200002866 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Pohjois-Karjala etsii itseään

Julkaistu: 16.2.2000 0:00

Suomen tasapainoisesta kehittämisestä on puhuttu vuosikymmeniä. Aikaisemmin sitä pyrittiin tukemaan valtion varoista jaettujen perinteisten aluepoliittisten tukien varassa. Nykyisin puheet kehitysaluevyöhykkeistä ovat vaihtuneet puheiksi EU:n eri tukirahastojen varassa tehtäviin projekteihin. Vaikka alueiden tukimarkat nykyisin kiertävät suurelta osin Brysselin kautta, ei niiden vaikutus ole juurikaan vanhaa aluepolitiikkaa kummempaa. Alueen menestyminen tai menestymättömyys on edelleen kiinni alueen omasta väestöstä ja sen aktiivisuudesta. Kannettu vesi ei pitkään kaivossa pysy.

Pohjois-Karjala on tässä suhteessa yksi Suomen ongelmallisimpia alueita. Vuosikymmeniä jatkuneista aluepoliittisista toimista huolimatta viime vuosikymmenen lama ajoi maakunnan todella syviin ongelmiin. Työttömyys nousi pahimmillaan 30 prosenttiin ja muuttoliike voimistui entisestään. Yksi suurimmmista syistä näihin ongelmiin on ollut ja on edelleen yrittäjyyden heikohko asema ja kiinnostavuus. Monista ponnisteluista huolimatta yrityskannan nettolisäys on Pohjois-Karjalassa vieläkin Suomen heikoimpia. Lisäksi olemassa oleva yrittäjäkunta on ikääntymässä ja potentiaaliset jatkajat vähissä.

Vaikka Pohjois-Karjala ei olekaan Suomen ainoa ongelmiensa kanssa painiva maakunta, käy sen nykyinen tilanne hyvästä esimerkistä entisen ja nykyisen aluepolitiikan pulmista. Pelkät tukimarkat eivät tuo pysyvää onnea eivätkä samat keinot pure eri alueilla. Se mikä toimii Pohjanmaalla tai Lapissa ei välttämättä toimikaan enää Pohjois-Karjalassa. Alueet ja niillä asuvien ihmisten mentaliteetit sekä ongelmat eivät ole samanlaisia, eikä ongelmiinkaan pidä hakea samankaltaisia lääkkeitä.

Pohjois-Karjalan osalta pitäisi vielä kerran pysähtyä pohtimaan, mitkä ovat alueen luontaiset edellytykset ja millaista yritystoimintaa niiden pohjalta voisi menestyksellisesti harjoittaa. Esimerkiksi Pohjanmaalla on jo satojen vuosien yrittäjyysperinne ja sen ansiosta alueella on pienillä- ja keskisuurilla yrityksillä todella suuri merkitys. Myös Lappi on löytänyt omimman alueensa ja panostaa voimakkaasti matkailuun. Pohjois-Karjalankin tulee miettiä omia vahvuuksiaan ja analysoida tarkasti miten niitä voisi hyödyntää ja vahvistaa.

Pohjois-Karjalalla, kuten myös koko Itä-ja Pohjois-Suomella on mahdollisuutensa säilyä elinvoimaisina ja kehittää omaa aluettaan voimakkaasti. Euroopan unionin tavoite 1-tukialueeksi pääseminen turvaa sille taloudelliset edellytykset. Tukimarkat eivät kuitenkaan näitä alueita pelasta. Se on kiinni alueiden ihmisten omasta halusta ja lisäksi taidosta käyttää ulkopuolelta tulevat rahat tilanteen parantamiseen eikä vain lääkitsemiseen.

Tuoreimmat osastosta