Ruotsin valtiontalous huippukunnossa - ainakin päällisin puolin

Julkaistu:

Tukholma Ruotsin hallitus julkistaa tänään niin sanotun kevätbudjettiehdotuksen, joka asettaa ennakoivat kehykset valtion vuoden 2003 budjetille. Ennakkotietojen mukaan ehdotus sisältää joukon talouden rakenteita koskevia uudistuksia ja samalla siinä esitetään hallituksen talouspoliittiset tavoitteet saavutetuiksi.

Hallituksen molemmat tukipuolueet, vasemmistopuolue ja ympäristöpuolue, ovat pitkän kädenväännön jälkeen sitoutuneet tukemaan budjettia, joten budjettiesityksen käsittely valtiopäivillä lienee rutiininomainen muodollisuus.

Ennakkotietojen mukaan budjetissa luvataan alennettuja päivähoitomaksuja, lisää rahaa eläkeläisille, parannettua hammashoitoa, korotettua kehitysapua ja huomattavia investointeja informaatioteknologiseen infrastruktuuriin muun muassa ulottamalla laajakaistaverkko jokaiseen kotitalouteen.

Lisämenoista huolimatta budjetin pitäisi täyttää hallituksen aikaisemmat lupaukset valtiontalouden tasapainottamisesta. Budjetin menoille asetettu yläraja ei ylity ja valtiontalouden ylijäämän arvioidaan lähivuosina yltävän kahteen prosenttiin maan kokonaistuotannosta. Kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan tänä vuonna 3,7 prosenttia ja inflaation pysyvän siitä huolimatta alhaisena. Myös hallituksen lupauksen avoimen työttömyyden puolittumisesta neljään prosenttiin tämän vuoden loppuun mennessä uskotaan toteutuvan.

Talouden kasvu lisää valtion verotuloja. Se parantaa valtion kassatilannetta kiihtyvällä vauhdilla, koska budjetin menopuolelle on asetettu katto. Ruotsin valtion taloudellinen tila on kohentunut ehkä parhaaksi Euroopassa, kun se vielä 90-luvun alussa oli jumbosijoilla. Ruusuiselta näyttävästä tilanteesta huolimatta Ruotsin talouden kehityksessä on havaittavissa joukko huolestuttavia kehityslinjoja, vaikka ne kätkeytyvätkin talouden hyvältä näyttävän kehityksen taakse.

Ruotsin edellinen valtiovarainministeri Erik Åsbrink sanoi Ruotsin olevan maailmanmestari budjetin tasapainottamisessa. Ruotsin valtion budjetin alijäämä oli 90-luvun alussa 13 prosenttia maan kokoanistuotannosta, mutta tiukka finanssipolitiikka ja noususuhdanne käänsivät valtiontalouden 9,7 miljardia kruunua ylijäämäiseksi vuonna 1998. Viime vuonna ylijäämää kertyi jo 82 miljardia, ja valtion rahoitustoimiston arvion mukaan tänä vuonna budjettiylijäämä kohoaa 100 miljardiin kruunuun, mikä vastaa noin 5 prosenttia kokonaistuotannosta.

Valtiontalouden kääntyminen ylijäämäiseksi johtuu kuitenkin suurimmaksi osaksi kertaluonteisista toimenpiteistä, jotka ovat kätkeneet sen tosiasian, että budjetin rakenne on yhä alijäämäinen ja että alijäämä on kasvussa.

Seuraavassa laskusuhdanteessa valtiontalouden alijäämä voi jälleen kasvaa hallitsemattoman suureksi ja aiheuttaa Ruotsin taloudelle samanlaisia ongelmia kuin viime vuosikymmenen alkupuolella. Ylijäämäiseltä näyttävä valtionkassa on myös saanut vähemmistöhallituksen apupuolueet keksimään uusia käyttötapoja ylijäämälle ja näin lisätä valtion menoja.

Huomattava osa valtion kassan ylijäämästä on peräisin valtion eläkerahastosta, johon koottuja varoja on siirretty valtion kassaan, sillä hiljattain tehdyn eläkeuudistuksen arvioidaan vähentävän eläkevarojen tarvetta. Samaan aikaan valtio laskee kassaansa myös uuteen eläkejärjestelmään vuodesta 1995 alkaen maksetut varat, joita on kertynyt vuosittain 15 miljardia kruunua. Varat käytetään luonnollisesti joskus tulevaisuudessa eläkkeiden maksuun, mutta toistaiseksi niillä on alennettu valtion budjettialijäämää.

Hallitus on myös budjetoinut 95 miljardia kruunua tuloja valtioyhtiöiden, kuten puhelinyhtiö Telian, yksityistämisestä. Teliasta arvioidaan saatavan 75 miljardia kruunua.

Valtiontalouden tarkastusvirasto esitti hiljattain uuden arvionsa Ruotsin valtiontalouden tilasta. Arvion mukaan budjetti on noin 100 miljoonaa kruunua alijäämäinen, kun yksityistämistulot jätetään pois. Kun kaikki tilapäiset tulonlisäykset ja siirrot eläkerahastoista poistetaan, on budjetti 34,2 miljardia kruunua alijäämäinen. Viime vuonna se oli vielä kymmenisen miljardia ylijäämäinen.

Tilannetta pahentaa valtion velanhoitomenojen kasvu korkotason noustessa ja sairausvakuutuksen menojen kohoaminen sairaspäivien määrän kasvaessa. Tarkastusviraston raportissa arvioidaan, että valtion menokatto ylittyy tänä vuonna 1,9 miljardilla.

Valtiovarainministeriön mukaan 1,9 miljardin ylitys mahtuu budjettiarvioiden virhemarginaaliin, ja kevään budjettiehdotuksen yhteydessä odotetaan uusia laskelmia talouden tilasta.

Valtiovarainministeri Bosse Ringholm on vastustanut yksityistämistulojen käyttöä muihin tarkoituksiin kuin valtionvelan lyhentämiseen, mikä saattaa vielä painaa Ruotsin valtion kokonaisvelan alle Emu-jäsenyyden edellyttämän 60 prosentin maan kokonaistuotannosta.

Jos Ringholm onnistuu samanaikaisesti tervehdyttämään valtiontalouden ja toteuttamaan kaikki hallituksen lupaamat menolisäykset, hän todella ansaitsee päästä suurten valtiovarainministerien joukkoon. Ennen tämän kunnian myöntämistä on kuitenkin syytä tutkia tarkoin kevään budjettiehdotus ja sen perusteet.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Jarkko, 46, saa perustuloa 560 €/kk ja pyörittää suklaakauppaa – ”Rohkenin aloittaa tämän ansiosta”

    2. 2

      Helsinki-Vantaan lentoasemalla uusi ennätys – 18 miljoonan kävijän raja rikki!

    3. 3

      Jan Hurrin kommentti: Totta kai kansa kuluttaa yli varojensa, kun velkaa saa ilmaiseksi

    4. 4

      Bloomberg: Deutsche Bank sai haasteen Muellerilta – syynä asiakas Donald Trump

    5. 5

      Korjausliikkeen riski voimistuu bitcoinissa – kuka pelastaa kryptovaluutan?

    6. 6

      Rakennusalan konkari Pekka valmistaloista: Huonolla tuurilla jää vain kivijalka ja 300 000 € lainaa

    7. 7

      Testaa, miten hyvin tunnet valuutat: 10 kysymyksen visa paljastaa näppituntumasi

    8. 8

      Espoolainen joulupukki kertoo hintansa – hämmästelee Porvoon pukin taksaa: ”Kuulostaa jo ihan mielettömältä”

    9. 9

      Työpaikkojen sisäilmaongelmista kertominen vaikeaa – asiasta raportoineet kokevat tulleensa syrjityiksi

    10. 10

      Näin Kesko, Lidl ja S-ryhmä varautuvat alkoholi­kaupan mullistukseen marketeissa: ”Ehdottomasti on Pirkan nelosta tulossa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jarkko, 46, saa perustuloa 560 €/kk ja pyörittää suklaakauppaa – ”Rohkenin aloittaa tämän ansiosta”

    2. 2

      Näin Kesko, Lidl ja S-ryhmä varautuvat alkoholi­kaupan mullistukseen marketeissa: ”Ehdottomasti on Pirkan nelosta tulossa”

    3. 3

      Rakennusalan konkari Pekka valmistaloista: Huonolla tuurilla jää vain kivijalka ja 300 000 € lainaa

    4. 4

      Testaa, miten hyvin tunnet valuutat: 10 kysymyksen visa paljastaa näppituntumasi

    5. 5

      Espoolainen joulupukki kertoo hintansa – hämmästelee Porvoon pukin taksaa: ”Kuulostaa jo ihan mielettömältä”

    6. 6

      Tätä halvemmalla kotimaista joulukuusta ei kannata myydä – Helsingissä taas on pakko lyödä kuuselle jopa yli satasen hintalappu

    7. 7

      Korjausliikkeen riski voimistuu bitcoinissa – kuka pelastaa kryptovaluutan?

    8. 8

      Bloomberg: Deutsche Bank sai haasteen Muellerilta – syynä asiakas Donald Trump

    9. 9

      Jan Hurrin kommentti: Totta kai kansa kuluttaa yli varojensa, kun velkaa saa ilmaiseksi

    10. 10

      Perhe osti valmistalon, jossa he eivät voi asua: ”Kotimme arvo on pankin mukaan 0 euroa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perhe osti valmistalon, jossa he eivät voi asua: ”Kotimme arvo on pankin mukaan 0 euroa”

    2. 2

      Espoolainen joulupukki kertoo hintansa – hämmästelee Porvoon pukin taksaa: ”Kuulostaa jo ihan mielettömältä”

    3. 3

      Perheenisä Pasi pelkää talvea: Avaimet käteen -talo sai energialuokan G – ”Ei varaa muuttaa terveempään taloon”

    4. 4

      ”Autojobbari Antti tienaa yli 70 000 euroa vuodessa ja viettää luksuselämää” – verottajalle vyöryy vinkkejä autokaupasta

    5. 5

      Halkoja, aurausta, mökin laajennusta – näin tavallinen kansa välttelee veroja

    6. 6

      Työttömyystukiin tulee uusi leikkuri – näin toimii kiistelty ”aktiivimalli”

    7. 7

      Kiinteistönvälittäjä kahmi itselleen 164 000 euron välityspalkkiot

    8. 8

      Kellokortin leimaus, päiväksi omille asioille ja ylityötunnit päälle – näin työpaikoilla rötöstellään

    9. 9

      Muovisissa vesijohdoissa piilee riski – suositellaan juoksuttamaan vettä

    10. 10

      Iisalmen seudulla löytyi keino saada vienti vetämään ja tilauskirjat täyteen – Ylä-Savoon syntyi oikea suomalainen talousihme

    11. Näytä lisää