199906775 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

SIJOITTAJAN EDUN PALVONTA VOI NOSTATTAA PROTEKTIONISTISTA HENKEÄ

Suomalaistutkijoiden mielestä ylikansallisia fuusioita vastustava kansallishenki yleistyy Euroopassa

8.7.1999 0:00

Kansallishenkinen ja protektionistinen vastustus ylikansallisia fuusioita kohtaan voi yleistyä, jos yhteiskunnan ja yritysten välinen dialogi häviää, arvioivat suomalaistutkijat.

Helsingin kauppakorkeakoulun professorin Pertti Haaparannan mukaan pelkästään osakkeenomistajien vaurastumisesta huolta kantavan shareholder value -ajattelun pohjalta tehtävät fuusiot voivat katkaista yhteiskunnan ja yritysten välisen vuoropuhelun.

Ylikansalliset fuusiot ovat viime aikoina herättäneet kansallishenkistä vastustusta jopa ministeritasolla muun muassa Ranskassa ja Norjassa. Ranskassa sosialistinen pääministeri Lionel Jospin on kieltänyt Societ? Generale -pankkia myymästä osakkeitaan espanjalaiselle Banco Central Hispanolle sen yrittäessä torjua toisen ranskalaispankin vihamielistä valtausta.

Norjassa puolestaan valtio lähti puolustustaistoon öljy-yhtiö Sagasta, jota ranskalainen Elf havitteli.

Vaikka ne ovatkin yksittäistapauksia ja Ranskassa on aina tapana puhua kovaan ääneen, Etlan tutkija Jyrki Ali-Yrkkö sanoo, ettei ihmettelisi yhtään, vaikka vastareaktioita jatkossa syntyisikin enemmän ja nationalistiset vaatimukset nostaisivat päätään.

Yrityksiltä vaadittava myös vastuuta

Sijoittajat pitävät kasvusta ja sen takia myös fuusioista. Yrityskauppauutiset ja huhut niistä nostavat myös mukavasti kurssia.

-Jos fuusioaalto kytkeytyy liiaksi shareholder value -ajatteluun ja johtaa siihen, että yritys ottaa vain hyödyn yhteiskunnan palveluista, mutta sen toimintaan ei saa mitenkään puuttua eikä siltä voi edellyttää osallistumista esimerkiksi infrastruktuurikuluihin, se voi herättää vastustusta, Haaparanta arvioi.

Ratkaisuksi voidaan hänen mukaansa tuolloin helposti tarjota kansallisten esteiden luomista.

Näin voi käydä, kun valtiot globalisaation myötä kisaavat entistä kovemmin yrityksistä ja niiden verotuloista. Kilpailuvaltiksi voidaan Haaparannan mukaan tällöin ottaa esimerkiksi pääomaveroprosentin laskeminen nollaan.

Toisena ja parempana ratkaisumallina ongelmaan Haaparanta pitää esteiden purkamista ylikansalliselta päätöksenteolta.

-Jos esimerkiksi pääomaverokanta olisi sama koko EU-alueella, ei tarvitsisi pelätä yritysten karkaamista ulkomaille, Haaparanta pohtii.

Fuusioaaltoa on aina seurannut vastaliike

Viime vuonna maailmalla tehtiin ennätysmäärä fuusioita ja yrityskauppoja, joista monet olivat ylikansallisia. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yritysfuusioiden arvo maailmalla putosi lähes kolmanneksen viime vuoden loppuun verrattuna, selviää KPMG-konsulttiyhtiön yrityskauppatilastosta.

Helsingin yliopiston taloushistorian professorin Riitta Hjerppen mukaan yrityskauppojen ja fuusioiden määrä vaihtelee aaltoliikkeenä. Fuusioaaltoa seuraava yleensä vastaliike, jolloin fuusioita puretaan. Näin kävi, kun maailmalla edellisen kerran elettiin vilkasta fuusioaaltoa vuosisadan vaihteessa ja 20-luvulla.

Myös 60-luvulla elettiin fuusiobuumia, joka lopulta puhkesi, samoin 80-luvulla.

-Vaikka Suomessakin on nyt puhuttu kiihkeästi kotimaisen omistuksen puolesta, se on jäänyt pelkäksi retoriikaksi. En usko nationalismin nostavan sen enempää päätään. Sen sijaan uusia vapaakauppa-alueita kehitellään lisää, Hjerppe arvioi.

Ainakin teoriassa fuusioiden tuoman kansainvälistymisen pitäisi vähentää yritystukia, kun valtiot huomaavat, että yrityksille maksetut tuet voivat valua ulkomaisiin käsiin.

Ranskalainen öljy-yhtiö Elf havitteli norjalaisyhtiö Sagaa, mutta Norjan valtio lähti puolustustaistoon. Kuva: Gerard Julöien/AFP.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?