleen elinkeinoelämän kilpailukyvyn ongelmiin. Tämä ei ole toivottavaa, Schjtt-Pedersen hylkää ensimmäisen vaihtoehdon.

Toiseksi vaihtoehdoksi lisääntyneiden julkisten menojen rahoittamiseksi Schjtt-Pedersen listaa verojen ja maksujen korottamisen, mikä samalla kuitenkin vähentäisi ostovoimaa. Verotus on Norjassa jo nyt erittäin kovaa. Öljymaan on seurattava verotuksen kansainvälisiä muutoksia ja eroja, koska niillä on suuri vaikutus esimerkiksi yritysten valitessa sijaintipaikkojaan. Norjan houkuttelevuus kärsisi veronkorotuksista.

Valtiovarainministerin mukaan nyt onkin jatkettava ja laajennettava kolmannen tien talouspolitiikkaa ja tavoiteltava niin sanottua solidaarista vaihtoehtoa.

-Tämän toteuttaminen vaatii työelämän ja valtiovallan yhteistyötä. Työmarkkinoilla harjoitetaan kansainvälisen kilpailukyvyn takaavaa tulopolitiikkaa, ja valtiovalta tukee puolestaan toimillaan tasaista talouden kehitystä. Pitemmällä aikavälillä pyrimme myös tasapainoon suhteessa muihin eurooppalaisiin valuuttoihin, Schjtt-Pedersen summaa tavoitteet.

Harjoitettu politiikka on hänen mukaansatuottanut positiivisia tuloksia ja sen jatkaminen on tärkeää. Edellytyksenä on kuitenkin hintojen ja kustannusten nousun hillitseminen talouden hyvinä aikoina tiukoilla julkisilla budjeteilla.

Tämä on ministerin mielestä merkittävä haaste Norjan taloudelle.

Valtion ja yksityisen taloudessa on ero

Norjan valtion budjetin suuri ylijäämä - noin 133 miljardia kruunua tänä vuonna - siirretään suurimmaksi osaksi niin sanottuun öljyrahastoon.

Schjtt-Pedersen pitää ymmärrettävänä, että nykytilanteessa ylijäämää haluttaisiin käyttää erilaisiin hyviin tarkoituksiin.

-On valtavan vaikeaa selittää kansalaisille yksityisen ihmisen ja valtion talouden ero. Yksityisessä taloudessa katsotaan, että lisääntyneet tulot mahdollistavat suuremman kulutuksen - vaikka säästäminen olisikin järkevää. Valtion taloudelta edellytetään kuitenkin tasapainoista kehitystä ja paineiden vähentämistä. Emme yksinkertaisesti voi kuluttaa enempää rahaa aiheuttamatta suuria ongelmia, hän sanoo.

Vaikka korkotaso on Norjassa pari prosenttia korkeampi kuin EU-maissa - lähellä seitsemää prosenttia - ja työvoima OECD:n piirissä Saksan ja Sveitsin jälkeen kalleinta, Schjtt-Pedersen ei pidä Norjan kilpailukykyä aivan huonona.

Tilanteen säilyttämiseksi ja parantamiseksi kustannusten kasvun on oltava samassa linjassa kilpailijamaiden kanssa. Kuluttajahinnat ovat Norjassa nousseet viime vuosina 2,3-2,6 prosenttia ja palkat 4,3-6,2 prosenttia.

-Kustannusten kohoaminen kilpailijamaita nopeammin on huolestuttavaa. Tästä syystä talouspolitiikkamme täytyy perustua laajoihin tulosopimuksiin ja kustannuskilpailukyvyn turvaamiseen, painottaa Schjtt-Pedersen.

Hän on tyytyväinen Norjan valtiopäivien stortingetin päätökseen, jonka tavoitteena on saavuttaa kilpailukyvyssä OECD:n keskitaso viiden vuoden kuluessa.

Kun kaasu ja öljy loppuvat

Kaasun ja öljyn tuotanto on Norjassa huipussa tämän vuosikymmenen alussa ja nousee vuositasolla noin 280 miljoonaan kuutiometriin. Sen jälkeen tuotanto ja tulot vääjäämättä laskevat ja lopulta loppuvat - laskelmien mukaan muutaman kymmenen vuoden päästä. Tässä on valtiovarainministeri Schjtt-Pedersenin mukaan Norjan ongelma.

-Monien muiden maiden tapaan ongelmana on väestön nopea ikääntyminen. Se lisää nopeasti eläkekustannuksia sekä terveydenhoidon ja vanhustenhuollon menoja. Säästäminen öljyrahastoon on yksi tämän ongelman ratkaisemisen tukipylväitä.

-Maamme kansantalouden suuri haaste on hyödyntää uusia teknologisia mahdollisuuksia. Arvostamme suuresti kehitystä Suomessa, ja on ollut innostavaa olla todistamassa maanne talouden positiivista muutosta etenkin uusien teknologioiden osalta.

Norjan nykyinen hallitus aikookin panostaa erityisesti tutkimustoimintaan ja koulutukseen. Schjtt-Pedersen harmittelee yksityisen elinkeinoelämän vähäistä satsausta tutkimukseen. Tässä suhteessa pitäisi hänen mukaansa ottaa esimerkkiä vaikkapa Nokiasta.

Panostusta aiotaan lisätä merenkulkuun ja siihen liittyviin elinkeinoihin, lääketeollisuuteen, ympäristöteknologiaan ja energiatuotantoon sekä informaatioteknologiaan. Koulutuksessa hallitus panostaa etenkin aikuis- ja jatkokoulutukseen.

-Rakenteellisena toimena toteutettiin jo vuonna 1992 suuri verouudistus, jolla investointeja pyritään ohjaamaan entistä tuottavampiin kohteisiin.

-Yksi tämän hallituksen päällimmäisiä tavoitteita on toive julkisen sektorin uudistamisesta ja nykyaikaistamisesta, jolla osaltaan vahvistettaisiin elinkeinoelämän kilpailukykyä.

Hyvinvointiyhteiskunnan taloudellinen perusta

Schjtt-Pedersen pitää hyvinvointiyhteiskunnan kannalta tärkeimpänä, että tuotanto ja palvelut jakaantuvat tasaisesti. Nykyisen hyvinvoinnin tason säilyttäminen edellyttää työllisyyden pysymistä korkeana. Tällä hetkellä Norjan työttömyysaste on vajaat 3,5 prosenttia.

-Norjassa useimpien yhteiskuntaryhmien hyvinvoinnin kehitys on kohtuullista. Yksilöiden tilannetta on sen sijaan mietittävä. Kokonaisuudessaan on syytä vahvistaa hyvinvointiyhteiskunnan taloudellista perustaa. Tämä merkitsee öljy- ja kaasutulojen siirtämistä jatkossakin öljyrahastoon sekä verotuksen tehostamista ja verotuspohjan laajentamista, toteaa Schjtt-Pedersen.

Hän korostaa hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen ja kehittämisen olevan jatkuva prosessi, jota ei kerralla saada valmiiksi.

Tuoreimmat osastosta