199908847 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

TYÖOSUUSKUNTA ON VIISAS TAPA TYÖLLISTÄÄ

Julkaistu: 10.4.1999 0:00

Työosuuskuntien edut suututtavat yrittäjiä, otsikoi Taloussanomat 7. huhtikuuta. Otsikko antaa työosuuskunnista vähintäänkin omituisen kuvan, eikä mielikuva oikene Suomen Yrittäjien johtaja Martti Pallarin näkemyksillä.

Jutun mukaan yrittäjät ovat tuohtuneita työosuuskuntien kilpailueduista ja väittävät, että työttömyyspäivärahat siirtävät yrittäjäriskin yhteiskunnalle. Väittämä perustuu siihen, että työosuuskuntien omistajajäsenet voivat vuorotella ansiosidonnaista päivärahakautta ja työssäoloa.

Sama teema toistuu 8. huhtikuuta pääkirjoituksessa ´Sosialisoitu yrittäjäriski´.

Vuorottelumahdollisuus perustuu voimassaolevaan työttömyysturvalakiin, jonka 1a :n mukaan ´yritystoimintaa harjoittavaksi henkilöksi katsotaan tässä laissa henkilö, joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään on vähintään 15 prosenttia tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 30 prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta.´.

Laki siis puhuu ensisijaisesti osakeyhtiöstä ja antaa täysin saman mahdollisuuden osakeyhtiön osakkaille kuin muillekin yhteisöjen osakkaille, esimerkiksi osuuskunnan jäsenomistajille.

Koska osuuskunta on demokraattinen yritysmuoto eli päätäntävalta jakaantuu tasan jäsenten kesken jäsen ja ääni periaatteella, tulkitsee työministeriö jokaisen osuuskunnan jäsenen toimivan osuuskunnassaan työttömyysturvalain tarkoittamassa mielessä johtavassa asemassa. Omistusosuus siis ratkaisee, pidetäänkö työosuuskunnan jäsentä työttömyysturvalain tarkoittamalla tavalla yrittäjänä.

Jos jäseniä on vähintään seitsemän, jää jokaisen omistusosuus alle 15 prosentin, jolloin jäsenellä on oikeus palkkatulosta ja työttömyysturvasta koostuvaan yhdistelmätuloon. Osuuskunnan jäsen on siis samassa asemassa kuin minkä tahansa yhteisön pienellä panoksella mukana oleva osakas.

Työttömyys on Suomessa kaikkien mielestä vakava ongelma, eikä ongelmaa ratkaista millään yksittäisellä keinolla. Yrittäjyys ja siihen kannustaminen on keinoista yksi ja hyväksi havaittu, mutta riittämätön. Kuinka monesta meistä ´palkannauttijasta´ on tosi paikan tullen yrittäjäksi?

Työttömyys lannistaa ja syrjäyttää ihmisen uskomattoman nopeasti, ja siitä tilasta yrittäjäksi ponnistaminen - mikä merkitsee työttömyysturvan loppumista - on useimmille sekä taloudellisesti että henkisesti ylivoimaista, niin kannatettava kuin ajatus onkin. Tarvitaan siis vaihtoehtoisia, palkansaajan ja yrittäjyyden välimaastoon sijoittuvia keinoja.

Työosuuskunnat ovat osoittautuneet tässä suhteessa oivallisiksi apuvälineiksi. Niiden avulla työtä ovat saaneet tuhannet sellaiset ihmiset, jotka muussa tapauksessa kuluttaisivat aikaansa tuloksettoman työnhaun lannistamina kaljakuppiloissa syrjäytyen yhä perusteellisemmin ja lopullisemmin.

Työosuuskuntien avulla on säästetty kymmeniä miljoonia markkoja veronmaksajien rahoja, sillä työttömyys on kallis pieti yhteiskunnalle.

Työosuuskunnat ovat yrityksiä siinä missä muutkin yritykset. Ne toimivat työnantajina jäsenilleen hoitaen palkanmaksun ja muut normaalit työnantajavelvoitteensa. Koska ne kilpailevat samoilla markkinoilla muiden yritysten kanssa, ne ovat selkeästi harmaan talouden vastavoima. Tekemätöntä työtä on paljon, ja kuten kaikki tiedämme, osa siitä tehdään pimeästi. Osuuskunnissa noudatetaan eri alojen työehtosopimuksia, siitä pitää ammattiyhdistysliike huolen. Väite kilpailuedusta tuntuu kohtuuttomalta.

Muut yritykset, niin pienet kuin suuretkin, voivat käyttää työosuuskuntien tarjoamia palveluja esimerkiksi ruuhkahuippujensa tasaajina tai alihankinnassa. Pk- tai mikroyrittäjälle työntekijän palkkaaminen on usein ylivoimaista, vaikka yrityksessä saattaa olla huutava pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Moni työosuuskunnan jäsen onkin tullut palkatuksi vakituiseksi työntekijäksi, kun yrittäjä on ensin testannut osaamisen ja henkilökemioiden yhteen sopimisen käyttämällä tätä pätkätyöläisenä. Moni työosuuskunnan jäsen on myös uskaltautunut itselliseksi yrittäjäksi kokeiltuaan ensin siipiään yhteisyrityksessä. Työosuuskunnat eivät siis syö kenenkään leipää, vaan tarjoavat elinkeinoelämää rikastuttavan vaihtoehdon.

Työministeri Liisa Jaakonsaari (sd.) totesi viime joulukuussa, että osuustoiminnan uusi nousu on hänen uransa iloisimpia asioita. Työministeriö rahoittaa luotsaamaani Uusosuustoiminnan neuvonta- ja tietopalveluprojektia 50 prosentilla, koska se mitä ilmeisimmin uskoo, että osuustoiminta on yksi viisas vaihtoehto työttömyyden nujertamiseksi.

Maassa on 26 paikallista kumppanuusprojektia, joissa pyritään saamaan yrittäjät, kunnat, työttömät, järjestöt, oppilaitokset ja muut paikalliset toimijat saman pöydän ääreen pohtimaan, mitä työttömyydelle voitaisiin paikallistasolla yhdessä tehdä. Paljon on saatu aikaan, niin vippaskonsteja kuin fiksujakin ratkaisuja. Työosuuskunnat ovat ratkaisujen fiksuimmasta päästä. Koska Suomen Yrittäjien edustaja istuu Kumppanuuden toimeenpanoryhmässä, luulisi tiedon kantautuneen myös johtaja Martti Pallarin korviin.

Hanna-Leena Asunta, projektipäällikkö, Uusosuustoiminnan neuvonta- ja tietopalveluprojekti, Pellervo-Seura

Tuoreimmat osastosta