Uusien EU-maiden rajat eivät aukea kertaheitolla

Julkaistu:

Euroopan Unionin uudet jäsenmaat eivät voi kertaheitolla päästä työvoiman vapaan liikkuvuuden piiriin. Aikanaan EU saattaa myös joutua valikoimaan uusin perustein kolmansista maista tulevaa työvoimaa, arvioi työministeriön kansliapäällikkö Pertti Sorsa.

Aivan lähitulevaisuudessa Sorsa ei usko Unionin lähtevän siirtolaisvaltioiden, kuten USA:n ja Kanadan mallin mukaan valikoimaan ja kiintiöimään muuttajia. Kolkuttajia EU:n ovella kyllä riittää sekä Euroopasta että kauempaa, mutta työlupajärjestelmä riittää edelleen säätelemään maahantuloa.

EU:n rajat ovat tänä päivänä ulkoa tulevalle muuttoliikkeelle suhteellinen käsite. Entisten siirtomaavaltojen, Ranskan ja Britannian, rajat ovat melko avoimet. Toisaalla työlupia tutkitaan hyvinkin tarkasti.

-Itälaajentuminen tuntuu olevan erityisen suuri kysymys Saksalle. Viro, Puola, Tshekki ja Unkari muodostavat EU:n laajentuessa työvoiman lähtöalueen, koska elintasoero on niin valtava, Sorsa toteaa.

Sorsa muistuttaa Suomen ammattiliittojen muutama vuosi sitten Virossa teettämästä tutkimuksesta, jonka mukaan 70 000 naapurin kansalaista olisi valmis pyrkimään Suomeen. Suurempiakin lukuja on esitetty.

-EU:n laajentuessa tarvitaan väistämättä siirtymäajan säännöksiä. Työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen mennään asteittain. Siirtymäkaudesta ja sen pituudesta on tarkoitus aloittaa keskustelut Suomen puheenjohtajakaudella, Sorsa sanoo.

Nykyisessä EU:ssa työvoima on käyttänyt vapaata liikkumisoikeuttaan yllättävän vähän hyväksi. Keskimäärin 1-2 prosenttia muuttaa maasta toiseen. Suomen ja muun EU:n välillä työmarkkinaliikenne on ollut hiljaista. Olemme menettäneet työvoimaa hieman enemmän kuin ottaneet vastaan, mutta silti vain 2 000-3 000 suomalaista muuttaa vuosittain eurotyönvälityksen kautta. Valitettavasti tämä joukko on etupäässä nuorta, hyvin koulutettua väkeä.

Maahanmuuttajalle kielioppipakko

Muuttotilasto sinänsä näyttää Suomelle nettovoittoa, koska EU:n ulkopuolelta tulijoita riittää. Suurin ryhmä, Venäjältä ja Virosta tulleet inkeriläispaluumuuttajat ovat Sorsan mukaan viime aikoina työllistyneet melko hyvin.

Maahanmuuttajien työttömyysaste on kolminkertainen Suomen keskiarvoon verrattuna. Virolaisten lukema (39,9 prosenttia) oli viime vuonna ulkomaalaisten keskiarvoa (40,8) parempi, kertoo Tilastokeskus.

Heikommin on kauempaa muuttaneiden laita. Monen silmätikkuna ovat katukuvassa helposti erottuvat somalit, joista edelleen kolme neljäsosaa määritellään työttömiksi.

-Heidän pitäisi oppia kieli, muuten työn saanti on lähes toivotonta. Nyt viranomaisten toimintaan on tullut lisää pontta, kun maahanmuuttajille laaditaan kotouttamissuunnitelmia, joihin kuuluu osana kielen opettelu. Jos muuttaja on passiivinen, hän ei saa myöskään toimeentulotukea, Sorsa sanoo.

Kaikkea kieliteoria ei selitä, sillä vielä parinkymmenen vuoden maassa olon ja kokonaisen sukupolven saaman suomalaisen peruskoulutuksen jälkeenkin vietnamilaisten työttömyysaste on korkeampi kuin somalipakolaisten. Sen sijaan samankokoisen, yhtä kauan maassa olleen kiinalaisryhmän työllisyys on muuttajien huippua.

Sorsan mukaan tuttavan suosituksella onkin työllistymiseen hyvin suuri merkitys.

Työvoima lakipisteessään

Suomen työvoima on saavuttanut lakipisteensä. Nykyisestä 2,6 miljoonasta se kasvaa vain maahanmuuton kautta, ellei kansa ala aivan ällistyttävästi lisääntyä. Sorsa painottaa, että nykyistäkin työvoimaa voidaan käyttää paljon tehokkaammin. Hallitusohjelmassa asetettiinkin tavoitteeksi työllisyysasteen tuntuva nostaminen. Edellinen hallitus tavoitteli työttömyyden puolittamista ja sai aikaan neljä vuotta kestäneen kinan oikeasta työttömyysprosentista.

Sorsan mukaan edellisellä kaudella puhuttiin liikaa myös 200 000 työpaikan nettolisäyksestä. Todellisuudessa työpaikat lisääntyivät 480 000:lla, mutta samaan aikaan 280 000 työpaikkaa katosi.

Nyt hallitus puhuu työssä jaksamisesta ja asetti tavoitteeksi eläköitymisiän nostamisen nykyisestä 59 vuodesta parilla kolmella vuodella. Hallitus ja työministeriö ovat siis muutamassa vuodessa kääntäneet puheiden ja toiminnan suunnan työttömyydestä työvoimapulaan.

Alkukesästä Sorsa sai sanomansa hyvin läpi ennustamalla lähivuosiksi isoja ongelmia. Työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaavat yhä vaikeammin, vaikka maassa on 300 000-400 000 työtöntä. Sorsan mukaan pari vuotta vielä selvitään työnvälitustä tehostamalla ja työnhakijoiden omatoimisuutta lisäämällä.

Työntekijöiden ikääntyminen on kaikkien EU-maiden yhteinen ongelma. Se oli myös Suomen puheenjohtajakauden avanneen EU:n epävirallisen työministerineuvoston kokouksen pääteemana.

Sorsa ei usko Unionin kokouksissa löytyvän pikaratkaisua, siksi paljon kansalliset eläkelait ja käytännöt poikkeavat toisistaan. Italian yleinen eläkkeellelähtöikä on 60 vuotta, Tanskassa 67 vuotta. Myös varhaiseläkejärjestelyt poikkeavat eri maissa.

-Varmasti järjestelmä Unionissa yhtenäistyy. Esimerkiksi työnantajamaksujen tasojen ja porrastusten lähentäminen johtaisi myös eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmien lähentymiseen. Siihen suuntaan integraatio on viemässä, Sorsa ennustaa.

Eläkeputkesta tukala paikka

Suomen on keksittävä omia ratkaisuja. Oulun ministerikokouksessakin isännät joutuivat tunnustamaan, että 55-64-vuotiaiden miesten työllisyysaste on meillä EU:n alhaisin.

Eläköitymisikää lähdetään nostamaan muun muassa pääjohtaja Kari Puron työryhmän esityksillä. Moni epäilee teesien tehoa, mutta Sorsa odottaa työttömyyseläkkeen käytön supistuvan niiden tuloksena kymmenillä prosenteilla.

-Tähän asti henkilö on päässyt putkeen vain odottamaan 60 vuoden ikää, eikä sieltä juuri ole ollut paluuta työelämään. Nyt malli muuttuu, sillä sopimus edellyttää 55-vuotta täyttäneidenkin kuuluvan työvoimatoimistojen normaalien palvelujen piiriin.

Sorsa odottaa vielä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteistä vahvaa kannanottoa Puron sopimuksen puolesta. Sellainen olisi tärkeää myös työvoimahallinnon henkilökunnan kannalta, jolta odotetaan uutta palveluotetta. Ilmeisesti monella taholla halutaan muutosvastarinnan murtamiseksi kolmikannan vahvaa selkänojaa.

Hallitus aikoo satsata esimerkiksi ikääntyneiden työttömien oppisopimuskoulutukseen. Vielä kesäkuussa Sorsa laski kaikki yli 50-vuotiaat hankalasti työllistettäviin. Nyt tähänkin varastoon aiotaan turvautua, vaikka Sorsa tunnustaakin vaikeudet:

-Valtaosalla 50-vuotiaista työttömistä on työkokemuksen lisäksi takanaan vain vanhan kansakoulun oppimäärä ja heidän valmiutensa lähteä jatkokoulutukseen heikko. Koulutusmuotojen on oltava hyvin työelämälähtöisiä.

Välillä lähes sammunut oppisopimuskoulutus on taas hyvässä huudossa, koska sen on havaittu työllistävän erinomaisesti. Nykyisin koulutuksen piirissä on 30 000 henkeä ja heistä puolet saa työllistämistukea. Yli 50-vuotiaita näistä on hyvin vähän, mutta nyt työnantajat ja kunnat pääsevät julkisen vallan tuella opettamaan varttuneitakin.

Hallituksen budjettiesitys lupaa 70 miljoonaa jaksamisohjelman nimellä kulkevan toimenpidenipun toteuttamiseen. Työmarkkinajärjestöjen kanssa selvitellään marraskuuhun mennessä, mitä kaikkea tähän pakettiin sisältyy.

Kansliapäällikköjen haastattelusarjan aiemmat jutut ovat ilmestyneet 15.7, 23.7, 6.8.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Perhe osti valmistalon, jossa he eivät voi asua: ”Kotimme arvo on pankin mukaan 0 euroa”

    2. 2

      Perheenisä Pasi pelkää talvea: Avaimet käteen -talo sai energialuokan G – ”Ei varaa muuttaa terveempään taloon”

    3. 3

      Työttömyystukiin tulee uusi leikkuri – näin toimii kiistelty ”aktiivimalli”

    4. 4

      Yli 13 000 suomalaista jää korvauksetta tuontiautojen verotuskiistassa – KKO ei myöntänyt valituslupaa

    5. 5

      Ruotsissa saa suomalaisen keskipalkasta 2 200 euroa enemmän käteen – näin palkkoja verotetaan eri maissa

    6. 6

      Caverionilta tulosvaroitus: käyttökate ei kaksinkertaistu, mutta kasvaa kuitenkin

    7. 7

      Suomen talous kasvaa, mutta ministeri Orpo haluaisi kiristää finanssi­politiikkaa – ”Pitäisi saada jotain säästöön”

    8. 8

      Venäjän pakastealtaisiin suomalaistäytettä: Apetit saa tuotteitaan paikallisiin Prismoihin

    9. 9

      ”Autojobbari Antti tienaa yli 70 000 euroa vuodessa ja viettää luksuselämää” – verottajalle vyöryy vinkkejä autokaupasta

    10. 10

      Noin 1000 ihmistä omistaa 40 prosenttia kaikista bitcoineista – ”valaat” voivat romauttaa koko valuutan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perheenisä Pasi pelkää talvea: Avaimet käteen -talo sai energialuokan G – ”Ei varaa muuttaa terveempään taloon”

    2. 2

      Perhe osti valmistalon, jossa he eivät voi asua: ”Kotimme arvo on pankin mukaan 0 euroa”

    3. 3

      Työttömyystukiin tulee uusi leikkuri – näin toimii kiistelty ”aktiivimalli”

    4. 4

      Ruotsissa saa suomalaisen keskipalkasta 2 200 euroa enemmän käteen – näin palkkoja verotetaan eri maissa

    5. 5

      Yli 13 000 suomalaista jää korvauksetta tuontiautojen verotuskiistassa – KKO ei myöntänyt valituslupaa

    6. 6

      Noin 1000 ihmistä omistaa 40 prosenttia kaikista bitcoineista – ”valaat” voivat romauttaa koko valuutan

    7. 7

      ”Autojobbari Antti tienaa yli 70 000 euroa vuodessa ja viettää luksuselämää” – verottajalle vyöryy vinkkejä autokaupasta

    8. 8

      Työministeri Lindström myönsi: Aktiivimallissa kyse työttömien pakottamisesta

    9. 9

      Halkoja, aurausta, mökin laajennusta – näin tavallinen kansa välttelee veroja

    10. 10

      Suomen talous kasvaa, mutta ministeri Orpo haluaisi kiristää finanssi­politiikkaa – ”Pitäisi saada jotain säästöön”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perheenisä Pasi pelkää talvea: Avaimet käteen -talo sai energialuokan G – ”Ei varaa muuttaa terveempään taloon”

    2. 2

      ”Autojobbari Antti tienaa yli 70 000 euroa vuodessa ja viettää luksuselämää” – verottajalle vyöryy vinkkejä autokaupasta

    3. 3

      Halkoja, aurausta, mökin laajennusta – näin tavallinen kansa välttelee veroja

    4. 4

      Perhe osti valmistalon, jossa he eivät voi asua: ”Kotimme arvo on pankin mukaan 0 euroa”

    5. 5

      36-vuotias teki kirpputorikokeen puoli vuotta sitten ja on nyt miljonääri

    6. 6

      Annu lähetti 127 työhakemusta – tyrmistyi rekrytoijien käytöksestä

    7. 7

      Työttömyystukiin tulee uusi leikkuri – näin toimii kiistelty ”aktiivimalli”

    8. 8

      23 000 asukkaan ruotsalaiskunta muuttaa pois kaivoksen alta – Sirkka kertoo: ”Heti Suomen puolelle, kun pääsemme eläkkeelle”

    9. 9

      Kiinteistönvälittäjä kahmi itselleen 164 000 euron välityspalkkiot

    10. 10

      Perheyhtiö lahjoittaa jokaiselle työntekijälleen 1000 euroa – tuhannen hengen työporukka riemuitsi: ”Meillä oli ilo rajaton”

    11. Näytä lisää