199904212 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

KUIVATUSTUKI SAATTAA RAIVATA TIETÄ KUUTAMOVILJELYLLE

Julkaistu: 12.3.1999 0:00

Suomi neuvotteli peltoviljelyyn hehtaarikohtaisen kuivatustuen

EU:n maatalousministerit hyväksyivät toissayönä Suomen peltokasvien viljelyyn hehtaarikohtaisen kuivatustuen, joka antaa mahdollisuuden näennäisviljelyyn ja tukimarkkojen väärinkäyttöön.

Kuivatustuki maksetaan viljellylle pinta-alalle, jolloin tuotetun sadon määrällä ja laadulla ei ole periaatteessa merkitystä.

Kuivatustukijärjestelmän tarkoitus on korvata peltokasvien viljelijöille hallinnollisten hintojen 20 prosentin leikkauksista aiheutuvat tulojen menetykset. Kuivatustuki merkitsee tuottajien tulonmenetyksiin 361 miljoonan markan korvausta.

Viljan viljelyn suurin ongelma on EU:n maatalousuudistuksen jälkeen se, että keskivertotilan muuttuvat kustannukset ovat korkeammat kuin markkinahinta. Vain harva tehotila pystyy peittämään tuloillaan tuotantokustannuksensa. Viljelijän työmotivaation kannalta olisi ollut parempi rakentaa järjestelmä, jossa maksetaan hintatukea tuotettua viljamäärää kohti.

´WTO olisi tyrmännyt lisähintatuet´

Vaikka maatalousministeri Kalevi Hemilä myöntää näennäisviljelyn mahdollisuuden, Suomi ajoi neuvotteluissa ainoastaan hehtaaritukea.

-Lähdimme neuvotteluissa jo alun perin siitä, että meille on tärkeämpää saada täysi kompensaatio ja vähemmän tärkeää mikä tuen muoto on. Valitsimme hehtaarituen WTO:n neuvotteluja ajatellen. Tiedämme jo etukäteen, että maailman kaupan vapauttamiseen tähtäävä neuvottelukierros ei hyväksy lisähintatyyppisiä ratkaisuja, Hemilä perustelee.

Varsinkin amerikkalaiset katsovat karsaasti erilaisia vientitukia, jotka parantavat EU:n tehokkaimpien tilojen asemaa. Hintatuet vääristävät enemmän kilpailua kuin heikoimmille tuotantoalueille myönnettävät tuet.

Hemilä ei myönnä pelkäävänsä kuutamoviljelijöiden määrän lisääntyvän Suomessa ainakaan haitallisesti. Sitä hän ei voisi tosin virkansa puolesta tehdäkään, sillä hän saisi EU:n valvontaviranomaiset kimppuunsa.

-En pidä viljelyn lepsuuntumista kauheana ongelmana. Se voi olla luopuvien viljelijöiden ongelma, mutta aktiiviviljelijät pyrkivät varmasti hyviin satoihin. Näennäisviljelijällä on suuri riski menettää tukensa jossain vaiheessa, sanoo Hemilä.

Sopimusviljelijöillä ei varaa lepsuilla

Hemilän mukaan on olemassa monia järjestelmiä, joilla valvotaan viljelyn tehokkuutta. Leipäviljan tai mallasohran sopimusviljelijät eivät pysty lyömään laimin määrällisiä ja laadullisia tavoitteitaan.

-Viljelysopimuksia täytyy noudattaa, jos aikoo saada hinnan ja tuen, sanoo Hemilä.

Tavallisen rehuviljan näennäisviljelyssä on Hemilän mukaan myös suurena riskinä se, että vilja ei kelpaa kauppaan.

Hemilä näkee kuitenkin myönteisiä piirteitä viljelyn tehottomuuden kasvussa.

-Ympäristön suojelun kannalta on hyvä asia, jos hyvin intensiivisestä tuotannosta voidaan löysätä, hän sanoo.

Tuoreimmat osastosta