RAHAPOLITIIKAN ARKKITEHTI

Julkaistu:

EKP:n pääekonomisti Otmar Issing näkee euroalueen taivaanrannassa synkkiä pilviä - muttei sentään varsinaista taantumaa
Euroopan keskuspankin pääekonomisti ja johtokunnan jäsen Otmar Issing jatkaa Saksan Bundesbankin perinnettä tiukkana inflaation vastaisena taistelijana. Häntä kutsutaan rahoitusmarkkinoilla Euroopan kovimmaksi inflaatiohaukaksi.

Uuden keskuspankin rahapolitiikan pääarkkitehti on tyytyväinen saavutettuun hintavakauteen euroalueella, mutta kritisoi voimakkaasti työmarkkinoiden jäykkyyttä.

-Euroopan työttömyys on suorastaan skandaali, Issing sanoo.

Euroopan keskuspankki ja poliittiset päättäjät tietävät, että korkea työttömyys on maanosan keskeinen talouspoliittinen ongelma. Siinä missä poliitikot vaativat ratkaisuksi keskuspankkia keventämään rahapolitiikkaa, Issing puuttuu ongelman ytimeen:

-Euroopan työmarkkinat ovat joustamattomat, sosiaalietuisuudet eivät kannusta työllistymään ja meillä on korkea verotus, mikä tekee työllistämisestä vaikeaa.

-Euroopalla on potentiaalia, mutta me emme hyödynnä sitä.

Vastaukseksi poliitikoille hän toteaa, että rahapolitiikan keinot työllisyyden parantamiseksi ovat jo käytössä.

-Rahapolitiikka on voimakkaasti elvyttävää. Talouskasvun ja työllisyystilanteen ongelmat eivät johdu nykyisestä korkotasosta.

Kuluttajien optimismiin perustuvat talousennusteet Issing tyrmää yksikantaan. Hänen on vaikea ymmärtää, miksi kuluttajat jaksavat pysyä optimistisina, vaikka yritysten tulevaisuuden odotukset synkkenevät entisestään. Nykyinen kehitys ei ole kestävällä pohjalla.

Keskuspankkiiri näkee kuluttajien optimismin taustalla kaksi keskeistä tekijää. Energian ja raaka-aineiden hintojen jyrkkä lasku on kasvattanut kuluttajien käytettävissä olevia tuloja, ja tämä korostuu esimerkiksi Suomen arkisissa olosuhteissa. Myös työttömyysasteen lasku lisää luottamusta tulevaisuuteen.

-Emme voi odottaa kuluttajien pysyvän optimistisina ilman talouspolitiikan onnistumista. On olemassa selkeä riski negatiivisen yritysilmapiirin heijastumisesta myös kuluttajiin, Issing sanoo.

Hän muistuttaa, että euroalueen talouskasvu hidastui loppuvuonna ja että sama kehitys on saattanut jatkua myös tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Tilannearvion vahvistamiseksi ei ole vielä käytettävissä luotettavia tilastotietoja.

Ekonomistit määrittelevät negatiivisen talouskasvun kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä taantumaksi.

Euroopan keskuspankki ei kuitenkaan usko taantumaan. Myös Euroopan komissio ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennustavat talouskasvun hidastuvan, mutteivät usko varsinaiseen taantumaan.

-Talous kuitenkin hidastuu niin paljon, että se vie pohjan myönteiseltä työllisyyskehitykseltä.

Pääekonomisti myöntää, että maailmantaloudessa piilee vielä riskejä. Hänen mielestään ne kuitenkin ovat selkeästi tunnistettavissa. Viime syksyn tuomiopäivää ennakoivat talousennusteet jäivät toteutumatta.

Erityisesti Saksan ja Ranskan valtiovarainministerit ovat syyttäneet Euroopan keskuspankkia välinpitämättömästä suhtautumisesta deflaatioriskiin. Heidän mukaansa keskuspankki on vastuussa, jos Euroopassa hinnat kääntyvät laskukierteeseen ja maanosa vajoaa 1930-luvun kaltaiseen lamaan.

Issing kuittaa syytökset toteamalla, että korkopolitiikka euroalueella on juuri nyt erittäin ekspansiivista. Viime vuoden aikana lyhyet ohjauskorot ovat laskeneet keskimäärin yli prosenttiyksikön, ja pitkät markkinakorot ovat alhaisimmalla tasolla viiteenkymmeneen vuoteen sekä nimellisesti että reaalisesti.

Lisäksi euron heikentyminen on keskuspankin laskelmien mukaan keventänyt entisestään jo valmiiksi elvyttävää rahapolitiikkaa. Euron heikentymistä voidaan pitää piristysruiskeena eurooppalaisen vientiteollisuuden kilpailukyvylle.

Issing sanoo, että EU-tasolla harmonisoidut kuluttajahintaindeksit antavat hyvän kuvan koko euroalueen hintakehityksestä. Mittavirheiden arvioiminen on käytännössä hankalaa, ja siksi keskuspankki ei ole asettanut hintavakauden määritelmälle alarajaa. Yläraja on kaksi prosenttia.

Issingin mukaan nykyistä 0,8 prosentin vuotuista inflaatiovauhtia ei voida määritellä ´de facto deflaatioksi´, mutta raja on lähestymässä. Osa kehitykseen vaikuttavista tekijöistä, kuten energiahinnat, voidaan kuitenkin arvioida tilapäisiksi. Pohjainflaatiomittarit osoittavat edelleen yli prosentin luokkaa olevaa vuosikasvua pysyvämmällä pohjalla.

-Emme lähesty deflaatiota, mutta hintavakaus on selvästi saavutettu.

Yhteisvaluutta euro on kehittynyt suhteessa euroon odotettua heikommin. Issingin mielestä syynä tähän on Yhdysvaltain talouden odotettua vahvempi talouskasvu. Hänen mukaansa myös poliittinen painostus on lisännyt epävarmuutta ja vaikuttanut euron kurssin heikkenemiseen.

-Olemme kiinnostuneita vuoropuhelusta poliittisten päättäjien kanssa, mutta julkinen painostus on vahingollista. Se johtaa korkeampiin korkoihin riskipreemion kautta, Issing sanoo.

Valuuttakurssiliikkeiden sääntelyn kansainvälisellä valuuttaunionilla Issing tyrmää suoraan:

-Meillä ei ole ymmärtämystä mekaanisille lähestymistavoille, joissa valuuttakurssi nivoutuu osaksi ohjauskoron määrittämistä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Verkkokauppa.com julkaisi palautetuimpien tuotteiden Top 25 -listan

    2. 2

      Arvaisitko, minne Suomesta viedään lonkeroa tai tillivotkaa? ”Suomi on jälkijättöinen maa”

    3. 3

      Työkokeilu: Riitta, 53, teki raskasta työtä ”aidossa kaupan ympäristössä” – 9 euroa per päivä

    4. 4

      Yksin asuva, tulisitko toimeen 669 eurolla kuukaudessa?

    5. 5

      Miten hyvin tunnet suomalaiset logot? Tee 12 kysymyksen testi

    6. 6

      Skodaa oli päästö­manipuloitu, ostaja vaati 17 000 euron hinnan­alennusta – Viranomainen: Arvon alentumisesta ei näyttöä

    7. 7

      Ajatushautomo: Brittien elintasoa uhkaa pisin heikkeneminen 60 vuoteen

    8. 8

      Syksyn yhteishaun tulokset julki: näihin ammattikorkeakouluihin oli vaikeinta päästä

    9. 9

      Kommentti: Ekonomistien näkemykset eroavat kovasti – ja nyt sen näkee kuka vain

    10. 10

      TS: Kerrostalo vajosi Turussa 10 senttiä – Kojamo purkaa rakennuksen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksin asuva, tulisitko toimeen 669 eurolla kuukaudessa?

    2. 2

      Työkokeilu: Riitta, 53, teki raskasta työtä ”aidossa kaupan ympäristössä” – 9 euroa per päivä

    3. 3

      Verkkokauppa.com julkaisi palautetuimpien tuotteiden Top 25 -listan

    4. 4

      Rovion osake rajussa syöksyssä pörssissä – ”Brutaali pettymys”

    5. 5

      Arvaisitko, minne Suomesta viedään lonkeroa tai tillivotkaa? ”Suomi on jälkijättöinen maa”

    6. 6

      Purkupäätös: Kojamon kerrostalo vajosi nopeasti 10 cm – ”Jotain siellä on tapahtunut”

    7. 7

      Miten hyvin tunnet suomalaiset logot? Tee 12 kysymyksen testi

    8. 8

      TS: Kerrostalo vajosi Turussa 10 senttiä – Kojamo purkaa rakennuksen

    9. 9

      Alennuksessa jopa autoja ja asuntoja – Black Friday vyöryttää tarjouksia jo torstai-iltana

    10. 10

      Syksyn yhteishaun tulokset julki: näihin ammattikorkeakouluihin oli vaikeinta päästä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    2. 2

      Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

    3. 3

      Riku Aallon yli 5 000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta

    4. 4

      Miten hyvin tunnet suomalaiset logot? Tee 12 kysymyksen testi

    5. 5

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    6. 6

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    7. 7

      Suomalaisesta nollan euron setelistä tuli hitti – joidenkin arvo voi nousta huimasti

    8. 8

      Ilkka, 62, nostaa eläkettä ja käy kokopäivätöissä – ”Kyllä tässä pääsee voitolle”

    9. 9

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    10. 10

      Luvattomat poissaolot ovat työ­paikkojen vakio­riidanaiheita –”selkeä irtisanomis­peruste”

    11. Näytä lisää