2000010592 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Japanissa arvostetaan kaikkea työtä

Työ ja vapaa-aika sekoittuvat sulavasti

27.5.2000 0:00

Japanilaiset tunnetaan ahkerina työmyyrinä. Työtä tehdään niin paljon, että vapaa-aikaa ei luulisi riittävän. Aasian-koulutusverkoston johtaja Merja Karppinen kuitenkin huomauttaa, että vaikka japanilaisen valkokaulustyöntekijän päivät venyvät pitkälle iltaan, mahtuu tuntien joukkoon keskusteluja ja kapakassa sekä karaokessa pistäytymistä, jotka suomalainen laskisi vapaa-ajan puolelle.

-Japanilaisilla on moniaikainen käsitys ajasta, kun se Suomessa on yksiaikainen. He tekevät monta asiaa lomittain ja työaikaan kuuluu paljon rupattelua sekä muuta sosiaalista toimintaa.

Karppinen näkee japanilaisten ja suomalaisten tietotyöntekijöiden työkulttuurissa tiettyjä yhtäläisyyksiä. Tietotyöntekijällä raja työ- ja vapaa-ajan välillä heiluu sekä hän tekee monia asioita lomittain.

-Erona on kuitenkin, että meillä ei ole yhteisöä ympärillä, Karppinen toteaa ja viittaa esimerkiksi etätyötä yksinään pakertavaan henkilöön.

Merita Pankin johtajan Jukka Suomelan mielestä japanilaisessa työkulttuurissa yksi asia nousee ylitse muiden: kaikkia töitä arvostetaan, rajoja vetämättä.

-Tämä on häkellyttävää huomata. Lisäksi työmoraali on erittäin korkealla ja kaikki tehdään huolella, Suomela lisää.

Japanilaista työelämää leimaa myös työntekijöiden vahva sitoutuminen työhönsä. Elinikäistä työpaikkaa pidetään ihanteellisena tavoitteena. Tutkimusten mukaan 40 prosenttia viettää koko elämänsä samassa yrityksessä.

-Jos ihminen lähtee yrityksestä, saattaa hän jopa menettää eläke-etunsa, Suomela lisää.

Merja Karppisen mukaan suomalaiset yritykset kiinnittävät usein kaiken huomionsa tapakulttuuriin suunnistaessaan Japaniin. Hänen mukaansa suurimmat erot suomalaisten ja japanilaisten välillä ovat kuitenkin maailmankuvissa. Japanissa kaikki pohjautuu tunneälyyn: sanattoman viestinnän tulkitsemiseen ja tuntemiseen.

-Yritykset eivät voi oppia ymmärtämään markkinoita, jos ne eivät opi tulkitsemaan viestejä, Karppinen painottaa.

Sosiaaliset taidot ja ihmissuhdeverkostot koetaan Japanissa niin tärkeiksi, että yliopisto-opiskelukin on ollut pääasiassa niiden kehittämistä.

Karppinen kokee, että japanilaista maailmankuvaa voi oppia ymmärtämään kielen opiskelun lisäksi elämällä ja kokemalla asioita kuten japanilaiset.

-Silloin oppisi näkemään myös markkinamahdollisuudet paremmin.

Japanissa naisen ja miehen roolit ovat jakaantuneet selkeästi: Mies keskittyy työelämään ja tuo kotiin tilipussin. Nainen hoitaa perheen taloutta, kasvattaa lapsia ja seuraa aktiivisesti tapahtumia yhteiskunnassa. Japanilainen työkulttuuri on kuitenkin murroksessa. Naisten ja vieraan työvoiman osuus työelämässä kasvaa, mikä muuttaa työaikakäsitystä.

Jukka Suomela huomauttaa, että japanilaisten naisten saaminen työelämään on monin paikoin ongelmallista.

-Mikäli ulkomainen yritys palkkaa japanilaisen naisen esimerkiksi myyntitehtäviin, ei nainen saa ovia samalla lailla auki kuin mies, Suomela myöntää.

Karppisen mielestä ei ole kyse niinkään sukupuolesta. Naisilla ei vain ole välttämättömiä kokemuksia ja suhteita liike-elämästä, koska he ovat olleet välillä pois työelämästä.

Japanissa on jo yli kymmenen vuoden ajan nostettu esille nuorten naisten kulutusryhmä. Näillä 20-30-vuotiailla nuorilla työssäkäyvillä naisilla on paljon rahaa kulutettavana ja yritykset ovat iskeneet tähän rakoon perustamalla esimerkiksi pelkästään nuorille naisille tarkoitettuja ostoskeskuksia.

Japani on perinteisesti ollut Suomelle ja suomalaisille yrityksille merkittävä markkina ja sieltä on saatu pitkäaikaista rahoitusta. Suomi laski ensimmäisenä ulkovaltiona liikkeelle obligaatiolainan Japanissa vuonna 1976. Tällä hetkellä Japanin taloudellinen tilanne ei houkuttele hankkimaan sieltä rahoitusta.

-Lisäksi japanilaisten investoijien tuotto-odotukset eivät vastaa niitä vaatimuksia, joita suomalaiset yritykset asettavat rahoituksen hinnalle, Suomela selvittää.

Suomela suhtautuu osin epäilevästi käsitykseen, että kolmannen sukupolven teknologiaratkaisut johtaisivat Japanin jälleen maailman kärkeen. Hän huomauttaa, että Japanin kehitys riippuu ennen kaikkea kotimaisesta kysynnästä, sillä ulkomaankaupalla on vain kymmenen prosentin osuus Japanin bruttokansantuotteesta.

Japanilaista työkulttuuria pohdittiin tiistaisessa seminaarissa, jonka järjestivät yhteistyössä eduskunnan Japani-ystävyysryhmä ja Aasian-koulutusverkosto.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?