199907780 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tietoyhteiskunta tukahduttaa maaltapakoa

Julkaistu: 27.10.1999 0:00

Kansanedustaja Martti Tiuri hämmästytti kirjoituksellaan Tietoyhteiskunta luo maaltapakoa (HS 10.10.99). Tiurin mukaan väestön keskittyminen muutamaan kasvukeskukseen on seurausta Suomen kehittymisestä tietoyhteiskunnaksi. Tiurin mielestä vain yliopistojen yhteyteen syntyvät osaamiskeskittymät voivat tuottaa tietoyhteiskunnassa menestymiseen tarvittavia tuotteita ja palveluita.

Tiurin näkemys on yksinkertaistettu ja keinotekoinen. Syy maaseudun työpaikkojen vähenemiseen ei johdu tietoyhteiskuntakehityksestä, vaan yleisestä kilpailun kiristymisestä globalisaation vuoksi. Haja-asutusalueet eivät pysty perinteisillä välineillä ja työtavoilla kilpailemaan kasvukeskusten kanssa.

Tietotekniikka ei kuitenkaan ole tämän kehityksen syy, vaan pikemminkin sen lääke. Tietotekniikan avulla voidaan vähentää maantieteellisiä etäisyyksiä, jolloin maaseutukin muuttuisi jälleen kilpailukykyiseksi. Viihtyvyyttä voitaisiin parantaa käyttämällä tietotekniikkaa ennakkoluulottomasti ja luomalla sen avulla välillä jo kadonneet sisältö-, kauppa- kuin viranomaispalvelutkin koko Suomeen.

Tietoyhteiskunnassa tehtävä työ ei ole sidoksissa aikaan eikä paikkaan. Ihmisen ei tarvitse muuttaa työn perässä, vaan työ muuttaa ihmisen perässä. Vaikkapa asiantuntija- ja sisältötuotannon tehtävät voidaan hajauttaa tekniikan avulla koko Suomeen.

Hajauttamisen esteenä ovat asenteet ja puutteelliset työn mittaus- ja palkitsemisjärjestelmät - tietotyötä kun ei voi mitata kellokortilla eikä työpaikalla vietettyjen tuntien määrällä. Tiurin ajatus siitä, että vain fyysinen läheisyys voi synnyttää osaamiskeskittymiä, on vanhanaikainen eikä ota huomioon tietoverkon olemusta.

Esimerkkejä hajautetuista, eri puolilla maailmaa luoduista projekteista on useita - tunnetuimpana niistä Linux. Sitä ovat koodanneet yhdessä tuhannet ihmiset, joista suurin osa ei ole koskaan nähnyt toisiaan. Hallittu tietoyhteiskuntakehitys ei siis ole uhka maaseudulle, vaan pikemminkin päinvastoin.

Tietotekniikka pitää nähdä osana laajempaa aluepolitiikkaa. Sen esteenä tuntuvat usein olevan poliitikkojen vanhanaikaiset ajattelutavat ja puutteellinen tieto nykytekniikan mahdollisuuksista. Toivottavasti nuoret kansanedustajat ovat asioista paremmin perillä.

Tuoreen esimerkin näköalojen puutteesta antoi Suvi-Anne Siimes ehdottaessaan, että Soneran myynnistä kertyneet rahat pitää käyttää valtion johdolla verkkoyhteysrakentamiseen eri puolille Suomea. Ehdotus on hämmästyttävä maassa, jonka infrastuktuuria pidetään maailman kehittyneimpänä. Bitti kulkee jo nyt edullisesti ja nopeasti kaikkialle Suomeen.

Se, ettei Suomessa ole osattu hyödyntää tietoverkkoja riittävästi, ei johdu yhteyksien puutteesta tai hitaudesta, vaan ideoiden, rohkeuden ja riskipääomien puutteesta. Jos Sonera-myynnin rahoilla haluttaisiin kehittää Suomea tietoyhteiskuntana, rahat pitäisi linjojen vetämisen sijasta panostaa palveluiden kehittämiseen ja ideoiden jalostamiseen.

Siimeksen ehdotus on paljastava. Jos poliitikkojen tieto tietotekniikasta laajemminkin on tätä tasoa, ei ole ihme, ettei sitä osata nähdä yhteiskunnallisena mahdollisuutena. Poliitikkojen puheet Suomesta kehittyneen tietoyhteiskuntana lienevät siis pelkkiä korulauseita.

Kirjoittaja on tietotekniikan monitoimimies, joka työskentelee nyt Saunalahden Serverin tutkijana.

Tuoreimmat osastosta