ALITALON YLIVOIMA

Julkaistu:

Pirkko Alitalo haluaa hoitaa Pohjolan rakennejärjestelyt ennen Skandia-yhteistyön tiivistämistä
Valoisassa huoneessa Vanhan kirkon puistikon laidalla on modernia ja naisellista: auringonkeltaisia tuoleja, seinällä keltainen ryijy, maljakossa punaisia neilikoita.

Keltaisella tuolilla istuu punaruutuiseen jakkupukuun pukeutunut elegantti nainen. Pohjolan varatoimitusjohtaja Pirkko Alitalo tarjoaa aamukahvia ja pieniä lohileipiä. Hänen iloinen ja energinen olemuksensa sopii neuvotteluhuoneeseen kuin piste i:n päälle.

Alitalo on suomalaisen talouselämän vahvoja naisia. Hän vastaa Pohjolan 50 miljardin markan sijoitussalkusta ja istuu muun muassa Nokian, Alma Median ja Skandian hallituksissa. Vaikutusvallassa Alitalolle pärjää suomalaisista naisjohtajista vain Nokian Sari Baldauf.

Alitalo hallitsee valtakuntaansa suojassa julkisuudelta. Hän suostuu harvoin haastatteluihin, eikä hänestä näe kokkarikuvia lehtien palstoilla.

Tiedetään, että hän on naimisissa Otson entisen toimitusjohtajan Magnus Nordlingin kanssa. Pääjohtaja Iiro Viinasen luottonaista luonnehditaan päteväksi ja tunnontarkaksi joko-tai-ihmiseksi, joka hallitsee valtapelit ja jonka kanssa vastakkain joutuminen tietää lähtöä talosta.

Meidän haastattelumme teemaksi Alitalo on toivonut nimenomaan sijoittamista. Se on ala, jonka hän hallitsee läpikotaisin ja joka 20 vakuutusyhtiövuoden jälkeen yhä kiehtoo häntä.

-Opiskelin kauppakorkeakoulussa pääaineena rahoitusta, ja sain siitä kipinän, Alitalo sanoo.

-Sijoitusala tuo jatkuvasti uusia haasteita, sillä ympäröivä maailma muuttuu niin nopeasti. Tällä alalla ei koskaan tule tunnetta, että kaikki olisi tehty.

Alitalo on johtanut Pohjolan sijoitustoimintaa kymmenen vuotta. Hän tuli taloon 1977 vastavalmistuneena kauppatieteiden maisterina arvopaperiosaston päälliköksi. 1980-luvun puuolivälissä Alitalo pistäytyi pariksi vuodeksi Midland Montagu Osakepankkiin, mutta palasi Pohjolaan 1988 Yrjö Niskasen kutsusta.

-Minulla on ollut tuuria matkassa, Alitalo sanoo.

-Olen ollut oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Mutta nyt päivän teemaan.

Alitalo muistuttaa, että sijoittaminen ei ole Pohjolalle ´primääri toiminto´.

-Me olemme ennen muuta vakuutusyhtiö.

Niin vakuutusyhtiö kuin onkin, Pohjola tarvitsee sijoitustoiminnan tuomia tuottoja. Vahinkovakuutusbisnes ei yksin pitäisi yritystä pystyssä.

Pohjola on laajalla sijoitustoiminnallaan yksi Suomen merkittävimpiä sijoittajia. Samalla se on tärkeä sijoituskohde Helsingin pörssissä. Moni sijoittaja ajattelee ostaessaan Pohjolan osakkeita sijoittavansa valmiiksi hajautettuun salkkuun.

Pirkko Alitalo näkee Pohjolan ´kaksoisroolin´ tuovan mukanaan kaksinkertaisen vastuun.

-Meidän täytyy koko ajan muistaa, että teemme valintoja sijoittajan puolesta.

Sijoittajien luottamuksen lisäksi Pohjolan täytyy täyttää omistajien tuotto-odotukset.

-En alkuunkaan ymmärrä puheita Pohjolan kasvottomasta omistuksesta, Alitalo sanoo.

-Sisältä päin katsottuna omistuksella on kasvot. Meillä on kaksi merkittävää omistajaa, Suomi ja Skandia, ja lisäksi joukko ulkomaalaisia omistajia. He seuraavat meidän toimintaamme hyvin kiinnostuneina ja odottavat sijoittamalleen pääomalle tuottoa. Esimerkiksi tämän paljon puhutun ylimääräisen osingon jakamiseen patistettiin kovasti.

Alitalo viittaa alkuvuoden kohuun, joka nousi, kun paljastui, että Pohjola aikoi jakaa omistajille ylimääräiset miljardiosingot mutta sanoa irti pari sataa työntekijää. Pääjohtaja Iiro Viinanen joutui ay-väen ryöpytykseen ja taipui lopulta perumaan irtisanomiset.

-Oli ikävä juttu, että yt-neuvottelut sattuivat samaan aikaan osinkojen kanssa, mutta asiat eivät liittyneet toisiinsa, Alatalo sanoo.

-Tällaisessa suuressa yrityksessä kaikkien osa-alueiden täytyy toimia tehokkaasti. Eri aloilla mennään eri tahtia, ja koko ajan pitää seurata niitä kaikkia. Yksi alue ei voi subventoida toista.

Pohjolan sijoituksista valtaosa on kotimaassa. Alitalon mukaan viime vuonna 20 prosenttia sijoituksista suuntautui ulkomaille.

-Suomalaiseen omistukseen on poliittista painetta, ja sijoittaja ylipainottaa aina kotimarkkinoita. Nämä ovat tunneasioita.

-Mutta me olemme hajauttaneet sijoituksia jo usean vuoden ajan, ja aiomme jatkaa sillä linjalla. Henkivakuutusryhmä kasvaa voimakkaasti, ja uutta kassavirtaa ohjataan maan rajojen ulkopuolelle. Vahinkovakuutuksissa olemme irrottaneet kiinteistösijoituksista viime vuosina toista miljardia.

-Hajauttamiseen on hyvät, yksinkertaiset syyt: joko pienennetään riskiä tai sitten saadaan samalla riskillä parempi tuotto.

Alitalo toivoo, että muutaman vuoden kuluttua puolet Pohjolan sijoituksista olisi Suomessa ja puolet ulkomailla.

-Tietysti meille on tärkeää, että suomalaiset yritykset voivat jatkossakin hyvin, ja merkittävä osa sijoituksistamme tulee olemaan Suomessa. Mutta suunta on se, että katsotaan Euroopan tasolla, millä toimialoilla on kehitysmahdollisuuksia ja sitten haetaan eri toimialoilta parhaat yritykset. Halutaan myös sijoittaa entistä enemmän muihin kuin valtion liikkeelle laskemiin papereihin.

Alitalon mielestä Pohjolan kiinnostavuutta sijoituskohteena lisää se, että yhtiö on tullut henkivakuutusmarkkinoille.

-Suomessa on vähän henkivakuuttamista verrattuna muihin länsimaihin, joten täällä nähdään potentiaalia. Olemme pankkikeskeinen maa, ja ihmiset ovat tottuneet säästämään pankkitalletuksiin. Mutta mitä enemmän sijoitusmarkkinat kehittyvät, sitä enemmän sijoittaminen lisääntyy.

Alitalo uskoo henkivakuutusten lisäksi vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Kun kerron, että edellisenä iltana Pohjolan vakuutusmyyjä on soittanut ja tarjonnut minulle eläkevakuutusta, hän hihkaisee ´hyvä!´.

-Eläkevakuutus on monen vuoden paikallaan polkemisen jälkeen lähtenyt hyvään kasvuun. Kun kukaan ei tiedä, mitä ne meidän eläkkeet tulevat olemaan . . .

Suurista ikkunoista tulviva aamuaurinko lämmittää miellyttävästi. Kahvi on juotu, ja Pirkko Alitalo on puhunut niin pitkään sijoittamisesta, että uskaltaudun kysymään häneltä niistä asioista, jotka kiinnostavat tavallista vakuutuksenottajaa.

Miten käy Skandia-fuusion, jota keskiviikkoillan tv-uutiset ruotsalaislähteisiin perustuen uumoili?

-Minulla ei ole mitään lisättävää tv-uutisten tietoihin, Alitalo sanoo naurahtaen.

-Minusta tuntuu, että fuusiouutisessa on kyse suomalaisen ja ruotsalaisen keskustelukulttuurin eroista. Ruotsissa pohditaan asioita herkemmin julkisesti. Jos Suomessa tuo tällaisen asian julkisuuteen, se tarkoittaa, että asia on jo päätetty.

-Sanon vain, että meillä ei ole tarkoitus sen enempää lisätä kuin vähentää Skandian omistusta. Ristikkäinomistus rakennettiin aikanaan tukemaan yhteistyötä, mutta viime vuosina se on osoittautunut molemmille hyväksi sijoitukseksi.

-Emme ole paneutuneet fuusioasiaan syvällisesti. Hoidamme ensin omat rakennejärjestelymme, ja katsomme sitten eteenpäin. Nykyistä tiiviimpi yhteistyö voisi olla kiinnostavaa, mutta haluamme paneutua asiaan rauhassa.

Pohjolaa on pitänyt otsikoissa myös kohu Suomi-yhtiön ympärillä.

Kun Pohjola päätti kaksi vuotta sitten liittää henkivakuutusyhtiö Suomen itseensä, Pirkko Alitalo ilmoitti, että Suomen siirrosta Henki-Pohjolaan maksetaan asiakasomistajille ´nimellinen korvaus´. Epädiplomaattinen lausahdus on jäänyt elämään, ja korvaussummaa on nostettu moneen kertaan.

Alitalo on istunut myös Suomi-yhtiön hallituksessa pohtimassa, kenelle sen hallussa olevat Pohjolan osakkeet myydään. Suomi on Pohjolan suurin omistaja, ja joulukuussa 1997 hallintoneuvosto antoi yhtiön hallitukselle - eli Pohjolan johdolle - valtuudet myydä Pohjola-osakkeet.

Maaliskuun lopussa ylimääräisen yhtiökokouksen alla Suomi-yhtiön hallitus erosi. Vakuutuskannan siirto Henki-Pohjolaan on auki, ja Suomi harkitsee täydellistä pesäeroa Pohjolasta.

-On parempi, etten sano mitään Suomesta enkä siitä, mihin ne osakkeet sieltä myydään, Alitalo sanoo.

Pohjolalla on Suomi-sotkuineen ja Viinas-höykytyksineen takana raskas vuosi.

-Meidän ympärillämme on tapahtunut niin paljon, että työrauha on häiriintynyt. Kritiikki on kohdistunut johtoon, mutta kyllä tämmöinen heijastuu koko yhtiöön.

-Iiro Viinasen haukkuminen on mennyt kohtuuttomuuksiin. Jos katsotaan, miten Pohjolan kurssi on kehittynyt viime vuosina, huomataan, että se on jopa lyönyt hex-indeksin. Mutta sitä ei kukaan katso, se ei näy tämän pölyn seasta.

Alitalo myöntää, että häntä on harmittanut kovasti - ´mutta yöunet eivät ole menneet´.

-Kun tietää tehneensä oikein ja parhaansa, se helpottaa oloa, hän sanoo.

Pohjolan rautarouvalla on niin vaikuttava maine, että matkalla toimitukseen huomaan ihmetteleväni, miten mukava hän oli. Ei lainkaan pelottava - mutta minä en toisaalta ollut hänen kanssaan eri mieltä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katariina, 47, myi puutalokotinsa ja muutti vuokralle pieneen yksiöön – ”Olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa”

    2. 2

      Myrskylän taksiyrittäjät kertovat, miksi Kela-kyydit eivät houkuttele: ”Siitä ei tullut muuta kuin tappiota”

    3. 3

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    4. 4

      Kommentti: Finnair rakensi keinon, jolla ilmastotietoiset voivat kompensoida lentämisen päästöjä – mutta suhteellisuuden nimissä kannattaa huomioida pari asiaa

    5. 5

      Jan Hurrin kommentti: Nollakorko voi olla uusi normaali – ja se on huono uutinen

    6. 6

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    7. 7

      Facebookin ex-johtaja Mäkeläinen puolustaa entistä työantajaansa: ”Markilla on sydän paikallaan”

    8. 8

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    9. 9

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    10. 10

      Kahden rakennusalan yrityksen epäillään laiminlyöneen miljoonien verot – rikostarkastaja: ”Suurin harmaan talouden juttu vuosikymmeneen”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    2. 2

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    3. 3

      Myrskylän taksiyrittäjät kertovat, miksi Kela-kyydit eivät houkuttele: ”Siitä ei tullut muuta kuin tappiota”

    4. 4

      Jan Hurrin kommentti: Nollakorko voi olla uusi normaali – ja se on huono uutinen

    5. 5

      Katariina, 47, myi puutalokotinsa ja muutti vuokralle pieneen yksiöön – ”Olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa”

    6. 6

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    7. 7

      Kommentti: Finnair rakensi keinon, jolla ilmastotietoiset voivat kompensoida lentämisen päästöjä – mutta suhteellisuuden nimissä kannattaa huomioida pari asiaa

    8. 8

      Facebookin ex-johtaja Mäkeläinen puolustaa entistä työantajaansa: ”Markilla on sydän paikallaan”

    9. 9

      Kahden rakennusalan yrityksen epäillään laiminlyöneen miljoonien verot – rikostarkastaja: ”Suurin harmaan talouden juttu vuosikymmeneen”

    10. 10

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    2. 2

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    3. 3

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    4. 4

      Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

    5. 5

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    6. 6

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    7. 7

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    8. 8

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    9. 9

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    10. 10

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    11. Näytä lisää