199906480 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Vaara vaanii verkossa

Julkaistu: 24.8.1999 10:31

Tietoverkkojen ja internetin nopea kehitys luovat uusien mahdollisuuksien ohella uudenlaisia uhkia: hakkerointi, krakkerointi, yhä tehokkaammat virukset, teollisuusvakoilu, kiristys ja rahanpesu. Tietokoneiden pyörittäessä yhä suurempaa osaa yhteiskunnasta teollistuneissa länsimaissa, voi pienelläkin häiriöllä olla vakavat seuraukset.

-Pari vuotta sitten VR:n Pasilan valvomossa tietokoneen näppäimistöön pudonnut paperiliitin pysäytti pääkaupunkiseudun junaliikenteen, muistelee tietokoneasiantuntija Petteri Järvinen. Konkreettisin esimerkki on kuitenkin vuosituhannen vaihteen aiheuttama uhka ja mittaamattoman kallis lisätyö.

Järvisen mukaan yhteiskunta on tietokoneistumisen seurauksena erittäin haavoittuva kaikenlaisten turvallisuusongelmien, mutta myös tarkoituksella tehtyjen hyökkäysten edessä.

-Suomessa on kaksi tietokonekeskusta, joissa käsittääkseni pyörivät lähes kaikki valtion ja kuntien järjestelmät. Internetin yhdysliikennepiste puolestaan sijaitsee eräässä kellarissa, jossa ei ainakaan ulospäin näytä olevan mitään valvontaa. Jos nämä salit lamauttaa, niin Suomi pysähtyy. Mikäli jokin terroristiryhmä tai vihamielinen naapurimaa haluaa aiheuttaa Suomelle vahinkoa, ei tänne kannata maajoukkoja lähettää, Järvinen pohtii.

Yhdysvallat on erittäin huolissaan infosodankäynnin aiheuttamasta uhasta ja on myöntänyt sen tutkimiseen miljardeja dollareita.

Teollisuus on läntisten vakoilujärjestöjen kohde

Internet-rikoksista taloudellisesti merkittävimmäksi Järvinen arvioi hakkeroinnin, jota on kahdenlaista, harrastelijahakkerointia ja teollisuusvakoilua.

-On kai ihan julkinen tieto, että läntiset vakoilujärjestöt ovat laajentaneet toimintaansa teollisuusvakoilun puolelle, kun perinteisen vakoilun merkitys on vähentynyt, joten sitä harrastetaan valtion toimesta ja laajassa mittakaavassa, Järvinen kertoo.

Venäjällä rikas mafia on ostanut entisen Neuvostoliiton varusteluteollisuuden parhaat tietotekniikkaekspertit rikollisten toimiensa teknisiksi toteuttajiksi.

Oma lukunsa ovat harrastelijahakkereiden ja sähköpostin välityksellä leviävien yhä tehokkaampien tietokonevirusten aiheuttamat valtavat taloudelliset menetykset, kun saastuneita järjestelmiä pelastetaan tai uusitaan.

-Se ei ole tarkoituksellista rikollisuutta, mutta tietoturvavahingot ja työmäärä, jotka niistä aiheutuvat ovat merkittävät. Sitä ei voisi olla ilman internetiä, toteaa Järvinen.

Nykyaikainen pankkiryöstö tehdään tietoverkossa

Tietotekniikka- ja tietoverkkorikosten välinen raja on Järvisen mielestä häilyvä. Esimerkiksi perinteisiä pankkiryöstöjä pyssy kädessä tekevät Järvisen mielestä enää vain todelliset luuserit, sillä konttoreissa raha on nykyään numeroita näyttöpäätteellä, eikä seteleitä holvissa. Nykyaikainen pankkiryöstö tehdään tunkeutumalla pankin järjestelmään ja kiristämällä lunnaita.

-Toisaalta pankkien järjestelmät ovat länsimaissa hyvin suojattuja ja niihin murtautuminen edellyttää sisäpiiritietoa tai rikoskumppanin pankin sisältä. Silloin ei kuitenkaan ole enää kysymys tietoverkko- vaan tavallisesta tietotekniikkarikoksesta, Järvinen toteaa.

-Tilanne palautuu henkilökunnan tekemiksi atk-rikoksiksi ja sitähän suurin osa atk-rikoksista onkin.

Tuoreimmat osastosta