200005730 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Teknologia vaurastuttaa Pohjois-Pohjanmaata

16.5.2000 0:00

Pohjois-Pohjanmaa esittelee lukujaan rinta rottingilla: lähes kaikki kasvaa Oulussa ja sen ympäristökunnissa. Ennusteiden mukaan myönteinen kehitys jatkuu, vaikka työttömyys on omiaan laimentamaan intoa. Se näyttää pysyvän korkeana myös tulevaisuudessa.

Pohjois-Pohjanmaan kasvua vetää yliopistokaupunki Oulu. Varsinkin se ja lähikunnat ovat panostaneet huipputeknologiaan, ja koko rannikko Kuivaniemeltä Raaheen on täynnä erilaisia teknologiakyliä. Maakunnan eteläosassa on suunnitteilla uusia matkailuhankkeita, jotka täydentävät Kalajoen Hiekkasärkkien tarjontaa. Kasvua etsitään myös hyvinvointiteknologian ja -palvelujen avulla.

Pohjois-Pohjanmaan vaurastuminen näkyy ainakin Oulun katukuvassa. Uusia rakennuksia nousee eri puolille kaupunkia. Myös palvelut lisääntyvät. Esimerkiksi Stockmann on rakentamassa keskustaan tavarataloa.

Kauppa- ja teollisuusministeriön pk-yritysraportin mukaan Pohjois-Pohjanmaan kokonaistuotanto on kasvanut 5,8 prosenttia vuosina 1993-1997. Tulos on maan paras. Koko maan keskiarvo on 4,1 prosenttia samalta ajalta.

Pohjois-Pohjanmaan bkt kasvaa muuta maata paremmin

Vuosista 1998-2002 on laadittu ennuste, jonka mukaan bruttokansantuote kasvaa keskimäärin 5,6 prosenttia vuodessa Pohjois-Pohjanmaalla. Koko maan keskiarvoennuste on 3,6 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaan väestön odotetaan kasvavan vajaan prosentin ja työvoiman tarjonnan 0,5 prosenttia.

Alueen työttömyys pysyy kuitenkin korkeana. Vuosina 1998-2002 se on keskimäärin 13 prosenttia. Syynä on se, että alueen tuotannon kasvu perustuu erityisesti elektroniikka- ja muuhun teollisuuteen, joka ei ole muillakaan alueilla kasvattanut työllisyyttä.

Pohjois-Pohjanmaan TE-Keskuksen yritysosaston osastopäällikkö Raimo Mäntyniemi luonnehtii maakunnan näkymiä valoisiksi siitä huolimatta, että kasvu ei ole tarttunut useisiin pienempiin kuntiin. Niistä väki vähenee ja uusia yrityksiä syntyy vähän.

Mäntyniemen mukaan haja-asutusalueille syntyy varsinkin hoitoalan yrityksiä. Ne täydentävät yhteiskunnan palveluita, jotka vähenevät.

-Hoitoalan yritysten tarve lisääntyy ja edellytykset paranevat, kun kansa vanhenee. Nykyisin eläkkeelle jää maksukykyisempiä ihmisiä kuin aikaisemmin, Mäntyniemi sanoo.

Koko maakuntaan on syntynyt runsaasti yrityspalveluihin keskittyviä yrityksiä.

-Koko maakunnan kannalta tilanne on ollut suhteellisen hyvä pari-kolme vuotta. Koko ajan on menty ylöspäin. Ainakin vielä viisi vuotta näyttää jatkuvan samalla tavalla, jos mitään kansainvälistä kriisiä ei tule.

Seuraavaksi nousee bioala

Oulun ja ympäristökuntien seuraavaksi kasvualaksi Mäntyniemi povaa bioalaa. Hänen mukaansa vahvuuksia löytyy esimerkiksi ympäristötekniikasta.

Mäntyniemen mukaan Pohjois-Pohjanmaan haasteet ovat kansainvälistyminen, hintatason säilyttäminen kilpailukykyisenä, laadun säilyttäminen ja työvoiman saatavuuden turvaaminen. Tähän asti koulutettua työvoimaa on Mäntyniemen mukaan riittänyt.

Seutukunnittain työvoiman määrä on kasvanut koko maan keskiarvoa enemmän Oulun, Lakeuden ja Raahen seutukunnissa. Vuonna 1997 työllisyysaste oli Pohjois-Pohjanmaalla 59,4 prosenttia ja vuonna 1998 keskimäärin 60,1 prosenttia.

-Meidän etumme on se, että Oulun seudulla on hyvä yhteistyöhenki ja täällä puhalletaan yhteen hiileen, vaikka välillä asioista ollaan eri mieltä. Pyrkimyksenä on kehittää koko maakuntaa kokonaisuutena, Mäntyniemi toteaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?