Elektroniikkateollisuus nostaa pk-yritysten vientiä

Julkaistu:

Pulmana vientiosaajien puute

Pk-yritysten viennin liikevaihto on kasvanut viime vuosina 45 miljardiin markkaan uusimman, vuoden 1997 tilaston mukaan. Kun kaikkien yritysten kokonaisliikevaihdosta 21 prosenttia syntyi viennistä, pk-yrityksillä viennistä tuli vajaat yhdeksän prosenttia.

-Pk-yritysten viennin liikevaihto on kasvanut selkeästi ja jopa ylittänyt 50 miljardia markkaa, tutkija Pekka Stenholm Turun kauppakorkeakoulun Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksesta kertoo.

Runsas puolet pk-yritysten viennistä syntyi keskikokoisissa yrityksissä. Pienten yritysten viennin liikevaihto oli yli yhdeksän miljardia markkaa. Suuryritysten viennin liikevaihto oli 199 miljardia markkaa vuonna 1997.

Pk-yritysten viennin liikevaihto oli selvästi suurin teollisuudessa, yhteensä 29 miljardia markkaa. Kaupan alalla pk-yritysten viennin liikevaihto oli vajaa 15 miljardia markkaa eli noin puolet teollisuuden pk-viennistä.

Suoran viennin ohella välillisen viennin osuus oli liki puolet eli 48 prosenttia. Suuri osa erityisesti elektroniikka-, metallituote- ja koneteollisuuden viennistä tapahtuu alihankkijoiden kautta.

-Suoraviennin kehittyminen ei anna oikeaa kuvaa. Epäsuoran viennin kasvu on voimakasta. Isojen yritysten ostot ulkopuolelta ovat lisääntyneet. Tulevaisuudessa isot yritykset kuten Nokia, ABB ja Wärtsilä Diesel keskittyvät yhä enemmän tuotekehitykseen ja markkinointiin, ja pienet tuotteiden valmistukseen. Kansainvälisillä markkinoilla mukana pysyminen vaatii valtavat panostukset, johtaja Heikki Pitkänen TT:stä katsoo.

Isoilla yrityksillä on Pitkäsen mukaan huoli yhteistyöhön pystyvästä pk-yrityksistä, joista on vuonna 1997 tehdyn selvityksen mukaan pulaa.

Ulkomaankauppaa harjoittavien pk-yritysten määrä on kasvanut ja on nyt noin 20 000. Tuontiyrityksiä on selvästi enemmän. Pelkästään vientiin keskittyneitä yrityksiä on noin 2 500.

Pk-viejät menestyvät elektroniikan imussa

Pk-yritysten keskeisimmät vientimarkkinat ovat pk-yritysbarometrin (2/1999) mukaan edelleen Baltiassa ja Venäjällä, muissa EU-maissa ja Ruotsissa. Vuoden 1999 alkupuolella eniten kasvaviksi markkina-alueiksi pk-yrityksissä arvioitiin muut EU-maat, Baltia ja Venäjä. Baltian ja Venäjän vientimarkkinoiden kasvuodotukset ovat kuitenkin tänä vuonna ensimmäistä kertaa muita EU-maita pienemmät.

Vientiin lähteminen on pk-yritykselle usein hyppy tuntemattomaan, joka opitaan kantapään kautta. Monet pk-yritykset eivät halua ottaa riskiä ja tyytyvät kotimarkkinoihin. Osa pk-yrityksistä kansainvälistyy päähankkijoiden rinnalla.

Toki apuakin vientiin on tarjolla, kuten esimerkiksi Finpron vientirengastoiminta, jossa kolmesta neljään pk-yritystä lähtee yhteisen vientipäällikön avulla tunnustelemaan vientimarkkinoita.

-Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden imussa toimivat yritykset menestyvät hyvin viennissä, mutta muilla toimialoilla pk-kentässä viennin tilanne on hyvinkin vaikea, Teräsjousi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Timo Parmasuo toteaa. Parmasuo on myös Finpron vientirengastoiminnan puheenjohtaja.

Parmasuon mukaan palkkaratkaisut tapahtuivat huikean korkealla tasolla, mikä tulee vaikeuttamaan pk-yritysten kilpailutilannetta Keski-Euroopan ja maailman markkinoilla.

Markkinointiosaamisen puute pahin ongelma

Parmasuon mielestä pk-yritysten iso ongelma ja jarru viennissä on se, että Suomesta ei löydy osaavia henkilöitä kansainvälisiin tehtäviin.

-Näen erittäin tärkeäksi, että varsinkin nuoria koulutetaan kansainvälisesti ja että he saavat mahdollisimman paljon kansainvälistä kokemusta. Yrityksiin tarvitaan kipeästi kielitaitoisia, eri maiden kulttuurin, markkinoinnin ja myynnin osaajia.

TT:n Pitkänen nostaa markkinointiosaamisen puutteen pk-yritysten viennin pahimmaksi ongelmaksi. Hänen mukaansa tutkimus- ja tuotekehityshankkeet ovat pitkäaikaisia prosesseja, mutta markkinointipanostuksilla voidaan saada nopeasti tuloksia aikaan.

-Meillä on paljon vientikelpoisia tuotteita, mutta puuttuu osaaminen ja kyky saada tuotteet hyötykäyttöön, Pitkänen sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Metsolle 21 miljoonan euron jälkiverot

    2. 2

      Pitäisikö suurten ikäluokkien maksaa hoivansa itse? Tutkija: ”Emme voi aina lähteä siitä, että korotetaan veroja”

    3. 3

      Analyytikko Metson toimitusjohtajan lähdöstä: Todennäköisesti enemmän vetoa Assa Abloyhin kuin työntöä Metsosta

    4. 4

      EU epäilee Ikeaa veronkierrosta – kilpailuosasto aloittaa tutkinnan

    5. 5

      Perustulo teki Ailasta, 54, julkkiksen – uskoo, että töitä voi tulla ”outojen sattumien kautta”

    6. 6

      Tässä suomalaisfirmassa ei ole yhtään esimiestä – ja uusi työntekijä saa ”lomalainaa”

    7. 7

      Metson toimitusjohtaja jättää yhtiön – aloitti vasta elokuussa

    8. 8

      Kommentti: Eläkepommi on vasta alkua – kuka maksaa Suomen seuraavan talouskurimuksen?

    9. 9

      Bitcoinit polttelevat harvan suomalaisen taskuissa – ”Valvojan suurin huoli on, ymmärtävätkö yksittäiset sijoittajat riskit”

    10. 10

      Metson osake reippaassa laskussa – toimitusjohtaja ilmoitti lähdöstään muutaman kuukauden jälkeen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tässä suomalaisfirmassa ei ole yhtään esimiestä – ja uusi työntekijä saa ”lomalainaa”

    2. 2

      Perustulo oli ensin järkytys: lähihoitaja Veera, 30, on tyytyväinen kokeiluun – sai vakituisen työn

    3. 3

      Pitäisikö suurten ikäluokkien maksaa hoivansa itse? Tutkija: ”Emme voi aina lähteä siitä, että korotetaan veroja”

    4. 4

      Perustulo teki Ailasta, 54, julkkiksen – uskoo, että töitä voi tulla ”outojen sattumien kautta”

    5. 5

      Jarkko, 46, saa perustuloa 560 €/kk ja pyörittää suklaakauppaa – ”Rohkenin aloittaa tämän ansiosta”

    6. 6

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    7. 7

      Kommentti: Eläkepommi on vasta alkua – kuka maksaa Suomen seuraavan talouskurimuksen?

    8. 8

      Jan Hurrin kommentti: Totta kai kansa kuluttaa yli varojensa, kun velkaa saa ilmaiseksi

    9. 9

      Metson toimitusjohtaja jättää yhtiön – aloitti vasta elokuussa

    10. 10

      Rakennusalan konkari Pekka valmistaloista: Huonolla tuurilla jää vain kivijalka ja 300 000 € lainaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perhe osti valmistalon, jossa he eivät voi asua: ”Kotimme arvo on pankin mukaan 0 euroa”

    2. 2

      Espoolainen joulupukki kertoo hintansa – hämmästelee Porvoon pukin taksaa: ”Kuulostaa jo ihan mielettömältä”

    3. 3

      Perheenisä Pasi pelkää talvea: Avaimet käteen -talo sai energialuokan G – ”Ei varaa muuttaa terveempään taloon”

    4. 4

      ”Autojobbari Antti tienaa yli 70 000 euroa vuodessa ja viettää luksuselämää” – verottajalle vyöryy vinkkejä autokaupasta

    5. 5

      Halkoja, aurausta, mökin laajennusta – näin tavallinen kansa välttelee veroja

    6. 6

      Työttömyystukiin tulee uusi leikkuri – näin toimii kiistelty ”aktiivimalli”

    7. 7

      Tässä suomalaisfirmassa ei ole yhtään esimiestä – ja uusi työntekijä saa ”lomalainaa”

    8. 8

      Rakennusalan konkari Pekka valmistaloista: Huonolla tuurilla jää vain kivijalka ja 300 000 € lainaa

    9. 9

      Jarkko, 46, saa perustuloa 560 €/kk ja pyörittää suklaakauppaa – ”Rohkenin aloittaa tämän ansiosta”

    10. 10

      Muovisissa vesijohdoissa piilee riski – suositellaan juoksuttamaan vettä

    11. Näytä lisää