Poria JAZZIN KAUPUNGIN ARKKITEHTI

Julkaistu:

Michael Kttnerin toimisto on 25 vuoden aikana suunnitellut puolet
Kun Ray Charles sunnuntaina ilmestyy Pori Jazzin pääestradille, yleisön joukossa on varmasti ainakin Michael Kttner. Kttner on paitsi innokas jazzin kuuntelija myös festivaalin hoviarkkitehti: Kirjurinluodon Lokki-lavan lisäksi Kttnerin toimisto on suunnitellut muun muassa vanhassa puuvillatehtaassa sijaitsevan Pori Jazzin toimiston, jazzkadun katoksia ja Cafe Jazzia. Toimisto on ollut mukana myös Raatimiehenluodolle valmistuvan tapahtuma-areenan alkuvaiheissa.

Tänä vuonna Kttnerin toimisto muutti entisen teurastamon Sony Jazz Centeriksi.

-LSO:n tehdasrakennus sillä tavalla hankala ympäristö, ettei siinä ei ole isoja salikokonaisuuksia. Teurastamo on rakennettu varmaan kymmenissä eri osissa. Pylväiden kanssa on vain elettävä.

Jazzia Kttner ei pääse pakoon kotonaankaan. Hän asuu kuuden metrin päässä jazzkadun estradista, jolla tänäkin kesänä soi kymmeniä ilmaiskonsertteja.

Kttnerin toimistokin sijaitsee ihan jazzkadun tuntumassa, kaupungintalon ja vanhan raatihuoneen vieressä. Sisällä on puuta ja valkoista, loputtomasti papereita ja muutama pokaali. Ne eivät liity työhön: Kttner pelaa golfia tasoituksella 17,7, mutta vain kutsukilpailuissa.

Kttnerin huoneen oviaukossa roikkuu boss-kyltti. Kttner on toimiston toinen pomo, se ensimmäinen oli toimiston 1957 perustanut kaupunginarkkitehti Olaf Kttner. Kahden Kttnerin aikana toimisto on ehtinyt piirtää jazzin lisäksi puolet Poria ja neljänneksen Satakuntaa.

Poika-Kttnerin käsiin toimisto putosi vähän yllättäen 25 vuotta sitten.

-Isä kuoli äkillisesti, kun opintoni olivat vielä kesken. Tulin Poriin vain päättämään isältä kesken jääneitä töitä. Tarkoitus oli ajaa toimisto alas. Silloin elettiin voimakasta laskusuhdannetta, joten lopettaminen tuntui luonnolliselta.

Toimisto ehti kutistua pelkkään johtajaan ennen kuin lama hellitti. Kun työt sitten vähitellen lisääntyivät, Kttner palkkasi avukseen arkkitehti Markku Haaslahden, jonka kynästä on lähtöisin moni toimiston merkittävimmistä töistä.

-Työt sen jatkamisen sitten päättivät. Poriin oli helppo jäädä: tunsin kaikki ja asiakaspiiri oli hyvä. Asuin kuitenkin Helsingissä vuoteen 1982 asti.

Viime vuosikymmen oli arkkitehdeille hyvää aikaa. Silloin rakennettiin paljon ja komeasti ja Porissa oli statussymboli asua Kttnerin piirtämässä talossa. Kun lama alkoi, Arkkitehtitoimisto Kttner oli kasvanut yhdeksään työntekijään.

-En uskonut laman syvyyteen. Venytin esimerkiksi irtisanomisia liian pitkään ja ne tulivat kalliiksi. Se oli taloudellisesti rankkaa aikaa. Töitä ei ollut nimeksikään, Kttner sanoo ja vääntäytyy tuolissaan toiseen asentoon.

Samalla kun toimisto kutistui kolmeen ihmiseen, Kttner hankki koneita. Toimisto siirtyi tietokoneavusteiseen suunnitteluun vähän jälkijunassa; monet arkkitehdit olivat ostaneet koneet ja ohjelmat aikaisemmin ja paljon kalliimmalla.

-Meille tietokoneet tulivat juuri oikeaan aikaan. Nykyisin teemme likimain kaiken niillä. Koneet ovat kovasti helpottaneet työtä: esimerkiksi piirroksia on paljon helpompi muuttaa kuin tussien aikaan. Ja koska suunnittelu kokonaisuutena on nopeampaa, ehtii tehdä enemmän.

Enemmän pitää tehdäkin, sillä lama niittasi arkkitehtien palkkiot alas. Kun työtilaisuudet vähenivät, kilpailu villiintyi ja hinnat putosivat rajusti.

-Laman aikana hinnat dumpattiin eikä kilpailu ollut aina mitenkään tervettä. Rakennuttajat tottuivat tiettyyn hinnoitteluun, ja jokainen tietää, miten vaikeaa palkkioiden nosto on. Joskus tehtiin valtavasti töitä eikä käytännössä saatu edes omiamme pois.

Kttnerin toimisto selvisi lamasta toisin kuin moni muu. Eloonjäännissä auttoivat hyvät asiakassuhteet. Kttner kiittelee myös Porin kaupungin linjaa työllistää ensisijaisesti porilaistoimistoja.

-Lama keskitti töitä. Sellaiset toimistot, jotka tekivät laman aikana, saivat töitä sen jälkeenkin.

Nyt Kttnerin toimisto on taas yhdeksän ihmisen työpaikka ja toimiston liikevaihto on paisunut lamavuosien vajaasta parista miljoonasta 3,5 miljoonaan markkaan. Teollisuus ei juuri rakenna, mutta muuten töitä riittää.

-Korjausrakentaminen on lisääntynyt selvästi. Nykyään noin puolet töistä on erilaisia saneerauksia.

Toki Porissa tehdään uuttakin. Kaupungissa on Kttnerin mukaan menossa kovan rahan buumi: kerrostaloja nousee joka puolelle keskustaa. Ilmiö on tehnyt ostajasta entistä valistuneemman.

-Ennen tuntui joskus siltä, että kaikki menee kaupaksi. Nyt ihmiset ovat paljon tarkempia siitä, mihin rahansa pistävät. Talon ulkonäkö on yksi valintaperuste.

-Nykyisin yhä useampi haluaa myös itse valita huonejärjestelyjä tai materiaaleja. Moni rakennuttaja markkinoi tätä mahdollisuutta, ja arkkitehtiin otetaan aika herkästi yhteyttä.

Vaikka asuintalot ovat Kttnerille rakkaita töitä, näkyvämpiä ovat julkiset rakennukset. Porin kävelykadun varteen valmistuu marraskuussa kaupungin ja Finnkinon yhteisesti rakennuttama Promenaadikeskus, jonne tulee 700 paikan konserttisali ja viisi elokuvateatteria. Promenaadikeskuksesta puhuttaessa Kttner oikein innostuu.

-Siinähän on tavoitteena kahden kulttuuriyleisön kohtaaminen, elokuvissa istuvien nuorten ja konsertteja kuuntelevan vähän vanhemman. Tavallaan kyse on myös kävelykadun valtaamisesta takaisin. Nythän siellä viikonloppuiltaisin liikkuva nuoriso ei ole sitä kaikkein mukavinta, Kttner viittaa järjestyshäiriöihin ja väkivaltaan.

Purjehdusmiehenä tunnetulla Kttnerilla on ollut sormensa pelissä myös ehkä tunnetuimmassa porilaisessa kulttuurissa. Hänen toimistonsa on suunnitellut jäähallin peruskorjauksen. Lopputulosta ovat kiitelleet ankariksi tiedetyt porilaiset lätkähullut eikä ihme: Kttnerilla on ollut kausikortti katsomoon niin kauan kuin hän on ässäkaupungissa asunut.

-Pidin kyllä remontissa huolen, että oma paikkani pysyi keskiviivan tuntumassa. Hyviä asioita ei pidä muuttaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Lääkejakelu­sotkussa ryvettyneen Oriolan toimitus­johtaja sai lähtö­passit – hallituksen puheen­johtaja Anssi Vanjoki kertoo miksi

    2. 2

      Oravan ylimääräinen yhtiökokous erotti hallituksen

    3. 3

      Oriolan toimitusjohtaja vaihtuu – tulos kärsii lääkejakelusotkusta

    4. 4

      Pitäisikö suurten ikäluokkien maksaa hoivansa itse? Tutkija: ”Emme voi aina lähteä siitä, että korotetaan veroja”

    5. 5

      Autioituneet puhelinkopit saivat uuden elämän Lontoossa – nuorilla yrittäjillä ei varaa isompiin liiketiloihin

    6. 6

      Tässä suomalaisfirmassa ei ole yhtään esimiestä – ja uusi työntekijä saa ”lomalainaa”

    7. 7

      Analyytikko Metson toimitusjohtajan lähdöstä: Todennäköisesti enemmän vetoa Assa Abloyhin kuin työntöä Metsosta

    8. 8

      Kommentti: Eläkepommi on vasta alkua – kuka maksaa Suomen seuraavan talouskurimuksen?

    9. 9

      EU epäilee Ikeaa veronkierrosta – kilpailuosasto aloittaa tutkinnan

    10. 10

      Metsolle 21 miljoonan euron jälkiverot

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tässä suomalaisfirmassa ei ole yhtään esimiestä – ja uusi työntekijä saa ”lomalainaa”

    2. 2

      Pitäisikö suurten ikäluokkien maksaa hoivansa itse? Tutkija: ”Emme voi aina lähteä siitä, että korotetaan veroja”

    3. 3

      Perustulo teki Ailasta, 54, julkkiksen – uskoo, että töitä voi tulla ”outojen sattumien kautta”

    4. 4

      Perustulo oli ensin järkytys: lähihoitaja Veera, 30, on tyytyväinen kokeiluun – sai vakituisen työn

    5. 5

      Oriolan toimitusjohtaja vaihtuu – tulos kärsii lääkejakelusotkusta

    6. 6

      Kommentti: Eläkepommi on vasta alkua – kuka maksaa Suomen seuraavan talouskurimuksen?

    7. 7

      Jarkko, 46, saa perustuloa 560 €/kk ja pyörittää suklaakauppaa – ”Rohkenin aloittaa tämän ansiosta”

    8. 8

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    9. 9

      Metson toimitusjohtaja jättää yhtiön – aloitti vasta elokuussa

    10. 10

      Jan Hurrin kommentti: Totta kai kansa kuluttaa yli varojensa, kun velkaa saa ilmaiseksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perhe osti valmistalon, jossa he eivät voi asua: ”Kotimme arvo on pankin mukaan 0 euroa”

    2. 2

      Espoolainen joulupukki kertoo hintansa – hämmästelee Porvoon pukin taksaa: ”Kuulostaa jo ihan mielettömältä”

    3. 3

      Perheenisä Pasi pelkää talvea: Avaimet käteen -talo sai energialuokan G – ”Ei varaa muuttaa terveempään taloon”

    4. 4

      ”Autojobbari Antti tienaa yli 70 000 euroa vuodessa ja viettää luksuselämää” – verottajalle vyöryy vinkkejä autokaupasta

    5. 5

      Halkoja, aurausta, mökin laajennusta – näin tavallinen kansa välttelee veroja

    6. 6

      Työttömyystukiin tulee uusi leikkuri – näin toimii kiistelty ”aktiivimalli”

    7. 7

      Tässä suomalaisfirmassa ei ole yhtään esimiestä – ja uusi työntekijä saa ”lomalainaa”

    8. 8

      Rakennusalan konkari Pekka valmistaloista: Huonolla tuurilla jää vain kivijalka ja 300 000 € lainaa

    9. 9

      Jarkko, 46, saa perustuloa 560 €/kk ja pyörittää suklaakauppaa – ”Rohkenin aloittaa tämän ansiosta”

    10. 10

      Muovisissa vesijohdoissa piilee riski – suositellaan juoksuttamaan vettä

    11. Näytä lisää