SYNTYNYT OMISTAJAKSI

Julkaistu:

Vuorineuvos Krister Ahlström uskoo sukupolvelta toiseen periytyvään yrittämiseen
Vuorineuvos Krister Ahlström istuu Eteläesplanadin varrella huoneessa, jossa aika tuntuu pysähtyneen. Saman talon yläkerroksissa on maineikas Savoy, ja Savoyn hengen voi aistia myös toisessa kerroksessa Ahlströmin pääkonttorissa. On puupintoja, ajan patinoimia Artekin sohvia ja Alvar Aallon valaisimia. Tarjoiluvaunun korissa on firman vuosikertomuksia, seinällä Kimmo Kaivannon tummasävyinen teos.

Vuorineuvos sointuu ympäristöön. Hänen miellyttävä ja eleetön olemuksensa tuo mieleen pikemminkin virkamiehen kuin yritysjohtajan. Hän tar-joaa kahvia ja keksejä ja juttelee leppoisasti.

Hillityn ulkokuoren takana on kokenut liikkeenjohtaja, perinteisen perheyrityksen nykyaikaistaja ja kansainvälistäjä. Suku kiittää Ahlströmiä siitä, että hän ei pääjohtajakaudellaan sortunut lyhyen tähtäimen voitontavoitteluun, vaan malttoi kehittää liiketoimintoja kärsivällisesti. Kun tuli aika myydä firmasta tarpeettomaksi käyneitä osia, omistajat saivat paremmat myyntituotot.

-Omistajan pitkäjänteisyys ja kärsivällisyys ovat perheyrityksen tärkeimpiä arvoja, sanoo Suomen suurimman sukuyrityksen hallituksen puheenjohtaja.

-Perheyrityksiä on viime aikoina ryhdytty tutkimaan, ja tulokset viittaavat siihen, että perheyritykset menestyvät vähintään yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin pörssiyritykset. Tämä johtuu siitä, että firmasta pidetään huolta.

- Olen keskustellut näistä asioista hyvin suurtenkin perheyritysten johtajien kanssa. Moni on sanonut, ettei olisi pystynyt kehittämään yritystään yhtä hyvin, jos se olisi ollut pörssissä.

Krister Ahlström syntyi omistajaksi. Hänen isoisänsä isä Antti Ahlström perusti A. Ahlström Osakeyhtiön 1851.

-Näin vanhoja sukuyrityksiä on harvassa, Ahlström sanoo.

-Meillä on jo viidennen ja kuudennen polven Ahlströmejä.

Ahlström muistuttaa, että perheyhtiön vaikeimpia vaiheita ovat nimenomaan sukupolven vaihdokset.

-Alle kolmannes perheyrityksistä selviytyy toiseen polveen ja siitä kolmannes kolmanteen polveen. Jos yritys onnistuu elämään neljänteen ja viidenteen polveen, omistajat voivat jo huokaista.

Ahlströmin omistus on sukupolvien saatossa hajaantunut laajalle. Yrityksessä on osakkaana noin 170 Ahlströmiä, kuutisenkymmentä perhettä. Krister Ahlström omistaa perheyrityksestä puolitoista prosenttia.

Suvun tahdon ilmaisee sukukokouksen valitsema sukuneuvosto. Omistajan ääni kuuluu myös yhtiön hallituksessa, jonka jäsenistä enemmistö on Ahlströmejä. Sukuneuvostoa johtaa Rahastoyhtiö Seligson & Co:n toimitusjohtaja Peter Seligson, Antti Ahlströmin jälkeläinen viidennessä polvessa.

Luulisi laajalle pirstoutuneen omistuksen lisäävän ristiriitoja: mitä useampi omistaja, sitä enemmän mielipiteitä siitä, kuinka perheyhtiötä pitää kehittää.

-Jokaisessa perhe- ja sukuyhtiössä on paineita ja ristiriitoja, sanoo Krister Ahlström.

-Niistä selvitään, kunhan kommunikaatio toimii.

Elokuussa 1990 Krister Ahlström sanoi Helsingin Sanomien 50-vuotispäivähaastattelussa:

-Monet ulkomaiset asiakkaat ja liiketuttavat näkevät erittäin vakuuttavana sen, että näin stabiilin yrityksen vetäjänä on suvun jäsen. Se todistaa heille, että tämä ei ole mikään fly by night operation.

Nyt, yhdeksän vuotta myöhemmin yrityksessä ei ole suvun jäseniä töissä eikä sitä johda Ahlström, vaan Nesteessä uransa luonut Juha Rantanen. Krister Ahlström jätti pääjohtajan tehtävät alkuvuodesta 1998.

-Olisi tietysti hyvä, jos suvun jäseniä olisi mukana, mutta Ahlström on niin suuri yhtiö, että sillä täytyy olla pätevä johto, Ahlström sanoo.

-Matka pätevyyteen on ankara ja vaikea.

Ahlström tietää, mistä puhuu. Hänet kutsuttiin sukuyhtiön johtoon yllät-täen alkuvuodesta 1981. Hän oli diplomi-insinööriksi valmistumisestaan saakka ollut Wärtsilän palveluksessa ja edennyt 16 vuodessa yrityksen johtokuntaan.

-Wärtsilän johtokunnasta Ahlströmin johtoon oli hierarkiassa matkaa vain yksi porras, mutta henkisesti matka oli paljon pitempi, Ahlström kertoo.

Taloon tultuaan hän huomasi pian, että yritys oli ´aika alasajetussa kunnossa´.

Krister Ahlström ryhtyi määrätietoisesti kehittämään ja kansainvälistämään perheyritystä. Rönsyjä leikattiin pois, ja toiminnan painopiste siirrettiin metsäteollisuudesta metalliin.

Kun Ahlström sai työnsä päätökseen, Juha Rantanen sai johdettavakseen 16 vuoden takaista Ahlströmiä paljon keskittyneemmän ja tehokkaammin toimivan teollisuuskonsernin.

-Kysymme jatkuvasti itseltämme, onko Ahlström juuri tämän toimialan paras omistaja. Jos vastaus on ei, bisnes myydään pois. Olemme halunneet keskittyä niihin toimintoihin, joiden oikea omistaja on suuryritys.

Omistaminen ja vastuullisen omistuksen merkitys ovat Krister Ahlströmin lempiaiheita. Hän palaa teemaan yhä uudelleen haastattelun mittaan.

-Omistaminen saa uusia ulottuvuuksia, Ahlström sanoo.

-Avautuu suuri ja jännittävä kenttä, josta ei vielä viisi vuotta sitten puhuttu mitään. Muistan, kuinka pari vuotta sitten etsin jossain kansainvälisessä konferenssissa kirjahyllystä omistamista käsittelevää kirjallisuutta. Löysin yhden teoksen. Management-kirjallisuutta sen sijaan oli kilometrikaupalla.

-Tehokkuuskeskustelun myötä on noussut esiin kysymys omistajuudesta. Nyt aletaan kysellä, onko firmalla oikea omistaja. Omistaminen ei ole enää vanhanaikaista, passiivista omistamista, vaan aktiivista ja aggressiivista toimintaa.

Omistuksen tehokkuusvaatimukset johtavat siihen, että kypsillä aloilla hakeudutaan yhä suurempiin kokonaisuuksiin. Ahlström ottaa esimerkiksi tuoreen Volvo-kaupan, joka on Ruotsissa nostattanut maansurun:

-Minusta Ford on ilman muuta parempi omistaja Volvolle kuin joukko irrallisia sijoittajia. Ford tuo yritykseen enemmän lisäarvoa.

-Elinkaarensa alussa oleviin yrityksiin taas pätevät ihan toisenlaiset säännöt. Jos sellaisen firman sulauttaa isompaan, saattaa koko toiminta tukahtua.

Ahlström on huomannut, että perheyrittämisen tutkiminen on virittänyt myös keskustelun omistamisesta. Hän seuraa keskustelua mm. kansainvälisen perheyritysten järjestön Family Business Networkin Suomen haaraosaston hallituksessa.

-Järjestömme on vielä nuori, mutta se kasvaa kovaa vauhtia. FBN perustettiin, jotta saataisiin aikaan osaamisen vaihtoa perheyritysten kesken. Nyt toimintaan on tullut mukaan myös edunvalvonta. Yritämme nostaa esiin epäkohtia kuten raskaan perintöveron, joka vähentää yrittämishaluja.

Perheyrittämisen ja omistamisen puolustaja on seurannut viime aikojen keskustelua sinivalkoisesta omistuksesta hämmästyneenä.

-Omistuksen panssaroiminen ei ole sopusoinnussa avoimuuden periaatteen kanssa. Jos halutaan olla avoimia, täytyy olla sitä kautta linjan.

-Me olemme menneet mukaan Europan unioniin ja sillä hyvä. Emme me nyt voi alkaa itkeä, että kamalaa, kun ulkomaalaiset tulevat tänne.

-Eikä meidän todellinen ongelmamme ole se, että ulkomaiset omistajat tulevat Suomeen. Ongelma on se, että meillä ei ole riittävästi kotimaista pääomaa. Ulkomaiset omistajat ovat minusta toimineet hyvin ja rakentavasti. Ja mikseivät he toimisi niin? Olisihan se hullu omistaja, joka tulisi tänne vain tuhoamaan liiketoimintaa.

A Ahlström Osakeyhtiö täyttää kahden vuoden kuluttua 150 vuotta. Krister Ahlström uskoo, että sukuyhtiö siirtyy uudelle vuosituhannelle entistä keskittyneempänä ja kansainvälisempänä.

2000-luvun Ahlström on myös entistä vahvemmin tietotaitoyritys - ja edelleen perheen omistuksessa.

Krister Ahlström on tottunut vastaamaan kysymyksiin pörssiin menosta. Kun kaikki tuntuvat haluavan sinne, täytyy perustella, miksi jää ulkopuolelle.

-Pörssiin meno ei ole meille mikään dogmakysymys. Se ei ole poissuljettu, mutta toistaiseksi sitä ei ole pidetty tarpeellisena. Emme ole tarvinneet pörssistä pääomaa firman kehittämiseen emmekä osakkeita yrityskauppojen maksuvälineeksi.

Pörssibuumit tulevat ja menevät, mutta yrittäminen pysyy. Krister Ahlström antaa tunnustusta suomalaiselle yritysilmapiirille, joka on hänen yli 30-vuotisen uransa aikana kehittynyt ´valtavasti´.

-Nykyiset ongelmat ovat pientä verrattuna 1970-luvun alkuun. Kuka olisi silloin uskonut, että vuosituhannen vaihtuessa me olemme maailman johtavien paperinvalmistajien joukossa tai että olemme päässeet näin pitkälle matkalla kohti tietoyhteiskuntaa?

-Meillä ei ole varaa jäädä lepäämään laakereille - mutta semmoista ei onneksi ole näköpiirissä.

Ahlström seuraa perheyrityksen siirtymistä uudelle vuosituhannelle yhtiön hallituksesta. Hän vakuuttaa, että 2000-luvulla kilpailussa hallituspaikatkaan eivät ole lepäilyä ja mukavassa herraseurassa seurustelua varten.

-Hallitusten rooli aktivoituu. Kun kilpailu kiristyy, yrityksillä ei ole enää varaa vapaamatkustajiin. Hallituksen jäsenellä on näköalapaikka liike-elämään, ja siinä tehtävässä tarvitaan kokemusta, laaja-alaisuutta ja avarakatseisuutta. Tällaisista ihmisistä on kova kysyntä, sillä heitä on harvassa.

Kahvikannu on tyhjä. Krister Ahlström katsoo kelloa. Toista tuntia on vierähtänyt huomaamatta. Hyvästellessä tuntuu kuin olisi viettänyt juttutuokion viisaan sukulaissedän eikä talouselämän mahtimiehen kanssa.

Työpaikalla soitan vielä pari puhelua saadakseni haastattelun täydennykseksi luonnehdintoja Ahlströmistä ihmisenä. Taustahaastateltavat sanovat samaa: Maire Gullichsenin serkunpoika on avoin, suora, sivistynyt, fiksu, huumorintajuinen . . .

Sanalla sanoen: hallitustyyppiä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    2. 2

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    3. 3

      Petrus Pennanen myi tekoälyfirman miljoonilla – Juhli kauppoja yllättämällä tuntemattomat asiakkaat Alepassa

    4. 4

      Wahlroos pörssinoususta: ”Näyttää epäilyttävästi kuolleen kissan pompulta”

    5. 5

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    6. 6

      Mytty kaapissa olikin 150 000 euron arvoinen – perinnön voi hassata hätiköinnillä

    7. 7

      HS-mielipide: Väärään ruutuun merkitty rasti voi laukaista työttömän syöksykierteen: ”Onko kohtuullista jättää ihminen kokonaan ilman tuloja?”

    8. 8

      Suomalaisen tislaamon toimitusjohtaja: ”Toivon, että britit tulevat järkiinsä”

    9. 9

      Nokia ilmoitti yli 1 300 työntekijän vähentämisestä – ”Etumatkaa ei saa antaa kaverille lainkaan”

    10. 10

      Nyt puhuvat köyhtyvät kolmekymppiset: ”Olen oppinut pelkäämään silloinkin kun kaikki vaikuttaa menevän hyvin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    2. 2

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    3. 3

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    4. 4

      Nokia aloittaa yt-neuvottelut – aikoo vähentää 350 Suomessa

    5. 5

      HS-mielipide: Väärään ruutuun merkitty rasti voi laukaista työttömän syöksykierteen: ”Onko kohtuullista jättää ihminen kokonaan ilman tuloja?”

    6. 6

      Petrus Pennanen myi tekoälyfirman miljoonilla – Juhli kauppoja yllättämällä tuntemattomat asiakkaat Alepassa

    7. 7

      Nokia ilmoitti yli 1 300 työntekijän vähentämisestä – ”Etumatkaa ei saa antaa kaverille lainkaan”

    8. 8

      Wahlroos pörssinoususta: ”Näyttää epäilyttävästi kuolleen kissan pompulta”

    9. 9

      Nyt puhuvat köyhtyvät kolmekymppiset: ”Olen oppinut pelkäämään silloinkin kun kaikki vaikuttaa menevän hyvin”

    10. 10

      Mytty kaapissa olikin 150 000 euron arvoinen – perinnön voi hassata hätiköinnillä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suosittu muoti­kauppa lopettaa yllättäen, takana huippu­tulos – omistaja Pauliina lataa nyt suorat sanat bisneksestä

    2. 2

      Kommentti: Katso kuulutko häviäjien ikäryhmään – karu havainto kolmekymppisten tienaamisesta

    3. 3

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    4. 4

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    5. 5

      ”Järkkykorkeat” vuokrat saivat yrittäjän sulkemaan liikkeen – Katso, tästä kuinka kallis Helsinki on kauppiaalle

    6. 6

      Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

    7. 7

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    8. 8

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    9. 9

      Myös OP alkaa periä maksuja ahkerilta käteisnostajilta

    10. 10

      Kaj, 66, nostaa täyttä eläkettä – ja tekee bisnestä liki puoli miljoonaa vuodessa

    11. Näytä lisää