VIENTIOSUUKSIIN TUIJOTTAMINEN JOHTAA HARHAAN

Julkaistu:

Tuoreista ulkomaankauppatilastoista on voinut lukea, että EU:n sisäisen viennin osuus on laskenut suhteessa EU-maiden kokonaisvientiin 1990-luvulla. Tämä on kirvoittanut huolestuneitakin ekonomistilausuntoja siitä, että EU:n sisäisen kaupan vapauttaminen ei toimi (muun muassa Taloussanomat 29.4.).

EU:n sisäisen viennin osuus EU-maiden kokonaisviennistä ei kerro välttämättä paljonkaan unionin kauppapolitiikasta tai sen onnistumisesta. Toisen maailmansodan jälkeisen kokemuksen perusteella maailman vienti on kasvanut reilusti nopeammin kuin maailman bruttokansantuote. Alueille, joissa bruttokansantuote kasvaa nopeasti, on helpompi viedä kuin alueille, joissa se kasvaa hitaammin.

EU:n sisäisen viennin osuuden lasku 1990-luvulla kieliikin siitä, että EU:n bruttokansantuote on kasvanut hitaammin kuin esimerkiksi Aasiassa. Kasvu on jäänyt jopa noin puoleen koko maailman tuotannon ja samalla kysynnän kasvusta. Kun kysyntää on muualla reippaammin, kasvaa vientikin sinne rivakammin.

Toinen esille nostettu huolenaihe versoo vertailuista muihin kauppablokkeihin: Pohjois-Amerikan Naftan tai Latinalaisen Amerikan Mercosurin sisäisen kaupan osuus kasvaa. Entä sitten? Näiden alueiden sisäinen kauppa on paljon pienempää kuin EU:n. Jos Mercosurissa sisäkaupan osuus nousee 10-20 prosentin tasolla, ei se todista alueen dynaamisuudesta mitään.

EU:n sisäkaupan osuus on vähän yli 60 prosenttia jäsenmaiden kokonaiskaupasta. Liikutaan rajoilla, joissa tulee kysyneeksi: ´Jos osuus kasvaa, mihin me enää tarvitsemme kauppapolitiikkaa?´

Kauppapolitiikan avoimuuden ja kireyden arvioimisen kannalta vientiluvut ovat harhaanjohtavia myös siksi, että niiden avulla verrataan kahta eri kauppapolitiikan tahoa: EU:ta ja muuta maailmaa. EU-maan vienti toiseen EU-maahan on suoraan unionin itsensä vapauttamaa, mutta vienti muuhun maailmaan kohtaa esteitä, joista EU ei päätä.

Euroopan unionin sisämarkkinaohjelma vietiin paljolti läpi 1980-luvun lopulla ja aivan tämän vuosikymmenen alussa. Sen aiheuttama optimismi näkyi jo tuolloin EU:n sisäisessä kaupassa. 1980-luvun lopulla EU:n bruttokansantuotekin kasvoi suunnilleen samaa tahtia kuin koko maailman.

Sisämarkkinaohjelman syvällisempi tavoite kaupan esteiden totaalisesta poistamisesta sekä talous- ja rahaliiton käynnistyminen vaikuttavat ulkomaankauppaan hitaasti ja lopulta kohtalaisen vähän, vaikka molemmat toki alentavat kaupan esteitä EU:n sisällä.

1990-luvulla EU:n sisäistä kehitystä merkittävämpiä kauppapoliittisia tapahtumia ovat olleet GATT:n Uruguayn kierroksen saattaminen loppuun, WTO:n muodostaminen ja erityisesti Itä-Euroopan avautuminen ulkomaankaupalle. Näistä jälkimmäinen on ollut omiaan siirtämään EU-maiden viennin painopistettä unionimaista muualle.

Jos halutaan muodostaa jonkinlainen kuva EU:n sisäisen kaupan vapauttamisen seurauksista, pitäisi pikemminkin verrata EU:n merkitystä tuojana maailmanmarkkinoilla. EU:n osuus koko maailman tuonnista on laskenut viime vuosina. Tällöin on luonnollista, että myös EU-maiden vienti muihin EU-maihin suhteellisesti laskee.

Mitäpä jos EU:n sisäisen viennin osuus harmonisoitaisiin vaikkapa 65 prosenttiin? Kun taantuman aikana sisäinen kysyntä takkuilisi, olisi tuontia muualta maailmasta pakko rajoittaa. Itse olisin tästä paljon huolestuneempi. Sitä paitsi sitä kutsuttaisiin protektionismiksi.

Kirjoittaja on Yrjö Jahnssonin säätiön tutkimusjohtaja.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    3. 3

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    4. 4

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    5. 5

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    8. 8

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    9. 9

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    10. 10

      Idyllikodeissa asuu sairasta väkeä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    3. 3

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    6. 6

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    7. 7

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    8. 8

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    9. 9

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    10. 10

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    9. 9

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    10. 10

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    11. Näytä lisää