1999013352 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Pienyhtiö toteutuu sittenkin

Julkaistu: 1.9.1999 17:19

Oikeusministeri Jussi Järventaus kertoi 16. joulukuuta Taloussanomissa, että pienyhtiötä koskeva lakiesitys tulee eduskuntaan ensi keväänä. Hän on vihdoin valmis harkitsemaan nykyistä 50 000 markkaa alempaa osakepääomaa tai jopa osakepääoman poistamista, jos velkojansuoja jotenkin pystytään järjestämään.

Alkuperäisessä pienyhtiöehdotuksessani velkojansuoja varmistettiin kiristetyllä selvitystila-aikataululla ja omavastuutilalla.

Pienyhtiö on asetettava selvitystilaan välittömästi, kun oma pääoma on alle puolet osakepääomasta. Tämä kannustaa yritykset seuraamaan ja parantamaan vakavaraisuuttaan. Silloin arvostetaan terveen kasvun kannalta tärkeää yrityssäästämistä.

Selvitystilan sijaan pienyhtiö voidaan asettaa omavastuutilaan, jossa osakkaat vastaavat yhtiön sitoumuksista omalla omaisuudellaan kunnes selvitystilauhka on poistunut. Omavastuutila on vapaaehtoinen ja tilapäinen. Se ei ole elinkautinen kahle, kuten omistajien vastuu henkilöyrityksissä (tmi, ay ja ky).

Pienyhtiö esiteltiin kirjassa Mäkinen-Salmi-Vahtera, Uusi pienyhtiö (1996) ja Jukka Tarkan ja Risto E. J. Penttilän sekä Klaus Bremerin lakialoitteissa eduskunnassa. Bremerin junaileman lakialoitteen allekirjoitti kaksi kansanedustajaa jokaisesta puolueesta.

Oikeusministeriön työryhmä esitti osakepääomaminimin pitämistä 50 000 markassa käsittämättömin verukkein, esimerkiksi nykyisestä osakepääomarajasta ei vielä ole kokemusta. Työryhmä tyrmäsi myös omavastuutilan siksi, ettei sellaisesta ole kokemusta. Nykyistä alemmasta 15 000 markan osakepääomarajasta on monivuotinen kokemus, ja henkilöyrityksissä omavastuutila on aina ollut olemassa.

Toinen pienyrityksille iloinen joulu-uutinen oli KTM:n yhteisrekisteripäätöksen (Tilinpäätössanoma-työryhmä) valmistuminen tammikuun alussa. Viranomaisten yhteisrekisteri poistaa muun muassa erilliset vero-, tilasto- ja kaupparekisteri-ilmoitukset. Yrityksen pitää lähettää samat tiedot vain kerran, ja ne voi lähettää myös sähköisesti.

Tässä vaiheessa asia koskee vain tilinpäätöksiä. Se tuli viime vuoden lopulla kirjanpitolakiin ministeri Antti Kalliomäelle 1996 lähettämäni kirjeen perusteella. Myöhemmin yhteisrekisteri laajenee kaikkiin yritystä koskeviin tietoihin.

Yhteisrekisteri on ainutlaatuinen koko maailmassa, joten EU:n pitäisi tulla ottamaan oppia Suomesta.

Vuonna 1997 komissio suositteli pienyritysten hallintobyrokratian keventämiseksi yhden yhteyspisteen, yhden lomakkeen ja yhden yritystunnuksen periaatteita. Suomi on toteuttamassa nämä paperilomakkeen lisäksi sähköisesti.

Yhteisrekisteripäätökseen sisältyy runkotilikartta, josta muodostuu käytännön standardi. Tämä selkiyttää kirjanpitotyötä ja parantaa taloushallinnon tietojärjestelmiä.

Tilinpäätökset tehdään tulevaisuudessa kokonaan elektronisesti. Ja myös juokseva kirjanpito muuttuu KHT-tilintarkastaja Pauli Vahteran huippuidean mukaisesti paperittomaksi, minkä uusi kirjanpitolaki sallii. Kirjanpidosta on todellista hyötyä pienyrityksille, kun kirjanpitäjät voivat keskittyä olennaiseen nykyisten paperisulkeisten sijaan.

Pienyritysten kannalta pienyhtiö, viranomaisten yhteisrekisteri, KTM:n vakiotilikartta ja paperiton kirjanpito ovat edistysaskelia, kunhan ne toteutuvat.

Lassi Mäkinen

ekonomi, vapaa yrittäjä

Järvenpää

Lassi.Makinen@lasmak.inet.fi

Tuoreimmat osastosta