1999011047 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Metsää ei riitä kaikille

Julkaistu: 27.11.1999 0:00

Kiinnostus metsäsijoittamiseen on kasvanut 1990-luvulla selvästi eikä ostettavia metsätiloja välttämättä riitä kaikille halukkaille. Mistään sijoitusten hyökyaallosta ei silti voida puhua.

Syyt metsään sijoittamisesta vaihtelevat suuresti, samoin kuin ostajat ja heidän motiivinsa. Metsään sijoitetaan yhä sen varman tuoton ja pienen riskin takia, ja kaupoissa on paljon lukkarinrakkautta metsää kohtaan.

-Sijoittamisintressi on kasvanut niin, että osa sijoitetaan vakaaseen kohteeseen. Sijoittajat ovat silti selkeä vähemmistö, sanoo vastaava hoitaja Ari Sapattinen Etelä-Savon Metsäpalvelu Oy:sta.

Puhtaassa sijoitusmielessä metsään sitoutuu yrittäjiä ja yhteisöjä, mutta varsin harvoin yksityishenkilöitä. Nämäkin Sapattisen mukaan usein perheenjäsenien kesken perustetun yrityksen puitteissa.

Etelä-Suomessa metsää välittävän Family Timber Finlandin kiinteistövälittäjä Paavo Kassarin mukaan taloudellinen ajattelu on silti yhä enemmän metsänostoissa päätöksenteon takana ja ostokohteet tutkitaan tarkoin. Metsästä haetaan pitkän ajan varmaa tuottoa, sillä lyhyen aikavälin tuotossa ne häviävät lähes kaikelle paitsi pankkitilille.

Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Simo Hanneliuksen mukaan metsäkin voi tuottaa omistajalleen kahdeksan prosentin tuottoa perinteisenä pidetyn neljän sijasta. Tällöin markkinoilta on löydettävä tila, joka on kooltaan vähintään 20-30 hehtaaria ja puuston tilavuus keskimäärin 100-120 kuutiota hehtaarille. Mitä suurempi on puun määrä sitä parempaan tuottoon yleensä päästään. Ja sitä lähempänä tulevat hakkuutulot ajallisesti ovat.

Suurtuloiset eivät sijoita metsään

Suurituloiset eivät juuri metsään sijoita. Osasyy tähän voi olla sopivien yli 100 hehtaarin metsätilojen puute markkinoilta. Metsään sijoittaja on tyypillisesti hieman alle 50-vuotias mies, joka asuu metsän sijaintikunnassa. Liki puolet metsänostajista on maa- ja metsätalousyrittäjiä, palkansaajia ostajista on noin neljännes.

Kiinteistövälittäjä Kassarin mukaan eteläisen Suomen metsäkaupoista puolet menee naapurimetsänomistajille, jotka lisäävät aiempia pinta-alojaan. Toinen puoli ostajista tulee kaupungeista; joukossa on myös kokonaan uusia metsänomistajia.

Usko osakemarkkinoiden toimivuuteen ei Pohjois-Suomen Metsäkiinteistöjen Pekka Raution mukaan ole paljon vaikuttanut metsäsijoituksiin. Lyhytaikaiset metsäsijoittajat ovat markkinoilla harvinaisia ja esimerkiksi Oulun seutuvilla pieniä metsäsijoituksia tekevät sieltä poismuuttaneet.

Vertailukohtana sijoitukselleen ostajat käyttävät usein asuntoon sijoittamista. Osa sijoittajista on vanhempia ja isovanhempia, jotka etsivät metsästä sijoituskohdetta lapsille. Kiinnostus metsäsijoittamiseen näyttää kasvavan pohjoisesta kohti Etelä-Suomea.

Kaupat kaksinkertaistuneet

Metsätilakauppojen määrä on kaksinkertaistunut viime vuosikymmenen alusta. Voimakkainta kasvu on kuitenkin ollut vuoden 1992 jälkeen. Metsätilojen reaalihinta on Metlan mukaan laskenut 80-luvun alusta, ja vuoden 1992 jälkeen hinnat ovat pysyneet liki paikallaan.

Sapattinen arvioi kuitenkin kysynnän nostaneen viime vuonna metsätilojen hintoja noin 10 prosenttia ainakin Etelä-Savossa.

Hinnat vaihtelevat paljon

Metsäkiinteistöjen kaupassa kannattavan kohteen ja oikean hinnan määrittely on vaikeaa, sillä hinnat määräytyvät kauppakohtaisesti. Jos yksityinen henkilö ostaa tilan täysin vieraalta henkilöltä, edullista olisi tarttua 50- tai 70-vuotiaaseen metsään, jolla hakkuut ovat pian edessä. Näitä on kuitenkin tarjolla niukasti.

Metsäekonomisti Juha Hakkarainen MTK:sta toteaa, että myös nuoren metsän hankinta voi olla kannattavaa, jos hinta on kohdallaan. Kannattavuus nousee varsinkin silloin, kun metsä on arvokynnyksellä eli siirtymässä taimikosta nuoreksi kasvatusmetsäksi tai kuitupuuvaltaisesta tukkivaltaiseksi.

Metsätilan arvon muodostaa käytännössä sen puusto. Metsäpohjan arvo on metsätyypistä ja sijainnista riipuen noin 1 000-4 000 markkaa hehtaarilta, jopa alle. 20-vuotiaan reheväkasvuisen kuusitaimikon ohjeellinen arvo Uudellamaalla on 20 500 markkaa. Ennen viimeistä hakkuuta hehtaarin arvo voi yltää jopa 80 000-90 000 markkaan.

Todelliset markkinat, läheisyys taajamiin ja yleinen varallisuustilanne alueella voivat vaikuttaa oleellisesti hintoihin.

Hinta houkuttaa ja hillitsee

Korkeilla puun kantohinnoilla metsätilojen kauppa käy usein nihkeästi, kun metsänomistaja hyötyy kohtuullisesti pelkän puuston myynnistä.

-Jotta metsään syntyisi sijoittamisbuumi, olisi puun hinnan laskettava 20-25 prosenttia, arvioi kiinteistöarvioija Vesa Hakola Maanomistajien arviointikeskuksesta.

Toisaalta korkea puun hinta lisää Sapattisen mielestä myös rohkeutta satsata metsään.

-Silloin verotus saattaa olla edullisempi koko tilan kuin vain puuston myynnille, Sapattinen sanoo.

Ensitietoja myytävistä metsäkiinteistöistä voi tiedustella joko paikallisista metsänhoitoyhdistyksistä tai niiden liitoista, joiden yhteydessä myös monet välittäjät toimivat. Myös paikallisilla osuuspankeilla voi olla tietoja kohteista, mutta arvio kohteen puustotiedoista haetaan tällöin muualta. Tietoa myyntikohteista löytyy myös sanomalehdistä.

Ennen kaupantekoa puustosta tarpeen hankkia kuviokohtainen arvio ja sen vastaavuus todellisuuteen itse varmistetta paikanpäällä. Samoin rasitustodistukset ja esimerkiksi tieoikeudet kuvioille ja tiestön sijainti omilla kuvioilla on syytä tarkistaa etukäteen.

Tuoreimmat osastosta