Tuottopettymys yllyttää vaihtamaan omaisuudenhoitajaa

Julkaistu:

Varovaisuus ei aina ole omaisuudenhoitajalle kunniaksi. Tästä kertovat erään kahta omaisuudenhoitajaa käyttävän sijoittajan kommentit.

-Aloitimme omaisuudenhoitajien käytön lokakuussa, mutta harkitsemme toisen vaihtoa, koska sen hoitamien varojen tuotto on ollut paljon kilpailijaansa huonompi. Omaisuudenhoitaja on ylivarovainen, mikä näkyy erityisesti suhtautumisessa teknologiaosakkeisiin, sanoi muutaman sadan miljoonan markan sijoitusomaisuudesta vastaava sijoittaja.

Kyseisen salkun riskiä rajoittaa osakesijoituksille asetettu yläraja, mutta osakkeiden toimialajakauma on salkunhoitajan vapaasti päätettävissä.

Tuoton merkityksestä kertoo myös se, että tuotto on tämänvuotisessa omaisuudenhoitotutkimuksessamme useimmin mainittu syy, jolla sijoittajat perustelevat omaisuudenhoitajan vaihtoa tai varojen ottamista takaisin omaan hoitoon.

Valtaosa sijoittajista on kuitenkin valintaansa tyytyväinen: 6 vastaajaa 30:stä ilmoitti, että on vaihtanut omaisuudenhoitajan 12 viime kuukauden aikana. Vastaavasti seitsemän sijoittajaa kertoi harkinneensa varojen ottamista takaisin omaan hoitoon.

-Totesimme, etteivät omaisuudenhoitajat tuo meille kotimaassa arvoa eikä niiden käyttö myöskään vähentänyt meidän omaa työmääräämme, sanoi sijoittaja, joka käyttää omaisuudenhoitajia nykyisin vain ulkomailla.

Tuoton lisäksi vastaajat perustelivat muutoshalukkuuttaan monin eri tavoin. Yksittäisin maininnoin esille tulivat näkemyserot, huono palvelu, huonot raportit, liiallinen salkunpyöritys ja yhteyshenkilön työpaikanvaihdos.

Kovin henkilösidonnaista omaisuudenhoitotoiminta ei kuitenkaan ole. Vain seitsemän vastaajaa ilmoitti, että asiakassuhteen siirtyminen uuteen omaisuudenhoitoyhtiöön avainhenkilön mukana olisi todennäköistä tai edes mahdollista.

-Olemme valinneet firman emme henkilöitä, vaikka seuraammekin muutoksia, joita omaisuudenhoitajan henkilökunnan kokoonpanossa tapahtuu, tiivisti eräs sijoittaja.

Parhaimman arvosanan sijoittajilta saavat Alfred Bergin asiantuntijat. Sijoittajat pitivät heidän asiantuntemustansa, palvelukykyään ja toimintatapaansa kiitettävinä. Ilmeisesti suomalaisetkaan asiakkaat eivät vieroksu kansainvälisen mallin mukaan rakennettua organisaatiota, jossa eri ihmiset hoitavat asiakassuhteita ja salkkuja.

Alfred Berg nousee ykköseksi myös silloin, kun sijoittajat arvioivat omaisuudenhoitajiltaan saamiaan raportteja. Lähelle kiitettävää pääsevät myös Carnegien ja Leonian raportit. Tyypillisesti suomalaiset sijoittajat valvovat omaisuudenhoitajiensa toimia kuukausittaisten omaisuudenhoitoraporttien avulla.

Tämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että omaisuudenhoitajat voisivat kuunnella asiakkaidensa tarpeita ja toiveita nykyistä herkemmällä korvalla.

-Raportit ovat kyllä hienoja, mutta niiden ymmärrettävyys on toinen asia. Asiantuntijoille ne kertovat varmaan paljonkin, mutta meille muille pitäisi olla lukuavain, tiivistää eräs suhteellisen tuore sijoittaja.

Myös analyysiä kaivataan lisää:

-Raportit kertovat vain sen mitä on tapahtunut eivätkä analysoi tapahtumien syitä. Ne eivät esimerkiksi kerro, miksi tuotto on jäänyt salkun vertailuindeksistä, selittää eräs sijoittaja.

Konsultin tai muun ulkopuolisen avun käyttö omaisuudenhoitajan valinnassa on monista muista maista poiketen Suomessa harvinaista. Poikkeuksen tekevät sähkölaitosmiljonäärikunnat. Moni näistä sähkölaitosten entisistä omistajista käytti omaisuudenhoitajan valinnassa apuna Kuntarahoituksen asiantuntijoita.

Mielipiteet tämän avun hyödyllisyydestä menevät ristiin. Yksi kunta totesi, että ilman tätä apua valinta olisi ollut vaikeaa ellei mahdotonta. Toinen taas pettyi Kuntarahoituksen apuun ja uskoi, että olisi itsekin kyennyt laatimaan konsulttiselvitystä vastaavan selonteon.

Osa rohkenee valita myös ulkomaisen varainhoitajan ilman konsulttiapua. Tuolloin tärkeitä ovat suositukset, referenssit ja varainhoitajan näyttö menestyksellisestä menneisyydestä.

Omaisuudenhoitajan valinta näyttää kuitenkin olevan sitä vivahteikkaampi ja työläämpi prosessi, mitä isompi ja kokeneempi sijoittaja on valintaa tekemässä. Maailmalla on yleisesti käytössä niin sanottu neljän p:n järjestelmä. Se tarkoittaa omaisuudenhoitajan järjestelmällistä arviointia, jossa erityistä huomiota kiinnitetään omaisuudenhoitokandidaatin sijoitusasiantuntijoihin (people), hoidetun varallisuuden tuottoon (performance), omaisuudenhoitajan toimintatapaan ja sijoitusfilosofiaan (process) sekä salkkujen sisältöön (portfolio). Olennaista on, vastaavatko salkut omaisuudenhoitajan ilmoittamia painotuksia. Yhä tärkeämpää on myös omaisuudenhoitajan käyttämän teknologian eli tietojärjestelmien arviointi.

Osa sijoittajista pudottaa tuoton ar-viointiperusteiden listalla viimeiseksi. Perusteluna on, että tuotot kertovat menneestä, minkä vuoksi niiden kyky ennustaa tulevaisuutta on heikko. Näin tekee esimerkiksi yhdysvaltalainen Vanguard Group.

Kokeneet kehäketut tutkivat omaisuudenhoitomarkkinoita jatkuvasti sillä silmällä. Jos uuden hoitajan valinta tai vanhan yhteistyökumppanin vaihtaminen tulee ajankohtaiseksi, muutama hyvä kandidaatti on hyvä olla valmiina mielessä. Uuden yhteistyökumppanin etsintään yllyttävät tyypillisesti sijoitusvarallisuuden kasvu sekä sijoitustoiminnan kansainvälistyminen.

Eräs sijoittaja käyttää nyrkkisääntönä miljardia markkaa: sitä enemmän varoja ei yhden omaisuudenhoitajan haltuun uskota. Sääntö on sitä ehdottomampi, mitä voimakkaammin sijoitukset painottuvat osakemarkkinoille. Kyse on ennen muuta riskienhallinnasta: on parempi, että salkut ovat useammassa korissa.

Valtaosa tähän tutkimukseen osallistuneista sijoittajista käyttää useampaa kuin yhtä ulkopuolista varainhoitajaa. Perusteluna on usein se, että tällä tavoin varainhoitajat kirittävät toinen toisiaan ja auttavat asiakasta heidän työnsä tulosten vertailussa. Keskimäärin sijoittajat käyttivät kolmea ulkopuolista varainhoitajaa ja enimmillään kuutta.

Näitä luetaan!
  1. 1

    ”Autojobbari Antti tienaa yli 70 000 euroa vuodessa ja viettää luksuselämää” – verottajalle vyöryy vinkkejä autokaupasta

  2. 2

    Halkoja, aurausta, mökin laajennusta – näin tavallinen kansa välttelee veroja

  3. 3

    Noin 1000 ihmistä omistaa 40 prosenttia kaikista bitcoineista – ”valaat” voivat romauttaa koko valuutan

  4. 4

    Kellokortin leimaus, päiväksi omille asioille ja ylityötunnit päälle – näin työpaikoilla rötöstellään

  5. 5

    Työministeri Lindström myönsi: Aktiivimallissa kyse työttömien pakottamisesta

  6. 6

    Lemminkäinen haluaa sulautua YIT:hen – KKV hakee jatkoaikaa fuusion käsittelyyn

  7. 7

    Myös Suomen Finanssivalvonta varoittaa bitcoinin riskeistä

  8. 8

    THL selvitti: Näin peliongelmainen retkahtaa – mainonnalla ja kauppojen automaateilla suuri vaikutus

  9. 9

    Suomeen tilattujen pakettien tulppa vain paisuu – jo 640 000 lähetystä jumissa Kiinassa

  10. 10

    Pihlajalinnan toimitusjohtaja vaihtuu – Aktan jättää tehtävänsä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Halkoja, aurausta, mökin laajennusta – näin tavallinen kansa välttelee veroja

  2. 2

    ”Autojobbari Antti tienaa yli 70 000 euroa vuodessa ja viettää luksuselämää” – verottajalle vyöryy vinkkejä autokaupasta

  3. 3

    Kellokortin leimaus, päiväksi omille asioille ja ylityötunnit päälle – näin työpaikoilla rötöstellään

  4. 4

    Noin 1000 ihmistä omistaa 40 prosenttia kaikista bitcoineista – ”valaat” voivat romauttaa koko valuutan

  5. 5

    Tällainen olisi ex-roviolaisen visioima Helsinki–Tallinna-tunneli – ”Ei kannata tehdä vain helppoja asioita”

  6. 6

    Iisalmen seudulla löytyi keino saada vienti vetämään ja tilauskirjat täyteen – Ylä-Savoon syntyi oikea suomalainen talousihme

  7. 7

    Pihlajalinnan toimitusjohtaja vaihtuu – Aktan jättää tehtävänsä

  8. 8

    Kiinteistönvälittäjä kahmi itselleen 164 000 euron välityspalkkiot

  9. 9

    Bitcoin-futuureiden kauppa alkoi 25 prosentin nousulla ja kahdella tauolla

  10. 10

    Annu lähetti 127 työhakemusta – tyrmistyi rekrytoijien käytöksestä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Johanna heräsi mökillään metsäkoneen mellastukseen ja karmeaan näkyyn – UPM pahoittelee ”inhimillistä virhettä”

  2. 2

    36-vuotias teki kirpputorikokeen puoli vuotta sitten ja on nyt miljonääri

  3. 3

    Halkoja, aurausta, mökin laajennusta – näin tavallinen kansa välttelee veroja

  4. 4

    ”Autojobbari Antti tienaa yli 70 000 euroa vuodessa ja viettää luksuselämää” – verottajalle vyöryy vinkkejä autokaupasta

  5. 5

    Annu lähetti 127 työhakemusta – tyrmistyi rekrytoijien käytöksestä

  6. 6

    23 000 asukkaan ruotsalaiskunta muuttaa pois kaivoksen alta – Sirkka kertoo: ”Heti Suomen puolelle, kun pääsemme eläkkeelle”

  7. 7

    Kiinteistönvälittäjä kahmi itselleen 164 000 euron välityspalkkiot

  8. 8

    Perheyhtiö lahjoittaa jokaiselle työntekijälleen 1000 euroa – tuhannen hengen työporukka riemuitsi: ”Meillä oli ilo rajaton”

  9. 9

    IS selvitti liittopomojen palkat, edut ja bonukset: jopa 28 000 €/kk – katso lista

  10. 10

    Kellokortin leimaus, päiväksi omille asioille ja ylityötunnit päälle – näin työpaikoilla rötöstellään

  11. Näytä lisää