SOLIDAARISUUSMARSSI VAHVIMPIEN PUOLESTA

Julkaistu:

Bryssel Naureskelin vielä viime viikolla brysseliläisten varautumiselle maanviljelijöiden mielenosoitukseen. Poliisi jakoi asukkaille tarkkoja ohjeita, miten välttyä vihaisten mielenosoittajien raivonpurkauksilta. EU-kilvillä varustettuja autoja ei saa jättää kadunvarsille. Euroopan komission virkamiehiä kehotettiin jäämään joko pois töistä tai ainakin pukeutumaan niin, että he eivät erottuisi massasta.

Eilen ei enää naurattanut. Heräsin helikoptereiden jyrinään ja valonheittimiin, jotka osuivat sisäpihaamme. Aseistetut poliisit estivät ulospääsyn asuintalostani, joka sijaitsee Brysselin Eurooppa-korttelin reunassa.

Kun seurasin parvekkeelta kymmenien tuhansien vihamielisten ranskalaisviljelijöiden ohimarssia, päätin että tuohon joukkoon ei ole asiaa. ´Kuolema Fischlerille´ ja ´Solidaarisuutta EU:n maatalouspolitiikkaan´ olivat kilteimmät sanomat, joita erotin banderolleista.

Ranskalaiset viljelijät vaativat solidaarisuutta muiden maiden talonpojilta, vaikka Gallian kukot ovat härskeimpiä EU:n maatalouspolitiikalla siipeilijöitä. Viljelyolosuhteiltaan Euroopan hedelmällisin maa hyötyy CAP-ohjelmasta suhteettomasti, mikä on luettavissa Euroopan komission omien varojen raportista.

Ranskalainen maatila saa EU:lta tukea keskimäärin 11 312 euroa vuodessa, kun esimerkiksi suomalaistilalle liikenee vain 2 218 euroa. EU:n tilakohtainen tuki on keskimäärin 4 998 euroa vuodessa.

Komission raportti paljastaa ensimmäistä kertaa unionin historiassa myös jäsenmaiden nettoaseman suhteessa maatalous- ja rakennemenoihin.

Nettopositio tarkoittaa maan EU:n kassaan maksamien jäsenmaksujen ja sieltä takaisin saamien maatalous- ja rakennetukien määrää.

Köyhiä koheesiomaita lukuunottamatta Ranska ja Tanska ovat suurimpia hyötyjiä unionin maataloustuista. Ranska saa jokaisen EU:n kassaan maksamansa frangin takaisin 120-kertaisena. Tanskan saama palautus on 150-kertainen maksuihin verrattuna.

Suomen maksuasema on suurinpiirtein tasapainossa: meidän EU:lta saamiemme maataloustukien määrä on yhtä suuri kuin maksumme unionin kassaan.

Agenda 2000 -ohjelma mittaa unionin pyhintä arvoa eli solidaarisuutta: kuinka paljon jäsenmaat ovat valmiita antamaan omastaan eli luopumaan saavuttamistaan eduista toisten hyväksi. Ranskan esimerkki osoittaa, että mitä enemmän kansakunta on saanut irti integraatiosta, sitä vaikeampaa luopuminen on.

Ranska ei hyväksy komission uudistusesitystä, jossa maidon hinta laskisi 15 prosenttia, viljan 20 prosenttia ja naudanlihan 30 prosenttia. Komissio lupaa viljelijöiden tulonmenetyksistä osittaisen 50-80 prosentin korvauksen tuotteesta riippuen, mikä heikentäisi Ranskan nettoasemaa.

Vielä pahempana maa pitää komission esittämää maataloustuen osittaista kansallistamista, jolloin 25 prosenttia EU:n maataloustuista maksettaisiin suoraan jäsenvaltioiden pussista.

Saksan jäsenmaksut EU:lle putoaisivat 680 miljoonaa euroa, kun Ranskalta jäisi saamatta 650 miljoonaa euroa vuodessa. Näin Saksa pääsisi eroon naapurinsa menestyvän elintarviketeollisuuden pönkittämisestä.

Yhteisrahoituksen estämiseksi Ranskan maatalousministeri Peter Glavany esitteli tammikuun maatalousneuvostossa ´degressiivisen reformimallin´, joka lupaa maataloustukien asteittaista alentamista.

Ranskan malli on kaukana tukien leikkauksesta ja uudistuksesta. Sen mukaan maidon hinta ei alenisi lainkaan. Viljan ja naudanlihan hintaan malli esittää varovaisia leikkauksia, joista viljelijät saisivat aluksi täyden korvauksen. Korvausten määrä vähenisi tosin rahoituskauden loppupuolella vaivaiset 1-3 prosenttia, mistä Ranskan malliin liitettiin sana degressiivinen.

Ranska ajaa siis päinvastaista uudistusta kuin komissio, joka vaatii suuria hinnanlaskuja ja osittaisia kompensaatioita. Ranska vaatii pieniä hinnanleikkauksia ja niiden täyttä korvausta.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä esitti viime viikolla samanlaisia vaatimuksia kuin Ranska.

-Oikea tavoite olisi pienemmät hinnanalennukset ja täysi korvaus, sanoi Härmälä.

Hänen mukaansa Suomen hallitus on asemoinut itsensä väärin maatalousneuvotteluissa. Suomella ei ole perusteita olla pro-Agenda -maa eli taistella eturivissä komission maatalousuudistusesityksen puolesta.

Suomalaisen talonpojan kannalta täyden kompensaation vaatimus on ymmärrettävä, sillä suurin osa maatiloista kaatuu komission esittämiin tuottajahinnan laskuihin. Tämän ymmärtää hallituksessa ainakin maatalousministeri Kalevi Hemilä, joka yrittää neuvotella niistä tällä viikolla.

Maatalousuudistusta vastaan pullikoinnista ei Suomi kuitenkaan kostuisi, sillä uudistus on hyödyllistä tehdä ennen WTO:n seuraavaa kierrosta ja pakko tehdä ennen unionin itälaajentumista.

Suomalaistuottajat ovat enemmän EU:n poliittisen johdon armoilla kuin muiden jäsenmaiden talonpojat. Suomessa ei olisi maataloutta edes nykyisillä tuottajahinnoilla ilman EU:n sallimia tukia. Maataloutemme kuuden miljardin markan nettotulot ovat pienemmät kuin kansallinen ja EU:n tuki yhteensä.

Suomi yrittää neuvotella EU-maiden kanssa ennen kauppaneuvottelujen alkua sellaisen tukipaketin, jonka myös USA voi hyväksyä. USA vaatii vientitukien ja suojatullien poistamista ainakin EU:n tehokkaimmilta viljelyalueilta.

Suomen ei kannata väheksyä maatalouskomissaari Franz Fischleriä, jonka avulla se on saanut puolelleen ainakin Saksan. Tällä viikolla selviää löytyykö muita tukijoita.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Lääkejakelu­sotkussa ryvettyneen Oriolan toimitus­johtaja sai lähtö­passit – hallituksen puheen­johtaja Anssi Vanjoki kertoo miksi

    2. 2

      Tässä suomalaisfirmassa ei ole yhtään esimiestä – ja uusi työntekijä saa ”lomalainaa”

    3. 3

      Analyytikko Metson toimitusjohtajan lähdöstä: Todennäköisesti enemmän vetoa Assa Abloyhin kuin työntöä Metsosta

    4. 4

      Oravan ylimääräinen yhtiökokous erotti hallituksen

    5. 5

      Rahoitusalan työriidan sovittelu jumittaa – ”Tilanne on huolestuttava”

    6. 6

      EU epäilee Ikeaa veronkierrosta – kilpailuosasto aloittaa tutkinnan

    7. 7

      Autioituneet puhelinkopit saivat uuden elämän Lontoossa – nuorilla yrittäjillä ei varaa isompiin liiketiloihin

    8. 8

      Oriolan toimitusjohtaja vaihtuu – tulos kärsii lääkejakelusotkusta

    9. 9

      Pitäisikö suurten ikäluokkien maksaa hoivansa itse? Tutkija: ”Emme voi aina lähteä siitä, että korotetaan veroja”

    10. 10

      Metson toimitusjohtaja jättää yhtiön – aloitti vasta elokuussa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pitäisikö suurten ikäluokkien maksaa hoivansa itse? Tutkija: ”Emme voi aina lähteä siitä, että korotetaan veroja”

    2. 2

      Tässä suomalaisfirmassa ei ole yhtään esimiestä – ja uusi työntekijä saa ”lomalainaa”

    3. 3

      Perustulo teki Ailasta, 54, julkkiksen – uskoo, että töitä voi tulla ”outojen sattumien kautta”

    4. 4

      Lääkejakelu­sotkussa ryvettyneen Oriolan toimitus­johtaja sai lähtö­passit – hallituksen puheen­johtaja Anssi Vanjoki kertoo miksi

    5. 5

      Oriolan toimitusjohtaja vaihtuu – tulos kärsii lääkejakelusotkusta

    6. 6

      Kommentti: Eläkepommi on vasta alkua – kuka maksaa Suomen seuraavan talouskurimuksen?

    7. 7

      Perustulo oli ensin järkytys: lähihoitaja Veera, 30, on tyytyväinen kokeiluun – sai vakituisen työn

    8. 8

      Metson toimitusjohtaja jättää yhtiön – aloitti vasta elokuussa

    9. 9

      Autioituneet puhelinkopit saivat uuden elämän Lontoossa – nuorilla yrittäjillä ei varaa isompiin liiketiloihin

    10. 10

      Jarkko, 46, saa perustuloa 560 €/kk ja pyörittää suklaakauppaa – ”Rohkenin aloittaa tämän ansiosta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perhe osti valmistalon, jossa he eivät voi asua: ”Kotimme arvo on pankin mukaan 0 euroa”

    2. 2

      Espoolainen joulupukki kertoo hintansa – hämmästelee Porvoon pukin taksaa: ”Kuulostaa jo ihan mielettömältä”

    3. 3

      Perheenisä Pasi pelkää talvea: Avaimet käteen -talo sai energialuokan G – ”Ei varaa muuttaa terveempään taloon”

    4. 4

      ”Autojobbari Antti tienaa yli 70 000 euroa vuodessa ja viettää luksuselämää” – verottajalle vyöryy vinkkejä autokaupasta

    5. 5

      Halkoja, aurausta, mökin laajennusta – näin tavallinen kansa välttelee veroja

    6. 6

      Työttömyystukiin tulee uusi leikkuri – näin toimii kiistelty ”aktiivimalli”

    7. 7

      Tässä suomalaisfirmassa ei ole yhtään esimiestä – ja uusi työntekijä saa ”lomalainaa”

    8. 8

      Rakennusalan konkari Pekka valmistaloista: Huonolla tuurilla jää vain kivijalka ja 300 000 € lainaa

    9. 9

      Jarkko, 46, saa perustuloa 560 €/kk ja pyörittää suklaakauppaa – ”Rohkenin aloittaa tämän ansiosta”

    10. 10

      Muovisissa vesijohdoissa piilee riski – suositellaan juoksuttamaan vettä

    11. Näytä lisää