Työeläkkeen tasoa eivät määrää vain työuran loppuvuodet

Julkaistu:

Työeläkkeen laskentapohjana oleva eläkepalkka määräytyy täysin työuran 10 viimeisen vuoden (aiemmin neljän viimeisen vuoden) palkan perusteella vain niille, jotka ovat koko työuransa olleet yhden ja saman työnantajan palveluksessa. Niille, joilla on työelämänsä aikana useita työsuhteita, eläkepalkka ja siitä kertynyt eläkeoikeus lasketaan jokaisesta työsuhteesta erikseen.

Useamman työsuhteen ihmisten viimeisen työsuhteen palkka on perusteena vain kyseisestä työsuhteesta kertyneelle eläke-erälle, ei työeläkkeen koko määrälle. Heidän lopullinen työeläkkeensä on näiden eri työsuhteista kertyneiden eläke-erien yhteissumma.

Lopullista työeläkettä maksetaan kuitenkin enintään 60 prosenttia eläkepalkasta, joka on työuran korkein eläkepalkka vähintään vuoden jatkuneesta työsuhteesta.

-Jostakin kumman syystä yleisesti elää sitkeästi käsitys, että koko työuran viimeiset vuodet määräävät eläkkeen tason, vaikka nykyaikana ihmisillä on yhä useampia työsuhteita elämänsä aikana, ja työeläkkeen määräytymisestä työsuhdekohtaisesti on yritetty kertoa koko nykyisen järjestelmän ajan, ihmettelee Eläketurvakeskuksen asiakaspalvelupäällikkö Tapio Karsikas.

Ihminen voi työuransa aikana olla myös useamman eri eläkelain piirissä, esimerkiksi yksityisellä työnantajalla (TEL ja/tai LEL) tai välillä yrittäjänä YEL:in piirissä tai valtion virkamiehenä (VEL) tai kunnalla töissä (KVTEL).

Joka ainoasta työrupeamasta lasketaan sen päättyessä kyseisen eläkelain mukainen eläke-erä. Yksityisen sektorin työsuhteet ja yrittäjätoiminta kirjataan Eläketurvakeskukseen henkilökohtaiseen eläkerekisteriin. Kukin eläke-erä on pysyvästi tienattu eläkeoikeus ja osa lopullista työeläkettä. Siihen tehdään vuosittain indeksitarkistus.

Eläketurvakeskuksen aika ajoin lähettämä rekisteriote kertoo, kuinka paljon sinulle on siihen mennessä aiempien työsuhteiden perusteella pysyvästi kertynyt eläkettä. Rekisteriote on syytä aina tarkistaa ja ilmoittaa välittömästi puutteista. Jos jokin työsuhde puuttuu rekisteristä, työntekijällä on yli viisi vuotta aiemmin päättyneiden työsuhteiden osalta näyttövelvollisuus. Selvittelyjen alkuun pääsee työtodistuksella.

Eläkerekisteriotteen voi myös pyytää tarkistettavaksi Eläketurvakeskuksesta kirjallisesti (Opastinsilta 7, 00065 Eläketurvakeskus) Kelasta ja postista saatavalla palvelukortilla.

Työeläkkeen määräytymisessä on kaksi keskeistä termiä: eläkepalkka ja eläkekertymä.

Esimerkiksi yksityissektorilla työntekijäin eläkelain TELin piirissä olevalle palkansaajalle kertyy työeläkettä työssä 23-vuotispäivän jälkeen 60-vuotispäivään saakka 1,5 prosenttia eläkepalkasta vuodessa, 60 vuotiaasta 65 vuotiaaksi eläkekertymä nousee 2,5 prosenttiin. Jos työntekijä jatkaa työtään virallisen 65 vuoden eläkeiän täytettyään, itse eläkettä korotetaan yhdellä prosentilla kuukautta kohti eli 12 prosenttia vuodessa.

Eläkepalkan pohjana on palkka (luontaisedut mukaanlukien) vähennettynä työntekijän eläkemaksulla. Ja sen laskentasääntöön kunkin työsuhteen osalta liittyvät nämä 10 tai neljän vuoden rajat.

Ennen 1.1.1996 päättyneissä työsuhteissa eläkepalkka määräytyi enintään kunkin työsuhteen neljän viimeisen vuoden tienesteistä siten, että paras ja huonoin vuosi tiputettiin pois ja kahdesta keskimmäisestä laskettiin keskiansio työsuhteen eläkepalkaksi.

Itse eläke taas lasketaan kaikkien työsuhteiden kertymän perusteella. Jos kyseinen työsuhde oli 23-60 ikävuoden välillä jatkunut vaikkapa 10 vuotta, eläkettä siitä työsuhteesta ehti kertyä 10x1,5 eli 15 prosenttia.

Vuoden 1996 alusta tuli voimaan 10 vuoden laskentasääntö, joka on voimaantulovaiheessa.

Jos nykyinen työsuhde oli jo voimassa laskentasäännön muuttuessa, eläkepalkan laskentaan tulee siirtymäkausi, jonka aikana noudatetaan sekä vanhaa että uutta laskentasääntöä. Jos sama työsuhde jatkuu 2006, eläkepalkka tästäkin työsuhteesta on täysin uuden säännön mukainen enintään 10 viimeisen vuoden keskiansio.

Tosin kymmeneltä vuodeltakin jätetään eläkepalkkaa laskettaessa huomioimatta sellainen työsuhteen vuosi, jona ansio jää alle 50 prosentin koko kymmenen vuoden jakson keskiarvoansiosta.

Karsikas huomauttaa, että esimerkiksi vuorotteluvapaata suunnittelevan on tärkeä huomata tämä sääntö. Koska laskennassa käytetään kalenterivuosia, palkan pudottava vuorotteluvapaa kannattaa aina sijoittaa yhden kalenterivuoden sisälle.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Perhe osti valmistalon, jossa he eivät voi asua: ”Kotimme arvo on pankin mukaan 0 euroa”

    2. 2

      Perheenisä Pasi pelkää talvea: Avaimet käteen -talo sai energialuokan G – ”Ei varaa muuttaa terveempään taloon”

    3. 3

      Työttömyystukiin tulee uusi leikkuri – näin toimii kiistelty ”aktiivimalli”

    4. 4

      Yli 13 000 suomalaista jää korvauksetta tuontiautojen verotuskiistassa – KKO ei myöntänyt valituslupaa

    5. 5

      Noin 1000 ihmistä omistaa 40 prosenttia kaikista bitcoineista – ”valaat” voivat romauttaa koko valuutan

    6. 6

      Suomen talous kasvaa, mutta ministeri Orpo haluaisi kiristää finanssi­politiikkaa – ”Pitäisi saada jotain säästöön”

    7. 7

      Ruotsissa saa suomalaisen keskipalkasta 2 200 euroa enemmän käteen – näin palkkoja verotetaan eri maissa

    8. 8

      Venäjän pakastealtaisiin suomalaistäytettä: Apetit saa tuotteitaan paikallisiin Prismoihin

    9. 9

      Helsingin pörssi laskussa tiistaina – Nokian kurssi lähellä viiden vuoden pohjalukemia

    10. 10

      Venäjän talouskasvu hidastui odotetusti – kevään pyrähdys ei toistunut

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perheenisä Pasi pelkää talvea: Avaimet käteen -talo sai energialuokan G – ”Ei varaa muuttaa terveempään taloon”

    2. 2

      Perhe osti valmistalon, jossa he eivät voi asua: ”Kotimme arvo on pankin mukaan 0 euroa”

    3. 3

      Työttömyystukiin tulee uusi leikkuri – näin toimii kiistelty ”aktiivimalli”

    4. 4

      Ruotsissa saa suomalaisen keskipalkasta 2 200 euroa enemmän käteen – näin palkkoja verotetaan eri maissa

    5. 5

      Yli 13 000 suomalaista jää korvauksetta tuontiautojen verotuskiistassa – KKO ei myöntänyt valituslupaa

    6. 6

      Noin 1000 ihmistä omistaa 40 prosenttia kaikista bitcoineista – ”valaat” voivat romauttaa koko valuutan

    7. 7

      Työministeri Lindström myönsi: Aktiivimallissa kyse työttömien pakottamisesta

    8. 8

      ”Autojobbari Antti tienaa yli 70 000 euroa vuodessa ja viettää luksuselämää” – verottajalle vyöryy vinkkejä autokaupasta

    9. 9

      Suomen talous kasvaa, mutta ministeri Orpo haluaisi kiristää finanssi­politiikkaa – ”Pitäisi saada jotain säästöön”

    10. 10

      Caverionilta tulosvaroitus: käyttökate ei kaksinkertaistu, mutta kasvaa kuitenkin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perheenisä Pasi pelkää talvea: Avaimet käteen -talo sai energialuokan G – ”Ei varaa muuttaa terveempään taloon”

    2. 2

      ”Autojobbari Antti tienaa yli 70 000 euroa vuodessa ja viettää luksuselämää” – verottajalle vyöryy vinkkejä autokaupasta

    3. 3

      Perhe osti valmistalon, jossa he eivät voi asua: ”Kotimme arvo on pankin mukaan 0 euroa”

    4. 4

      Halkoja, aurausta, mökin laajennusta – näin tavallinen kansa välttelee veroja

    5. 5

      Annu lähetti 127 työhakemusta – tyrmistyi rekrytoijien käytöksestä

    6. 6

      Työttömyystukiin tulee uusi leikkuri – näin toimii kiistelty ”aktiivimalli”

    7. 7

      23 000 asukkaan ruotsalaiskunta muuttaa pois kaivoksen alta – Sirkka kertoo: ”Heti Suomen puolelle, kun pääsemme eläkkeelle”

    8. 8

      Kiinteistönvälittäjä kahmi itselleen 164 000 euron välityspalkkiot

    9. 9

      Perheyhtiö lahjoittaa jokaiselle työntekijälleen 1000 euroa – tuhannen hengen työporukka riemuitsi: ”Meillä oli ilo rajaton”

    10. 10

      Kellokortin leimaus, päiväksi omille asioille ja ylityötunnit päälle – näin työpaikoilla rötöstellään

    11. Näytä lisää