1999021170 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Perinteinen telesääntely tunkee mobiilimarkkinoille

Julkaistu: 25.11.1999 19:16

Bryssel

Telemarkkinoiden vapautuminen on monelle eurooppalaiselle kuluttajalle lähes ainoa havainto Euroopan unionin sääntelyn ja kilpailupolitiikan myönteisistä vaikutuksista. Euroopan komission viides raportti EU-lainsäädännön soveltamisesta jäsenmaittain todistaa, että kaksi vuotta telemarkkinoiden täydellisen avautumisen jälkeen perinteisten puhelinpalvelujen hinnat ovat suorastaan romahtaneet.

Yksityistalouksien kansainvälisten puhelujen hinnat ovat pudonneet keskimäärin 40 prosenttia ja yritysten lasku ulkomaan puheluista on keventynyt 25 prosenttia. Kun asiakas soittaa kymmenen minuutin kaukopuhelun, hän maksaa siitä 30 prosenttia vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Saman pituisesta paikallispuhelusta hän pulittaa 13 prosenttia vähemmän kuin ennen.

Alennuksista voi kerätä kunniaa entinen telekomissaari Martin Bangemann, jonka ura komissiossa päättyi häpeällisesti haasteeseen EY-tuomioistuimessa. Bangemannin seuraajalla, tietoyhteiskuntakomissaari Erkki Liikasella on edessään huomattavasti vaikeampi tehtävä, mikäli hän aikoo saada uransa aikana puhelinpalvelujen hintoja yhtä vauhdikkaasti alas.

Liikanen joutuu siivoamaan kilpailun esteitä paikallispuhelinmarkkinoilta, jotta eurooppalaisittain korkeat internet-puhelujen hinnat laskisivat. Paikallismonopolit vartioivat sitkeästi viimeistä kuparijohdon pätkäänsä eivätkä halua laskea kilpailevia operaattoreita tekemään niillä bisnestä.

Nyt perinteisen puhelinbisneksen tallovat jalkoihinsa matkapuhelinmarkkinat, joilla kilpailun lisääminen ei olekaan enää yhtä yksinkertaista. Kilpailun avaajaksi Liikanen ei voi enää ryhtyä puhelinsektorilla, koska matkapuhelinoperaattoreilla ei ole selkeää monopoliasemaa EU:ssa.

Komission tuoreessa tiedoksiannossa sähköisen kommunikaation sääntelystä jäsenmaille ehdotetaan, että kännykkäasiakkaalle pitäisi antaa samanlainen operaattorin valintamahdollisuus kuin lankapuhelimen omistajallakin on. Kiinteän verkon operaattorit joutuvat tarjoamaan nykyisen EU-lain mukaan asiakkaalleen mahdollisuuden verkon valintaan kaukopuheluissa ja ulkomaan puheluissa. Suomessa myös matkapuhelimen omistajalla on mahdollisuus valita ulkomaanpuheluissaan, minkä verkon kautta hän soittaa.

Komission esitys matkapuhelinoperaattorin valintamahdollisuuden laajentamisesta kaukopuheluihin tuntuu kummalta. Ainakaan Suomeen ehdotus ei sovi, koska operaattorit eivät ole rakentanet verkkoihinsa erillistä kaukopuhelinkomponenttia.

Jos puhelinyhtiöt pakotetaan EU-lainsäädännöllä erottamaan kauko- ja paikallispuhelut toisistaan, yhtiöt joutuisivat uusimaan koko verkkoinfrastruktuurinsa. Investoinnit maksaisi tietysti kuluttaja.

Komission tiedoksianto puolustaa selkeästi taajuushuutokauppoja, joiden vaikutus matkapuhelinkilpailuun ei välttämättä ole myönteinen. Jos operaattorit joutuvat maksamaan satoja miljoonia euroja matkapuhelinlisenssistä, ainoastaan entisillä puhelinmonopoleilla tai muilla suuryrityksillä on vara tulla markkinoille.

Komissio puolustelee verkkolisenssien huutokauppaamista sillä, että taajuudet tulisivat varmasti tehokkaaseen käyttöön.

Taajuushuutokaupat kasvattavat kuitenkin merkittävästi verkkoinvestointeja, jotka maksavat aina asiakkaat korkeina puhelujen hintoina. Taajuushuutokaupat ovatkin epäsuoraa verotusta.

Taajuushuutokaupat ovat kuitenkin jo pesiytyneet EU-maihin, joten komissio ei saisi niitä lopetettua edes halutessaan. Itävalta, Belgia, Kreikka, Irlanti, Italia, Hollanti ja Espanja ovat jo huutokaupanneet 1 800 megahertsin taajuusalueen eli dcs-verkon toimiluvat. Lisenssien hinnat ovat nousseet taivaisiin. Esimerkiksi Airtel maksoi Espanjan valtiolle 490 miljoonaa euroa dsc-lisenssistään. Itävalta on puolestaan hankkinut 290 miljoonaa ja Belgia 225 miljoonaa euroa dcs-lisensseistä.

Komissio kuitenkin vaatii, että markkinoiden sääntelijöiden täytyisi ajatella maksuja asettaessaan pikemmin radiotaajuuksien tehokasta käyttöä kuin julkisen talouden rahoittamista.

Tuoreimmat osastosta