KONKURSSI UHKAA TANSKAN SIKATILOJA

Julkaistu:

Sianlihan tuottajahinnat puolittuivat reilussa vuodessa
Kööpenhamina Tanskassa asuu viisi miljoonaa ihmistä ja yli 20 miljoonaa sikaa. Monissa Jyllannin maakunnissa sikatiheys on 500-700 kärsää sataa hehtaaria kohden, ja sikojen rooli Tanskan kansantaloudessa on erittäin painava.

Sikateollisuus vastaa 10 prosenttia Tanskan kokonaisviennistä, ja 80 prosenttia kaikesta maataloustuotannosta. Koska sianlihan tuottajahinnat ovat reilussa vuodessa lähes puolittuneet, ovat tanskalaiset menettäneet satojen miljoonien markkojen tulot. Monelle talonpojalle hintaromahdus merkitsee henkilökohtaista katastrofia.

Tanskan maataloustuottajien keskusliiton puheenjohtaja ja maatalousneuvoston (Landbrugsraadet) toiminnanjohtaja Peter G?melke arvelee, että sadat, tai jopa tuhannet tuottajat voivat joutua konkurssiin tänä vuonna, jolleivat hinnat nouse. Jo viime vuonna nähtiin lukuisia konkursseja.

-Kun maataloustuottajien nettotulot vuonna -96 olivat 7 miljardia kruunua, olivat ne viime vuonna enää 2 miljardia. Myös tämän vuoden ennuste on lähempänä 2 kuin 3 miljardia, G?melke sanoo.

Hänen mukaansa sikalat vastaavat valtaosasta pudotusta, vaikka maatiloista vain reilu kolmannes on sikatiloja.

Amerikan nauta lyö Tanskan sikaa

Hintakehityksen ohella tanskalaisia tuottajia uhkaa nyt myös amerikkalainen naudanliha. Yhdysvaltain ja EU:n tullikiista iskee erityisen lujasti Tanskaan, sillä Yhdysvallat aikoo rokottaa tanskalaisia maataloustuotteita 100 prosentin rangaistustullilla.

Sanktiot ovat Yhdysvaltain vastaisku EU:lle, joka on kieltänyt amerikkalaisen, hormoneilla kasvatetun lihan tuonnin Eurooppaan. Rangaistustullin on määrä tulla voimaan myöhemmin tässä kuussa, mutta Peter G?melke uskoo yhä sopuratkaisuun.

-Jos hormonilihan haitalliset vaikutukset voidaan todistaa, en halua että sitä tuodaan Eurooppaan. Sanktiot merkitsisivät kuitenkin katastrofia Tanskan maataloudelle. Yhdysvallat on yksi nopeimmin kasvavista markkina-alueistamme, ja menettäisimme heti kättelyssä 1,3 miljardin kruunun vientitulot, hän sanoo.

EU tutkii parhaillaan kasvuhormonien vaikutusta lihan laatuun. Kaksi viikkoa sitten julkistettujen alustavien tutkimusten mukaan hormonien käytöllä saattaa olla yhteyttä syöpään.

Hullut lehmät nostivat hintoja

Sianlihan hintaromahduksen takana on ylituotanto sekä Aasian ja Venäjän talouskriisien aiheuttama kysynnän heikentyminen. Ylituotantoa aiheutti osaltaan hullun lehmän tauti, joka lisäsi voimakkaasti sianlihan kysyntää. Hullu lehmä -hysteria myös kohotti hinnat korkeuksiin etenkin vuosina -96 ja -97.

Nyt tuotantomäärät ovat laskussa, ja pieniä toiveita hintojen noususta on siksi olemassa, Tanskan teurastamoiden keskusjärjestöstä (Danske Slagterier) kerrotaan. Kun tuottajan saama keskimääräinen kilohinta on tällä hetkellä noin 6 kruunua (vajaat 5 markkaa), saattavat hinnat järjestön mukaan nousta 7-8 kruunuun vuoden loppuun mennessä.

Myös Belgian dioksiiniskandaalin uskotaan nostavan hintoja, ainakin lyhyellä tähtäimellä.

Syyllistyykö Tanska hintojen polkuun?

Vaikka lihan tuotanto on laskussa maailmanlaajuisesti, nousee Tanskan tuotanto yhä. Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana tanskalaissikalat tuottivat lihaa 2 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Huonoista ajoista ja konkurssiuhasta huolimatta tanskalaisviljelijät pärjäävät yhä keskimäärin paremmin kuin monet suomalaiset tai ruotsalaiset virkaveljensä. Etenkin eteläruotsalaiset tuottajat syyttävätkin tanskalaisia aika ajoin hintojen polkemisesta. Peter G?melke tyrmää väitteet.

-Yritämme tietysti kompensoida hankalaa tilannetta vientiä lisäämällä, mutta emme missään tapauksessa polje hintoja, hän vakuuttaa.

-Kilpailukykymme perustuu tehokkuuteen ja hyvään organisaatioon. Tuottajat omistavat itse teurastamot ja suuria osia lihanjalostamoista, joten välikädet eivät vie rahaa talonpoikien taskusta.

G?melke muistuttaa myös, että tuotantokustannukset ovat Tanskassa korkeammat kuin monissa sen kilpailijamaissa.

-Maksamme esimerkiksi huippukorkeita ympäristöveroja, ja eläinlääkärikustannuksemme ovat Euroopan korkeimmasta päästä.

Suomi ja Ruotsi uusia markkinoita

Sikateollisuuden kriisitila pakottaa tanskalaiset etsimään uusia markkina-alueita. Niihin kuuluvat Peter G?melken mukaan muun muassa Ruotsi ja Suomi.

-Lisäsimme viime vuonna etenkin Ruotsin vientiämme tuntuvasti, ja sama kehitys jatkuu myös tänä vuonna. Myös Suomen vienti on kasvamaan päin, hän sanoo.

Tanskalaiset porsaat marssivat ensi kertaa joukolla suomalaiskauppoihin viime joulun alla. Tanskan tilastokeskuksen mukaan sianlihan vienti Suomeen kasvoi viime vuonna lähes 10 000 tonniin, eli kasvua oli noin 40 prosenttia edellisvuodesta. Tänä vuonna tahti on kiihtynyt: tammi-helmikuussa tanskalaista sikaa tuotiin Suomeen yli 50 prosenttia enemmän kuin vuoden -98 vastaavana aikana.

Tulevaisuudessa G?melke näkee tanskalaisen lihan tärkeimpinä markkina-alueina etenkin Kiinan ja muut Aasian maat, sekä Venäjän. Tiukinta kilpailua hän odottaa sen sijaan Itä- ja Keski-Euroopan suurista maatalousmaista.

Tanskan maatalous numeroina:62 prosenttia Tanskan pinta-alasta on viljelysmaata; maanviljelijöitä on 4 prosenttia väestöstä. Maatiloja on 59 000, joista vajaa puolet on maitotiloja ja reilu kolmannes sikatiloja.Maatalouden osuus Tanskan kokonaistuotannosta on 10 prosenttia ja viennistä 15 prosenttia. Vielä 20 vuotta sitten maataloustuotteet vastasivat 40 prosenttia kokonaisviennistä. Sianlihan osuus maatalousviennistä on 80 prosenttia. Lihaa vietiin vuonna -97 noin 21 miljardin markan arvosta, ja Tanska oli maailman suurin sianlihan viejä. Sikatalouden jälkeen tärkeimpiä maatalouden osa-alueita ovat maidontuotanto, vehnän ja ohran viljely, naudanlihan tuotanto ja turkistarhaus. Lähde: Landbrugsraadet ja Danmarks Statistik/98

Sikateollisuuden osuus Tanskan kokonaisviennistä on 10 prosenttia. Liha maistuu myös tanskalaisille itselleen: he syövät sitä vuodessa noin sata kiloa henkeä kohti. Kuva: Kirsi Salovaara

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    2. 2

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    3. 3

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    4. 4

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    5. 5

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    8. 8

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    9. 9

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    10. 10

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    2. 2

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    3. 3

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    8. 8

      Tekoäly Alicia on istunut vuoden Tiedon johtoryhmässä – ”Lyö faktat pöytään ja sanoo, että sinä olet väärässä”

    9. 9

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    10. 10

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    7. 7

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    10. 10

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    11. Näytä lisää