Maakunta tehtaan varjossa

Julkaistu:

Satakunta toivoo kasvavansa tuotekehityksestä

Kun puhuu Satakunnasta alueen elinkeinoelämän tuntijoiden kanssa, kuulee yhä uudestaan saman lauseen: teollisuus on Satakunnan kivijalka.

Totta se onkin. Vaikka maanteiden varsilla riittää 240 000 asukkaan maakunnassa peltoja ja vainioita, Satakunta on yksi Suomen teollistuneimmista alueista. Esimerkiksi Outokumpu toimii sekä Porissa että Harjavallassa, UPM-Kymmene Raumalla ja Kemira Pigments Porissa. Porilaiset iloitsevat Sampo Rosenlewin puimurien maailmanmenekistä, joka on täyttänyt välillä pelkäksi jazz-näyttämöksi tyhjenneen tehdasrakennuksen.

Suurteollisuuden lisäksi Satakunnassa on paljon pienteollisuutta: Satakunnan Yrittäjien vähän yli 3 000 jäsenestä yli kolmasosa on teollisuusyrityksiä.

Kivijalka ei kuitenkaan ole enää yhtä tukeva kuin vanhoina hyvinä aikoina. Satakuntalaiset ovat saaneet tottua ilmoituksiin tuotannon tehostamisesta, supistamisesta tai lopettamisesta. Kaikissa tapauksissa lopputulos on yleensä näkynyt työttömyystilastoissa.

Erityisen rajusti kehitys on iskenyt maakunnan keskukseen. Joka viides porilainen on yhä työtön, vaikka koko maan työttömyys vähenee suunnilleen prosenttiyksikön vuosivauhtia.

Satakunnan TE-keskuksen johtaja Markku Gardin huomauttaa, että maailman tuulet heiluttelevat Satakuntaa rajusti. Yli 40 prosenttia maakunnan teollisuuden tuotannosta rahdataan ulkomaille. Hän heittää esimerkin telakkateollisuudesta, jota norjalainen Aker harjoittaa sekä Raumalla että Porissa. Porissa rakennetaan öljynporauslauttojen runkoja.

-Rauman vaikeudet ovat samanlaisia kuin muidenkin telakoiden, mutta Porissa tuotantoa heiluttaa lisäksi öljyn maailmanmarkkinahinta. Kun öljy taannoin halpeni, lauttojen rakennuttajat lykkäsivät investointejaan.

Lisää palveluja!

Vahva teollinen perinne on muokannut Satakunnan nykypäivää niin, ettei tulevaisuus näytä kovin hyvältä. Ennustusten mukaan menestyjiä ovat alueet, joilla on paljon elektroniikka- ja sähköteollisuutta, runsaasti kysyntää palveluille ja vilkasta rakennustoimintaa. Muuttotappiokierteeseen vajonnut Satakunta ei täytä mitään ehtoa.

-Meillä nämä kasvualoiksi katsotut toiminnat ovat perinteisesti heikkoja. Esimerkiksi palveluiden kysyntä on kevyempää kuin monella muulla alueella. Palvelusektori on kasvanut vain yleisen trendin imussa, Gardin myöntää.

Palvelujen vähäisyys selittää osaltaan maakunnan korkeita työttömyyslukuja, mikä haittaa varsinkin paikallisille markkinoille suuntautuneiden yritysten toimintaa.

-Yrityspalveluidenkaan tarjonta ei ole kattavaa. Esimerkiksi markkinointipalvelujen tarjonta on vähäistä, huomauttaa Satakunnan Yrittäjien toimitusjohtaja Eero Kesti.

Kesti arvelee, että palveluiden kysynnän vähäisyyttä selittää ainakin osaksi kansanluonne.

-Satakunnassa on semmoinen ittellinen perinne. Yhteistyötä ei ole ollut pakko tehdä.

Lisää nuoria yrittäjiä!

Perinteillä voi olla Satakunnassa suurempi merkitys kuin muualla, sillä maakunnan pk-yrittäjät alkavat olla iällä eikä työn jatkajasta useinkaan ole tietoa. Yhtälö ei innosta kehittämään yritystä.

-Satakuntalaisyritysten kasvuhalukkuus on huomattavasti vähäisempää kuin naapurimaakunnissa. Kai siihen vaikuttaa yrittäjien ikärakenteen lisäksi tällainen satakuntalainen varmuus ja haluttomuus riskinottoon, Gardin arvioi.

Myös Kestiä huolettaa yrittäjien keski-iän hivuttautuminen ylöspäin. Hän pelkää, että muutaman vuosikymmenen aikana maakunnasta häviää rajusti tuotantokapasiteettia. Yrittäjäyhdistyksen aloitteesta TE-keskus rahoittaakin nyt sukupolvenvaihdosohjelmaa, jossa mukana on kymmenkunta yritystä.

Yrittäjät ovat muutenkin olleet mukana TE-keskuksen elinkeinostrategian muokkauksessa. Ohjelma painottaa muun muassa osaamista, yhteistyötä ja kansainvälistymistä. Myös maaseudun elinkeinotoimintojen monipuolistaminen on tärkeää.

Lisää tuotekehitystä!

Tärkeä osa strategiaa on tuotekehitys- ja teknologiapanostusten lisääminen. Tarvetta uusien hankkeiden käynnistämiseen olisi, sillä esimerkiksi Tekesin tukirahoista Satakuntaan päätyy vain murto-osa siitä, mitä tuotannon tai väestön määrän perusteella voisi ajatella. Selitykseksi kelpaavat taas perinteet:

-Osittain se varmasti johtuu siitä, ettei tuotekehitys ole perusteollisuudessa niin intensiivistä kuin jatkuvasti muuttuvia tuotteita tekevillä aloilla kuten kännykkäteollisuudessa, Gardin arvelee.

Ilmiötä on selitetty myös sillä, ettei Satakunnassa ole yritystoimintaan liittyvää tutkimusta kuten yliopistopaikkakunnilla. Maakunnassa on toki jo reilusti yli kymmenen vuotta toiminut korkeakouluyksikkö ja nykyään myös ammattikorkeakoulu, mutta ihan oikeaa korkeakoulua ei satakuntalaisille suoda.

-Yhteydet pitää sitten järjestää muualle, verkottua vaikka Tampereelle tai Ouluun, Gardin sanoo jämäkästi.

-Ei satakuntalaisen teknologian tarvitse olla samanlaista kuin Oulussa. Tärkeää on luoda sen avulla yrityksille mahdollisuus kehittyä.

Tänä vuonna TE-keskus on ryhtynyt edistämään teknologian ja tuotekehityksen vahvistumista palkkaamalla neljä teknologia-asiamiestä. Heidän tehtävänsä on kulkea yrityksissä avittamassa teknologian hyödyntämistä ja kertomassa mahdollisuuksista. Tuloksia Gardin odottaa projektista vasta joskus muutaman vuoden kuluttua.

Lisää teknologiaa!

Satakunnan tulevaisuutta ei sitäkään voi ajatella ilman perinteitä. Kivijalkaan Gardinkin joutuu palaamaan, kun kuvailee maakuntaansa kymmenen vuoden kuluttua:

-Perusteollisuus pysyy täällä ja on edelleen tärkeä. Se ei kuitenkaan luo uutta työtä. Kasvu syntyy uuden teknologian hyödyntämisestä ja palvelujen kehittämisestä. Satakunta ei riitä kasvupohjaksi: meidän täytyy verkottua ja myydä palveluja kansainvälisille markkinoille.

Toivoa on. Ei Satakunta kokonaan ole perinteiden vanki. Alueella toimii noin sata tietoteollisuusyritystä ja esimerkiksi koko maan etätieteen osaaminen on keskittynyt teknologiakeskus Prizztechiin Poriin.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Metsolle 21 miljoonan euron jälkiverot

    2. 2

      Pitäisikö suurten ikäluokkien maksaa hoivansa itse? Tutkija: ”Emme voi aina lähteä siitä, että korotetaan veroja”

    3. 3

      Analyytikko Metson toimitusjohtajan lähdöstä: Todennäköisesti enemmän vetoa Assa Abloyhin kuin työntöä Metsosta

    4. 4

      EU epäilee Ikeaa veronkierrosta – kilpailuosasto aloittaa tutkinnan

    5. 5

      Perustulo teki Ailasta, 54, julkkiksen – uskoo, että töitä voi tulla ”outojen sattumien kautta”

    6. 6

      Tässä suomalaisfirmassa ei ole yhtään esimiestä – ja uusi työntekijä saa ”lomalainaa”

    7. 7

      Metson toimitusjohtaja jättää yhtiön – aloitti vasta elokuussa

    8. 8

      Kommentti: Eläkepommi on vasta alkua – kuka maksaa Suomen seuraavan talouskurimuksen?

    9. 9

      Bitcoinit polttelevat harvan suomalaisen taskuissa – ”Valvojan suurin huoli on, ymmärtävätkö yksittäiset sijoittajat riskit”

    10. 10

      Metson osake reippaassa laskussa – toimitusjohtaja ilmoitti lähdöstään muutaman kuukauden jälkeen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tässä suomalaisfirmassa ei ole yhtään esimiestä – ja uusi työntekijä saa ”lomalainaa”

    2. 2

      Perustulo oli ensin järkytys: lähihoitaja Veera, 30, on tyytyväinen kokeiluun – sai vakituisen työn

    3. 3

      Pitäisikö suurten ikäluokkien maksaa hoivansa itse? Tutkija: ”Emme voi aina lähteä siitä, että korotetaan veroja”

    4. 4

      Perustulo teki Ailasta, 54, julkkiksen – uskoo, että töitä voi tulla ”outojen sattumien kautta”

    5. 5

      Jarkko, 46, saa perustuloa 560 €/kk ja pyörittää suklaakauppaa – ”Rohkenin aloittaa tämän ansiosta”

    6. 6

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    7. 7

      Kommentti: Eläkepommi on vasta alkua – kuka maksaa Suomen seuraavan talouskurimuksen?

    8. 8

      Jan Hurrin kommentti: Totta kai kansa kuluttaa yli varojensa, kun velkaa saa ilmaiseksi

    9. 9

      Metson toimitusjohtaja jättää yhtiön – aloitti vasta elokuussa

    10. 10

      Rakennusalan konkari Pekka valmistaloista: Huonolla tuurilla jää vain kivijalka ja 300 000 € lainaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perhe osti valmistalon, jossa he eivät voi asua: ”Kotimme arvo on pankin mukaan 0 euroa”

    2. 2

      Espoolainen joulupukki kertoo hintansa – hämmästelee Porvoon pukin taksaa: ”Kuulostaa jo ihan mielettömältä”

    3. 3

      Perheenisä Pasi pelkää talvea: Avaimet käteen -talo sai energialuokan G – ”Ei varaa muuttaa terveempään taloon”

    4. 4

      ”Autojobbari Antti tienaa yli 70 000 euroa vuodessa ja viettää luksuselämää” – verottajalle vyöryy vinkkejä autokaupasta

    5. 5

      Halkoja, aurausta, mökin laajennusta – näin tavallinen kansa välttelee veroja

    6. 6

      Työttömyystukiin tulee uusi leikkuri – näin toimii kiistelty ”aktiivimalli”

    7. 7

      Tässä suomalaisfirmassa ei ole yhtään esimiestä – ja uusi työntekijä saa ”lomalainaa”

    8. 8

      Rakennusalan konkari Pekka valmistaloista: Huonolla tuurilla jää vain kivijalka ja 300 000 € lainaa

    9. 9

      Jarkko, 46, saa perustuloa 560 €/kk ja pyörittää suklaakauppaa – ”Rohkenin aloittaa tämän ansiosta”

    10. 10

      Muovisissa vesijohdoissa piilee riski – suositellaan juoksuttamaan vettä

    11. Näytä lisää