200008551 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Molempi pahempi

Julkaistu: 2.2.2000 0:00

Maan taloudesta huolta kantavan valinta presidentinvaalien toisella kierroksella on vaikea. Kumpikin ehdokas on, yhdessä puolueensa kanssa, melko selkeästi sidoksissa puolueen taustalta löytyvään etujärjestöön, eivätkä nämä kuulu markkinatalouden ylimpiin tukijoihin.

Esko Ahon taustalla luuraava MTK ylläpitää tehotonta maatalouden tuotantorakennetta ja teki aikoinaan kaikkensa estääkseen rajojen avaamisen tuontielintarvikkeille, kaupunkiväestön laskuun.

Tarja Halosta alusta saakka avoimesti tukenut SAK puolestaan jarruttaa työmarkkinamekanismin toimintaa ja ylläpitää talouden ennätyskasvusta huolimatta korkeana pysyvää työttömyyttä. Myös Halosen käsitys verotuksen tehtävästä tuloerojen tasoittajana on vieras markkinataloudelle.

Vaikka presidentin viralla ei talouden kannalta ole juuri käytännön merkitystä, voi presidentti kuitenkin vaikutusvallallaan edistää talouden toiminnan kannalta suotuisia yhteiskunnallisia kehityslinjoja. Hän saattaa esimerkiksi avata tuloneuvottelujen umpisolmuja tai hillitä yhteiskuntarauhaa uhkaavien ilmiöiden nousua.

Historiallisesti tilannetta voisi ehkä verrata vuoteen 1931, jolloin K.J. Ståhlbergin voimakas kannatus pudotti Väinö Tannerin jatkokierroksilta ja avasi P.E. Svinhufvudille tien presidentin virkaan. Vuoden 1931 vaalit käytiin pahenevan talouspulan oloissa, ja Svinhufvud joutui jo 1932 hillitsemään kapinan asteelle kiihtynyttä oman poliittisen laitansa liikehdintää. Isänmaan eduksi toimimisestaan vakuuttuneet suojeluskuntalaiset olisivat tuskin muiden, kaikkein vähiten Tannerin, kehotuksesta lähteneet kotiin Mäntsälän kapinasta.

Tämän vuoden vaaleissa ei Ståhlbergia vastaavaa Mauno Koivistoa nähty, ja jäljellä ovat Aho ja Halonen. Kuluneena talvena on nähty molempien taustaryhmien panokset talouden kehittämiseen, maltillisia palkkaratkaisuja ja mellakointia. Ehdokasta valitessa voi siis kysyä, kumman arvovaltaa todennäköisemmin tarvitaan levottomuuksien torjumiseen ja kumpi alkaa todennäköisemmin mellakoida.

Teollisuuden ammattijärjestöt ovat alkaneet sopeutua euroajan vaatimuksiin, MTK ei. Presidentin valitseminen etujärjestön mahdollista mellakkauhkaa torjumaan voi Üakkitermein ilmaistuna muistuttaa tornin sitomista talonpojan uhkan torjumiseen.

Kun puntit ovat tasan, on ero kuitenkin jostain löydettävä, vaikka ratkaiseva tekijä olisi kuinka mitätön tai kaukaa haettu. Pienetkin erot ovat ratkaisevia.

Tuoreimmat osastosta