199909196 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

AURINKOTUULTA TAI ATOMIVOIMAA

Saksan energiapolitiikka huopaa ja soutaa

9.4.1999 0:00

Saksan energiapolitiikka on myrskyn silmässä. Ydinvoimasta luopuminen on palautettu kanslerin mahtikäskyllä ikuisuusasiaksi. Aurinkoenergiakampanja kompastelee byrokratian rattaissa. Tuulivoiman tuottajat odottelevat sydän syrjällään, kieltääkö EU valtion tukiaiset. Hampurilaisille tarjotaan vihreää energiaa kolmanneksella kalliimpaan hintaan kuin vanhaa voimaa. Kaiken kruunaa huhtikuun alusta energian hintaa nostava ekovero.

Saksan demareiden ja vihreiden vaalilupaus luopua ydinvoimasta on osoittautunut karvaaksi kalkiksi. Liittokansleri Gerhard Schröder on vetänyt kolmasti hätäjarrua estääkseen vihreän hallituskumppanin, ympäristöministeri Jrgen Trittinin konkreettiset toimet. Puolen vuoden turbulenssin jälkeen energiapeliin on puhallettu tauko. Tyyntä myrskyn edellä, sanovat asiantuntijat.

Ydinvoimassa vastakkain vaalilupaukset ja arkirealismi

Saksan 19 ydinvoimalassa tuotetaan 36 prosenttia maan sähköstä. Vanhin reaktoreista on ollut käynnissä vuodesta 1968. Nuorin voimala liitettiin verkkoon kymmenen vuotta sitten. Onnettomuuksia ei ole sattunut. Korkea-aktiivinen jäte on kuljetettu tähän asti Ranskaan ja Englantiin jälleenkäsiteltäväksi. Matala-aktiivinen jäte odottelee loppusijoituspaikan puuttuessa välivarastoissa.

Säilytyskapselinsa mukaan Castor-kuljetuksiksi ristityt ydinjätekuormat Saksasta naapurimaihin ja Saksan sisällä ovat saaneet vastaansa toinen toistaan väkivaltaisempia mielenosoituksia. Viimeisintä junamatkaa eteläisen Saksan ydinvoimaloista Gorlebenin suolakaivantoihin Ala-Saksiin turvasi yli 10 000 poliisia ja rajavartijaa.

Castor-vastustajien kärkihahmoja ovat olleet nykyiset hallituksen jäsenet ympäristöministeri Jrgen Trittin ja ulkoministeri Joschka Fischer. Molemmilla on vastattavanaan äänestäjille annettu lupaus sulkea ensimmäiset ydinvoimalat vielä tämän hallituskauden aikana. Teollisuus ja atomivoimaloiden työntekijät ovat torjuneet hallituksen aikomukset suoralta kädeltä.

Ydinvoimateollisuus työllistää Saksassa 150 000 ihmistä. Työpaikkojensa menettämistä pelkäävä atomivoimaväki on hermostuttanut liittokanslerin ja demariministerit vihellyskonserteillaan Bonnissa ja monilla muilla paikkakunnilla.

Sähkön, öljyn ja kaasun hintaa nostavan ekoveron ärsyttämä teollisuus ja muu elinkeinoelämä ovat muistuttaneet energiapolitiikan ja työllisyyden kohtalonyhteydestä. Ne peräävät hallitukselta selkeää vastausta kysymykseen, mistä sähköä saadaan kun ja jos atomivoimaloita suljetaan.

Uusiutuvalle energialle hyvä maaperä

Saksan vihreät uskovat Greenpeacen ja muiden ympäristöjärjestöjen tavoin, että ydinvoimaloiden tuotanto voidaan korvata säästämällä ja lisäämällä uusiutuvan energian tuotantoa. Vihreän pisteen ja korkean ympäristötietoisuuden maassa ajatus energian tuottamisesta ilman ydinvoimaa saa laajaa kannatusta. Tshernobyl on hyvässä muistissa. Vuosi sitten paljastuneet Castor-kuljetusten säteilyvuodot lisäsivät entisestään saksalaisten epäluuloa sekä ydinvoimateollisuutta että viranomaisia kohtaan.

Atomireaktorien hiipuessa joka tapauksessa aikanaan, Saksassa on alettu katsella taivaalle ja haistella tuulia sitäkin innokkaammin. Aurinkokennot imevät päivänvaloa parempaan talteen jo kymmenessä tuhannessa omakotitalossa ja julkisessa rakennuksessa. Yhtä moni talonomistaja säästää energiaa keräämällä ränneistä valuvan sadeveden talon alla olevaan säiliöön. Ilmaista taivaan antia käytetään WC:n huuhteluun, pyykinpesuvedeksi ja puutarhan kasteluun.

Tuulimyllyjä nousee kuin sieniä sateella, eikä kunnanisille juolahtaisi enää mieleenkään suunnitella kaatopaikkaa ilman metaanikaasupumppuja. Maalämpöä maassa on opeteltu hyödyntämään jo roomalaisajoilta lähtien.

Vedellä, tuulella, auringolla ja biomassalla tuotetaan Saksan sähköstä viisi prosenttia.

Vuolasvetisissä, eteläisissä osavaltioissa Baijerissa ja Baden Wrtenbergissä vesivoiman osuus on viidennes koko sähköntuotannosta, kun muualla maassa vesivoima on tarjolla hyvin niukasti. Asiantuntijoiden mukaan vesivoiman osuutta voitaisiin lisätä vielä kolmanneksella.

EU tutkii tuulivoimatukiaisia

Tuulimyllyt pieksevät ilmaa sankkoina metsinä rannikolla ja Ala-Saksin laajoilla nummilla.

Yli 6 400 voimalallaan ja niiden 3 000 MW:n kokonaisteholla Saksa on kiilannut Tanskan ja USA:n ohi maailman suurimmaksi tuulivoiman tuottajaksi.

Pelkästään vuonna 1998 Saksassa rakennettiin tuhat uutta tuulimyllyä. Kannustimina ovat edulliset lainat, subventoidut korot ja valtion takaama tuottajahinta. Kiintiöt eivät ahdista. Alueellinen energialaitos on velvollinen ostamaan koko tuotoksen, vaikka tuottajahinta on kaksinkertainen ydinsähköön verrattuna. Viime aikoina varsinkin maanviljelijät ovat innostuneet tuulivoiman tuottamisesta. Myllyjä pystytetään laitumille ja vesijättömaille.

Isommat tuuliyritykset ovat listautuneet jo Frankfurtin pörssiin. Tuulivoimaloiden kokonaisliikevaihto on tänä vuonna seitsemän miljardia Suomen markkaa. Kylmää suihkua kuitenkin pelätään. Brysselissä tutkitaan parhaillaan, rikkooko Saksan valtion tuulivoimatuki EU:n kilpailumääräyksiä.

Saksan sähköstä tuulen tuomaa on tällä hetkellä yksi prosentti. Pohjanmeren ja Itämeren välisellä kannaksella olevassa Schleswig-Holsteinissa tuulella jauhetaan jo kymmenesosa kaikesta sähköstä. Enemmänkin tehtäisiin, jos myllyjä valmistuisi nopeampaan tahtiin.

Rannikolla ilmaa pieksevät myllyt ovat synnyttäneet myös vastustusta. Luonnonsuojelijat pelkäävät roottoreiden tappavan muuttolintuja. Matkailuyrittäjät väittävät tuulimyllytiheikköjen pilaavan maiseman. Oikeuden käsiteltäväksi on tullut valituksia myllyjen melu- ja valohaitoista sekä lentelevistä muttereista.

Hallitus haluaa 100 000 aurinkokattoa

Jos Saksan hallituksen tämän vuoden alussa käynnistämä aurinkosähkökampanja puree, niin viiden vuoden kulutta aurinkokennot muuntavat päivänvalosta sähköä yli 100 000 talon katolla. Porkkanana tarjotaan 40 prosentin valtion subventiota hankinta- ja asennuskuluista sekä loppusummalle kymmenen vuoden korotonta lainaa. Hakemukset luvataan käsitellä saksalaisittain ennätysmäisen nopeasti eli viikossa. Talokohtaisen aurinkosähköjärjestelmän kustannukset ovat keskimäärin 45 000 Suomen markkaa.

Vaikka maassa on jo ennestään 10 000 aurinkokattoa ja runsaasti hyviä kokemuksia, niin 100 000 katon kampanjan alku on ollut odottamattoman vaisu. Lainat myöntävästä Saksan jälleenrakennuspankista kerrotaan, että maaliskuun puoleen väliin mennessä posti on tuonut vasta 500 hakemusta, joista 50 on ehditty käsitellä. Byrokratia pitää pintansa eikä ohene edes hallituksen mahtikäskyllä.

Aurinkokatoista kiinnostuneet yritykset ja verotuksessa vähennysoikeuksia hyödyntävät vapaiden ammattien harjoittajat joutuvat odottamaan lainahakemustensa kanssa siihen asti, kunnes on selvitetty, rikkooko Saksan valtion hintatuki jälleen tässäkin EU:n määräyksiä.

Saksassa lasketaan olevan 3 600 neliökilometriä aurinkosähkön tuottamiseen soveltuvia kattoja ja seinustoja. Neljä kertaa Ison-Pielisen kokoinen aurinkokennosto riittäisi korvamaan nykyisten ydinvoimaloiden tuotannon. Näin siis teoriassa.

Punavihreä hallitus uskoo, että kuusi miljardia Suomen markkaa maksava aurinkosähkökampanja lisää alan kilpailua, pudottaa kennostojen hintoja ja luo uusia työpaikkoja.

Suurten odotusten maalämpö

Saksan kokonaisenergiasta tuotetaan 40 prosenttia öljyllä ja 20 prosenttia maakaasulla, 25 prosenttia kivi- ja ruskohiilellä sekä 13 prosenttia ydinvoimalla. Uusiutuvien energialähteiden osuus on kaksi prosenttia.

Eräs kiinnostavimmista uudelleenlöydöistä on maalämpö. Vaikka Saksassa on pulikoitu maan uumenista pulppuavassa kuumassa vedessä jo Rooman ajoista alkaen, niin vasta nyt on löytymässä ratkaisu kuumien vesivarastojen hyödyntämiseen massamitassa. Lupaavia kokeita on tehty muun muassa Elsassissa Saksan ja Ranskan rajalla, jossa kiehuvan kuumaa vettä porattiin 3 500 metrin syvyydestä. Lämpöenergiansa luovuttanut vesi johdettiin takaisin maanalaiseen varastoon.

Saksalaiset maaperäntutkijat uskovat, että 20-50 vuoden kuluttua jopa puolet kaikesta lämmön tarpeesta voidaan tyydyttää maalämmöllä. Nyt Saksassa toimii 20 maalämpölaitosta, joiden yhteinen teho on 400 megawattia.

Jos Saksan ydinvoimalat jatkavat sähkön tuottamista elinkaarensa loppuun, niin viimeinenkin reaktori sammuu 2020-luvulla. Asiantuntijat uskovat, että yli puolet maan energian tarpeesta tuotetaan silloin uusiutuvalla energialla. Loppu tehdään kombivoimaloilla maakaasulla, öljyllä ja hiilellä.

Hampurilaisille lisälasku vihreästä sähköstä

Hampurilaiset saavat ensimmäisenä Saksassa ostaa kesäkuusta lähtien ´vihreää´ sähköä. Hampurin energialaitos HEW markkinoi tuulella, auringolla, vedellä ja biomassalla tuotettua sähköä tuotenimellä Newpower. Osa sähköstä tehdään omilla tuulimyllyillä. Osa tuodaan Tanskasta. Ympäristötietoinen hampurilainen joutuu maksamaan ´uudesta voimasta´ kolmanneksen enemmän kuin nykyisestä ydin- ja hiilivoimaloilla tuotetusta sähköstä, joka maksaa 90 Suomen penniä kilowattitunnilta.

Kalliista hinnasta huolimatta HEW uskoo, että ekosähkölle löytyy kesäkuun alkuun mennessä 8 000 tilaajaa. Yhtiö lupaa käyttää 20 prosenttia ekolisästä uusien tuulimyllyjen rakentamiseen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?