KALLISTA JAHKAILUA

Julkaistu:

Ruotsin yleinen mielipide on taas kääntymässä epävarmemmaksi Euroopan talous- ja rahaliittoa kohtaan, kertoi Dagens Industri maanantaina. Kun DI:n kyselyyn vastanneista 51 prosenttia oli tammikuussa Emun kannalla, oli heidän osuutensa laskenut toukokuussa 38 prosenttiin.

Nej-puoli oli kasvanut tammikuun 30 prosentista 33 prosenttiin. Eniten oli kasvanut vaihtoehto vet ej tai nja, kuten Ruotsin keskustapuolue asian ilmaisi ennen EU-kansanäänestystä. Epävarmoja oli 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin tammikuussa, 29 prosenttia.

DI:n kommenttien mukaan epävarmuutta lisää maan hallituksen jahkailu: EU-kielteisten vihreiden ja vasemmistopuolueen tuella hallitseva sosiaalidemokraattinen puolue on vältellyt kannanottoja, joskin pääministeri Göran Persson on toistuvasti esittänyt Emu-myönteisyyteen taipuvaisia näkemyksiä.

Valtiovarainministerin vaihtuminen talousasioissa kirjoittamattomaan lehteen Bosse Ringholmiin ei ainakaan selkeytä hallituksen Emu-linjaa: Ringholmin edeltäjä Erik Åsbrink oli selkeästi jäsenyyden kannalla ja tasapainotti Göran Perssonin taloudellisen avustajan Leif Pagrotskyn Emu-vastaista vaikutusta pääministerin mielipiteeseen.

Persson johtaa kansaansa heti, kun saa selville yleisen mielipiteen menosuunnasta. Kansan epävarmuus estää Perssonia päättämästä, ja sosiaalidemokraattien ristiriitaiset näkemykset pitävät kansan päättämättömänä. Toukokuun mielipidetiedustelussa sosiaalidemokraattien mielipiteet jakautuivat lähes tasan: kyllä 35, ei 35 ja en tiedä 30 prosenttia.

Ruotsin kansantaloudelle jahkailu käy kalliiksi: valuuttapolitiikan epävarmuus nostaa sijoittajien ruotsalaisille obgligaatiosijoituksille asettamaa tuottovaatimusta, ja Ruotsin valtio maksaa pitkäaikaisista lainoistaan korkeampaa korkoa kuin Suomi.

Kun Emun jäsenmaat valittiin huhtikuun lopussa 1998, Ruotsin vuonna 2008 erääntyvän valtionobligaation korko oli 5,37 prosenttia ja Suomen 5,15. Vuotta myöhemmin ruotsalainen korko oli laskenut 4,10 prosenttiin ja Suomen 3,98 prosenttiin, eli Ruotsi maksoi velkaantumiselleen reilun prosenttiyksikön kymmenyksen korkeampaa korkoa.

Kun mukaan lasketaan inflaatiovauhti, joka huhtikuussa 1998 oli Eurostatin mittaustavalla Ruotsissa 1,4 prosenttia ja Suomessa 1,7, oli reaalikorko Ruotsissa tuolloin reilun puoli prosenttiyksikköä korkeampi.

Tämän vuoden huhtikuussa Ruotsin inflaatiovauhti oli 0,3 ja Suomen 1,3 prosenttia, eli reaalinen korkoero oli kasvanut 1,1 prosenttiyksikköön. Samalla aikavälillä kruunu on heikentynyt 70 pennistä 67 pennin alapuolelle.

Ruotsin valtion velka oli huhtikuun lopussa 1 396 miljardia kruunua. 1,1 prosenttiyksikön korkoero maksaa Ruotsille siis noin 15 miljardia kruunua vuodessa korkeampina velanhoitokustannuksina.

Ruotsin valtion virallisten ilmoitusten mukaan valtion budjetti on tarkoitus saattaa joitakin miljoonia kruunuja ylijäämäiseksi tänä vuonna. Ylijäämä käytetään vanhustenhoitoon ja koululaitoksen kohentamiseen. Kun nämä kaivot on saatu täytetyksi, ryhtyy Ruotsi lyhentämään valtion velkaansa, joka on yhä reilusti yli Maastrichtin 60 bkt-prosentin rajan.

15 miljardin säästön velanhoitokuluissa luulisi olevan riittävä kannustin sosiaalidemokraateillekin päättää Emu-kannasta.

Viime kädessä Ruotsin tulee nimittäin joko liittyä talous- ja rahaliittoon tai erota EU:sta, koska Ruotsi ei Tanskan ja Ison-Britannian tavoin varannut itselleen oikeutta jäädä Emun ulkopuolelle.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Lääkejakelu­sotkussa ryvettyneen Oriolan toimitus­johtaja sai lähtö­passit – hallituksen puheen­johtaja Anssi Vanjoki kertoo miksi

    2. 2

      Oravan ylimääräinen yhtiökokous erotti hallituksen

    3. 3

      Oriolan toimitusjohtaja vaihtuu – tulos kärsii lääkejakelusotkusta

    4. 4

      Pitäisikö suurten ikäluokkien maksaa hoivansa itse? Tutkija: ”Emme voi aina lähteä siitä, että korotetaan veroja”

    5. 5

      Autioituneet puhelinkopit saivat uuden elämän Lontoossa – nuorilla yrittäjillä ei varaa isompiin liiketiloihin

    6. 6

      Tässä suomalaisfirmassa ei ole yhtään esimiestä – ja uusi työntekijä saa ”lomalainaa”

    7. 7

      Analyytikko Metson toimitusjohtajan lähdöstä: Todennäköisesti enemmän vetoa Assa Abloyhin kuin työntöä Metsosta

    8. 8

      Kommentti: Eläkepommi on vasta alkua – kuka maksaa Suomen seuraavan talouskurimuksen?

    9. 9

      EU epäilee Ikeaa veronkierrosta – kilpailuosasto aloittaa tutkinnan

    10. 10

      Metsolle 21 miljoonan euron jälkiverot

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tässä suomalaisfirmassa ei ole yhtään esimiestä – ja uusi työntekijä saa ”lomalainaa”

    2. 2

      Pitäisikö suurten ikäluokkien maksaa hoivansa itse? Tutkija: ”Emme voi aina lähteä siitä, että korotetaan veroja”

    3. 3

      Perustulo teki Ailasta, 54, julkkiksen – uskoo, että töitä voi tulla ”outojen sattumien kautta”

    4. 4

      Perustulo oli ensin järkytys: lähihoitaja Veera, 30, on tyytyväinen kokeiluun – sai vakituisen työn

    5. 5

      Oriolan toimitusjohtaja vaihtuu – tulos kärsii lääkejakelusotkusta

    6. 6

      Kommentti: Eläkepommi on vasta alkua – kuka maksaa Suomen seuraavan talouskurimuksen?

    7. 7

      Jarkko, 46, saa perustuloa 560 €/kk ja pyörittää suklaakauppaa – ”Rohkenin aloittaa tämän ansiosta”

    8. 8

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    9. 9

      Metson toimitusjohtaja jättää yhtiön – aloitti vasta elokuussa

    10. 10

      Jan Hurrin kommentti: Totta kai kansa kuluttaa yli varojensa, kun velkaa saa ilmaiseksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perhe osti valmistalon, jossa he eivät voi asua: ”Kotimme arvo on pankin mukaan 0 euroa”

    2. 2

      Espoolainen joulupukki kertoo hintansa – hämmästelee Porvoon pukin taksaa: ”Kuulostaa jo ihan mielettömältä”

    3. 3

      Perheenisä Pasi pelkää talvea: Avaimet käteen -talo sai energialuokan G – ”Ei varaa muuttaa terveempään taloon”

    4. 4

      ”Autojobbari Antti tienaa yli 70 000 euroa vuodessa ja viettää luksuselämää” – verottajalle vyöryy vinkkejä autokaupasta

    5. 5

      Halkoja, aurausta, mökin laajennusta – näin tavallinen kansa välttelee veroja

    6. 6

      Työttömyystukiin tulee uusi leikkuri – näin toimii kiistelty ”aktiivimalli”

    7. 7

      Tässä suomalaisfirmassa ei ole yhtään esimiestä – ja uusi työntekijä saa ”lomalainaa”

    8. 8

      Rakennusalan konkari Pekka valmistaloista: Huonolla tuurilla jää vain kivijalka ja 300 000 € lainaa

    9. 9

      Jarkko, 46, saa perustuloa 560 €/kk ja pyörittää suklaakauppaa – ”Rohkenin aloittaa tämän ansiosta”

    10. 10

      Muovisissa vesijohdoissa piilee riski – suositellaan juoksuttamaan vettä

    11. Näytä lisää