1999019765 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

KULTTUURILLA ON MAHDOLLISUUTENSA

Julkaistu: 27.2.1999 0:00

Hanasaaressa oli hiljattain arvovaltainen seminaari, jossa arvioitiin kulttuuripolitiikan mahdollisuuksia. Kulttuurista ja sen välineellisestä käytöstä puhutaan maailmalla paljon. Irlannin ulkopuolella ihmetellään usein, miten taitavia irlantilaiset ovat olleet Euroopan unionin rakennerahastojen hyödyntämisessä.

Irlantilaisten taito kanavoida EU:n rahoitusta myös paikallisiin kulttuuripoliittisiin hankkeisiinsa herätti todella kateutta taannoisella Dublinin-vierailulla. Dublin mainitaankin usein Maastrichtin, Glasgow´n ja Birminghamin ohella kaupunkina, joka on onnistunut kääntämään kehitystään näköalattomuudesta uusille urille kulttuurin avulla.

Käsittääkseni kulttuurin vaikutukset ovat niin moninaiset ja moniulotteiset, että sillä on ymmärrettävästi myös välineellistä käyttöä, kiillotetaan sitten yksittäisen kaupungin tai yrityksen kuvaa. Tällöin on kuitenkin syytä ymmärtää välineellisen käytön rajat, joiden ylittäminen saattaa vaarantaa kulttuurin olemassaolon.

Kulttuuritoiminnalla voidaan ratkoa tai ainakin lieventää eräitä ongelmia, mutta tuskin siitä ihmeidentekijäksi on. Sitä on turhaa huutaa avuksi esimerkiksi paikkaamaan talouspolitiikan epäonnistumisia. Onnistunut kaupunkipolitiikka, jonka kiinteä osa kulttuuri on, on aina monialaista.

Herkkähipiäisen kulttuuri-ihmisen tunnistaa siitä, että hän haluaa olla mahdollisimman etäinen viihteelle ja erityisesti urheiluviihteelle. Minusta kuitenkin tuntuu, että jännittävä jääkiekko-ottelu voi tarjota saman elämyksen kuin hyvä teatterinäytös. Ainakin kädet hikoavat ja sydän hakkaa jääkiekko-ottelussa enemmän kuin kehnossa teatteriesityksessä.

Vastakkainasettelu kulttuurin ja liikunnan sekä korkean ja matalan, julkisen ja kaupallisen, ammattilaisen ja harrastajan välillä tuntuu joskus keinotekoiselta. Joutava lokerointi taitaa olla modernismia pahimmillaan. Elämäniloinen ja aistillinen keskiaika osasi ainakin ottaa ilon irti kokonaisvaltaisesti. Leikittelevä postmodernismi taitaakin ottaa modernistien vahingosta vaarin.

Eurooppa on ytimeltään monien näkemysten ja erilaisten aatteiden ja ajatusten Eurooppa. Siinä Euroopassa yhdenkin yhteisön kulttuuriperinnön tuhoutuminen on menetys koko mantereelle. Käsittääkseni tämä koskee savolaista yrittäjyyttä, pohjalaisia ihmissuhdetaitoja ja hämäläistä sukkeluuttakin!

Eurooppa on monien kulttuurien kulttuuri, mutta vieraan pelko ja suvaitsemattomuus uhkaavat sen tasapainoa. Kun eurooppalaisen identiteetin ydin on moninaisuuden arvostaminen, aito eurooppalainen on huolissaan laajenevasta muukalaisvihasta. Muukalaisviha todella kytee pitkin Eurooppaa.

Ainutlaatuisuuttaan korostavat paikalliskulttuurit, vaikkapa keltit tai baskit, tuntevat olevansa sorretussa asemassa, kun pyritään yhtenäisyyteen joko kansallisvaltion tai yhdentyvän Euroopan lipun alla. Jotkut alueet esimerkiksi Ranskassa näkevät EU:n turvana liian yksioikoisia valtiollisia keskittämispyrkimyksiä vastaan. Tämä tuli yllättävänkin terävästi esiin, kun Jyväskylän seutu kävi hiljattain esittelemässä omia mahdollisuuksiaan Brysselissä.

Aikoinaan Kulttuuripolitiikan maailmankonferenssissa kiteytetty laaja-alainen käsitys kytkee kulttuurin ihmisenä olemiseen, kriittiseen arviointikykyyn ja moraaliseen sitoutumiseen. Erityisesti se on ajankohtainen erilaisten teknologisten mahdollisuuksien hullunmyllyssä. Teknologiaa sinällään ei kannata vieroksua, mutta sen lisääntyvä käyttö ilman ymmärrystä on aika kalsea tulevaisuuden kuva.

Aika moni tutkija on sitä mieltä, että menestyksekäs kulttuuripolitiikka voi saavuttaa saman kuin menestyksekäs kaupunkipolitiikka. Molemmat luovat sosiaalista pääomaa ja kumppanuutta, jotka muista poiketen lisääntyvät kuluttamalla. Minusta ne ovat myös sivistynyt askel eroon uusliberalismin ja itsekkään kilpailun maailmasta, mikä on viettänyt riemukulkuaan viimeisen vuosikymmenen.

Kulttuuri on Alvar Aallon mukaan vilpitöntä pyrkimystä laatuun laadukkaaseen elämään!

Kirjoittaja on Jyväskylän kaupunginjohtaja.

Tuoreimmat osastosta