199909345 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

WTO:N ARVOSTELU VOIMISTUU MYÖS SUOMESSA

28.4.1999 0:00

Melkein valmiiksi neuvoteltu MAI-sopimus (Multilateral Agreement on Investment) kaatui OECD:ssä viimeistään silloin, kun Ranska lipesi teollisuusmaiden rintamasta viime vuoden lopulla. Ranska ei intoutunut kapinaan omasta aloitteestaan. MAI ei tarkoittanut eri maiden poliittisille päättäjille juuri mitään ennen kuin kansalaisjärjestöt saivat sopimusluonnoksen käsiinsä ja levittivät sen internetin kautta kaiken kansan tiedoksi.

Ilman Lori Wallachia MAI-sopimus olisi voinutkin syntyä. Wallach johtaa Public Citizenin, yhdysvaltalaisen kansalaisjärjestön kauppapoliittista ryhmää, Global Trade Watchia, jolla oli keskeinen rooli muun muassa USA:n kongressiedustajien kääntämisessä MAI:n vastustajiksi.

Maanantaina kansalaisjärjestöjen maailman kaupan vapauttamista käsitelleeseen keskustelutilaisuuteen Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä osallistunut Lori Wallach on koulutukseltaan kansainvälisen kaupan juristi, mutta luonut uransa kuluttaja- ja kansalaisliikkeissä. Wallach osallistui Vanhan keskustelutilaisuuteen osana Suomeen asti ulottunutta Euroopan-kiertuettaan.

Wallachin mielestä Maailman kauppajärjestö WTO:ssa ei ole vapautta juuri nimeksikään. Se on säännelty järjestelmä, ja sääntelijöinä toimivat erityisesti monikansalliset yritykset. Toisin kuin edeltäjänsä GATT, WTO-sopimukset kattavat myös investoinnit, palvelut sekä tekijänoikeuskysymykset. Lisäksi sopimukset määrittelevät sen, miten hallitusten tulee toteuttaa kansallinen kauppalainsäädäntönsä.

Koska talouden globalisaatiota ei voi pysäyttää, sitä on ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri Satu Hassin mielestä pyrittävä suitsimaan yhteisesti sovituilla säännöillä. Keskeistä on, miten säännöt laaditaan ja ketkä sen tekevät.

Hassi oli viime kaudella eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen. Valiokunta sai hänen mukaansa enemmän tietoa kansalaisjärjestöiltä kuin MAI-neuvotteluista vastanneelta ulkoministeriön kauppapoliittiselta osastolta. Tulevien WTO-neuvottelujen aikana tämä ei toistu, lupasi Hassi.

Toistaiseksi kansalaisjärjestöt eivät WTO:ta avoimuudesta juuri ole kiittäneet. WTO on niiden mielestä suljettu järjestelmä, joka rajoittuu kommunikoimaan järjestöjen kanssa itselleen sopivimmalla tavalla.

WTO:n ylin päättävä elin, ministerikokous, kokoontuu vähintään kerran kahdessa vuodessa. Ministerikokousten välillä kaikkien jäsenten edustajista koostuva yleisneuvosto huolehtii järjestön tehtävistä.

Päätökset tehdään konsensusperiaatteella, jos ´yksikään läsnäolleista jäsenistä ei ole virallisesti vastustanut päätösehdotusta´. Jos konsensusta ei synny, asiasta äänestetään. Jokaisella jäsenellä on yksi ääni, ja äänestykset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä. Käytännössä maailmanmarkkinoiden jättiläiset - Yhdysvallat, Japani ja EU - voivat jopa säännellä päätösten sisällön. Lori Wallachin mukaan ´WTO:kin on vahvojen pelikenttä´.

Järjestyksessä kolmas ministerikokous alkaa marraskuun lopussa Seattlessa.

Kokouksessa asetetaan WTO:n seuraavan neuvottelukierroksen asialista. EU linjaa omat tavoitteensa kahden viikon päästä Berliinissä pidettävässä kauppaministerien kokouksessa. Suomea edustaa ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi.

Sasi on kutsunut kansalaisliikkeet ja muut asiasta kiinnostuneet tahot keskustelutilaisuuteen ulkoministeriöön ensi viikon keskiviikoksi. Kiinnostuneet tahot saavat kuulla ja kommentoida ministerin näkemyksiä ajankohtaisista WTO-asioista viisi päivää ennen Berliinin kokousta.

Julkista keskustelua Sasin hillitty profiili tuskin estää. Filosofi, kansalaisaktivisti Thomas Wallgrenin mukaan kansalaisjärjestöt aikovat käydä keskusteluja muiden puolueiden kuin kokoomuksen kanssa, koska ´Kokoomuksella on alikehittyneet suhteet järjestöihin´.

Maatalous on järjestöjen mielestä pidettävä pois WTO:n agendalta. Kullakin maalla pitää olla oikeus omavaraiseen maatalouteen, jonka turvaa riippumattomuus ylikansallisista yrityksistä. Vaatimus yhdistää kehitysmaat ja kansalaisliikkeet: ne pelkäävät, että maataloustuotteiden kaupan vapauttaminen johtaa ylikansallisten elintarvikeyhtiöiden monopoleihin.

WTO:n suojissa neuvotellut uudet kauppasopimukset pitäisi järjestöjen mielestä alistaa ympäristö- ja kehitysanalyysiin ennen niiden hyväksyntää.

Ympäristö- ja sosiaalisten kysymysten tulisi säännellä kauppaa eikä toisinpäin, niin kuin nyt pelätään käyvän.

Järjestöt vaativat myös tarkkailija-asemaa WTO:n elimissä sekä neuvonantajan roolin ministeri- ja yleiskokouksissa.

Suomessa maataloustuottajien järjestö MTK ja aktivistit ovat keskustelleet globalisaation kielteisistä vaikutuksista maatalouteen ja havainneet näkemyksensä samansuuntaisiksi. Olisiko WTO vihdoin riittävän hyvä vihollinen yhdistämään yleensä toisiaan vastaan kamppailevat ympäristöaktivistit ja viljelijät?

Syytä olisi, sillä suomalainen kaurankasvattaja voi pian joutua EU:n ja Yhdysvaltojen hormonilihakiistan erääksi sijaiskärsijäksi. Yhdysvallat on uhannut asettaa sadan prosentin sakkotullit 300 miljoonan dollarin arvoiselle EU-tuonnille, mikäli EU ei poista hormonilihan tuontikieltoa. Tullit lopettaisivat suomalaisen kauran viennin Yhdysvaltoihin.

Talouden globalisaatio iskee kipeimmin jo muutenkin heikoimmassa asemassa oleviin: työttömiin, pienviljelijöihin ja maaseutuväestöön. Intialainen maanviljelijä jakaa kainuulaisen metsurin kohtalon. He voivat jakaa kokemuksiaan toukokuun lopussa, kun globalisaation vastainen kansainvälinen karavaani kiertää kuukauden ajan eri puolilla Eurooppaa herättämässä WTO- ja vapaakauppakriittistä keskustelua. Viidestäsadasta kiertäjästä 400 tulee Intiasta, kaksi heistä Suomeen asti.

Kirjoittaja on ympäristöviestinnän konsultti ja metsänhoitaja.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?