1999015337 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

EPÄSYMMETRINEN BUUMI

9.6.1999 0:00

Euroskeptikot olivat oikeassa: suhdannekierron eri vaiheessa olevien maiden sitominen yhteiseen valuutta- ja rahapolitiikkaan voi aiheuttaa epäsymmetrisiä shokkeja. Toisin sanoen ulkoiset häiriöt voivat haitata jäsenmaiden talouskehitystä epätasaisesti.

Suomen Emu-skeptikot pelkäsivät dollarin heikkenevän euroa vastaan ja aiheuttavan Suomeen muuta Emu-aluetta suurempaa työttömyyttä ja hitaampaa talouskasvua metsäteollisuuden dollarisidonnaisuuden vuoksi. Kävikin päinvastoin: asymmetrinen shokki on kohdistunut ydinmaihin. Reuna-alueet Suomi ja Irlanti ovat hyötyneet euron heikkenemisestä.

Niille, jotka muistavat 90-luvun laman pakkodevalvaation ja kellutuksen tilanne on käsittämättömän hyvä. Suomen talouskasvu on korkeampaa kuin EU-alueella keskimäärin, vaihtoase on vahvasti ylijäämäinen ja korot alamaissa.

Suomen syöksyessä lamaan 90-luvun alussa hallituksen oli pakko leikata valtion menojen kasvua velkaantumisen hillitsemiseksi. Yksityisen kulutuksen ja kysynnän romahtaminen pakotti valtion kuitenkin kriisivuosina 92 ja 93 velkaantumaan muutamilla sadoilla miljardeilla maan kulutustason ylläpitämiseksi.

Nyt Suomen talous on vauhdissa, mutta valuuttaunionin takia ei korkotasoa voi nostaa eikä valuutan antaa revalvoitua. Taloutta tulee siis jäähdyttää joko veroja korottamalla tai julkista kysyntää vähentämällä.

Suomen veroaste on jo nyt OECD:n korkeimpia, joten veroastetta ei pidä nostaa, vaan päinvastoin alentaa. Samalla tulee leikata julkisia menoja veronalennuksia enemmän.

Yksityisellä sektorilla valitetaan työvoimapulaa. Esimerkiksi rakennusalalla on ainakin pääkaupunkiseudulla buumiaika. Julkinen rakennustoiminta pitäisikin panna jäihin ja ohjata vapautuva työvoima yksityiselle sektorille. Näin rakennusalan työntekijät maksaisivat veroja sen sijaan että heille maksetaan palkkaa verovaroista.

Valtiontalouteen kerätty ylijäämä tulee tallettaa toisensuuntaisen asymmetrisen häiriön varalta. Kun Yhdysvaltojen nousukausi loppuu pörssin romahdukseen tai hallittuun hidastukseen ja Manner-Eurooppa alkaa taas päästä vauhtiin, tarvitaan Suomessa varoja elvyttävään finanssipolitiikkaan. Esimerkiksi vuonna 2001 erääntyy noin 7 miljardin euron viitelaina kymmenen prosentin korkoineen ja vuonna 2004 vajaan kahdeksan miljardin viitelaina 9,5 prosentin korkoineen. Valtion budjeteista tulisikin kerätä ylijäämiä odottamaan näitä maksuja. Lainojen erääntyessä maan talous saattaa jo olla matkalla lamaan ja valtion lainanotto voi olla nykyistä hankalampaa. Tämä vähentäisi finanssipoliittista pelivaraa.

Normaalia parempi taloustilanne ei jatku ikuisuuksia, ja ylimääräiset hedelmät on syytä kerätä talteen. Hellekesän jälkeinen talvi on aina kylmä, pitkä ja pimeä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?