1999050 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

MAKSUT PYRKIVÄT KAAPELIIN

Kesko odottaa lisää hyötyä pankkitekniikan kehitykseltä

28.4.1999 0:00

Kesko pyrkii saamaan mahdollisimman suuren osan massiivisesta laskutusprosessistaan irti paperista. Maaliskuun alussa konsernin rahoitusjohtajana aloittanut Heikki Ala-Seppälä haluaisi konekielisyyden lisäksi saada maksut liikkumaan paikasta toiseen niin automaattisesti kuin suinkin.

Ala-Seppälän tavoite asettaa kehityspaineita niin Keskon käyttämille pankeille, konsernille itselleen kuin sen kauppakumppaneillekin.

K-kaupparyhmän keskusliikkeenä Kesko maksaa laskuja useille tavarantoimittajille ja vastaavasti laskuttaa omia tavarantoimituksiaan erittäin laajalta asiakasjoukolta.

Keskon toiminnasta selkeä pääosa on Suomessa.

Yhtiöllä on jatkuvasti tekemistä käytännössä kaikkien suomalaispankkien kanssa, koska esimerkiksi yksittäiset K-kauppiaat valitsevat itse oman pääpankkinsa siten kuin parhaaksi katsovat.

-Maksuliikenteessä avain-ominaisuuksia ovat luotettavuus, nopeus ja kokonaiskustannus. Luotettavuudessa ja nopeudessa on edelleen ajoin selviäkin pankkikohtaisia eroja, arvioi Ala-Seppälä.

Peruspalvelut pysyvät suomalaisilla

Hän arvioi suomalaispankkeja ainakin kotimaisessa maksuliikenteessä niin vahvoiksi, ettei niillä juuri ole pelkoa ulkomaisista kilpailijoista.

-Suomalaispankkien maksuliikennejärjestelmät ovat käsittääkseni teknisesti erittäin korkeatasoisia. Kun markkinamme ovat lisäksi loppujen lopuksi kohtalaisen pienet ja kilpaillut, on paikallisilla pankeilla tuskin kovin suurta syytä pelkoon.

Tosin Ala-Seppälä huomauttaa, että useilla muilla pankkitoiminnan erikoisalalla meikäläiset pankit joutuvat miltei väistämättä tyytymään sivustaseuraajan osaan. Hän mainitsee kansainvälisen varainhoidon esimerkiksi alueesta, jossa moni ulkomainen pankki on jo oleellisesti suomalaiskilpailijoitaan pidemmällä.

-Vaikka suomalaispankeilla tuskin on edellytyksiä pysyä kaikilla erikoisaloilla kärjessä, tulee pankkitoiminnan erikoistuminen jättämään niillekin elintilaa.

Maksuliikenne on varsinkin pitkälle keskitettynä senkaltaista pankkipalvelua, jossa Ala-Seppälä ei mielellään vaihtaisi pankkia kovin tiuhaan. Rahamarkkinakaupassa on paljon vaivattomampaa vaihtaa välittäjäpankkia kuin rakentaa kaikki konsernin tilit netottava konsernitili uuden pankin kanssa puolen vuoden välein.

Seuraava kehityssuunta on internet-kauppa

-Minun on todella vaikea edes kuvitella, että kilpailuttaisimme pankkeja yhtä usein kuin erilaisten Pirkka-tuotteidemme valmistajia, vertaa Ala-Seppälä.

Hänen mielestään yrityksen on viisasta etsiä pääpankikseen juuri omiin mittoihinsa sopivan kokoinen vastapuoli pankkipalveluiden eri alueilta.

-Yrityksen ja pankin välinen yhteistyö on molemmin puolin pitkäjänteistä vain, jos molemmat ovat toisilleen suunnilleen yhtä tärkeitä. Silloin mielenkiinto säilyy paremmin yllä myös muulloin kuin kaikkein parhaina aikoina.

Pankkien rakennejärjestelyt ovat Ala-Seppälän mielestä alan evoluutiota, joka ei käytännön tasolla välttämättä tuo nopeita hyötyjä asiakkaille. Sen sijaan hän odottaa huomattavasti konkreettisempaa hyötyä pankkien teknologisesta kehityksestä. Yksi selkeä kehityssuunta Keskolla on internet-kauppa ja siihen liittyvä rahaliikenne.

-Erityisesti tietoliikennetekniikan kehitykseen voi liittyä sellaisia kokonaan uusia mahdollisuuksia, joita emme osaa vielä edes toivoa. Pankkitekniikan kehitykseen liittyy ilman muuta enemmän mahdollisuuksia kuin riskejä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?